Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I1)

Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli kuvaa toimijoiden tehtävät lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä. Sen avulla yhtenäistetään käytäntöjä ja vahvistetaan oikea-aikaista tukea ja hoitoa.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Toimintamallin kehittämisen taustalla vaikuttaa lasten ja nuorten lisääntynyt psyykkinen oireilu. Yleisimpiä ovat ahdistus- ja mielialaoireet, joita esiintyy kouluterveyskyselyjen perusteella yleisesti myös Satakunnassa. Osaltaan lasten ja nuorten pahoinvointia ovat lisänneet muutaman vuoden takainen covid-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

Satakunnassa on kaksi selkeää kaupunkikeskittymää, Pori ja Rauma. Porin seudulla asuu noin puolet maakunnan väestöstä. Näiden lisäksi Satakunnassa on eri kokoisia kuntia, joista etäisyydet kaupunkikeskuksiin ovat pitkiä eikä julkista liikennettä juurikaan ole. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta tarvitsee siis pystyä vastaamaan toisaalta Porin seudun suuren väestöpohjan tarpeisiin ja toisaalta turvaamaan yhtäläiset palvelut myös maakunnan pienempien kuntien lapsille ja nuorille.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lähtötilanteessa ei ollut Satakunnan laajuisesti sovittuna toimintakäytäntöjä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön käytäntöihin eri toimijoiden kesken. Tämä aiheutti sen, että eri alueilla palveluihin ohjautuminen tapahtui eri perustein ja palveluiden sisällöt olivat osin erilaisia. Nuorten mielenterveyspalvelujen ja opiskeluhuollon välillä oli muutamalla perhekeskusalueella sovittuna käytäntöjä, jotka toimivat osaltaan tämän toimintamallin kehittämisen taustana. Porrasteiseen malliin liitetään myös Terapiat etulinjaan mallin kouluttamat psykososiaaliset menetelmät.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta tavoitellaan oikea-aikaista ja riittävää hoitoa, jossa siirtymävaiheet palvelusta toiseen toteutuvat sujuvasti.
Ammattilaisen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että hänellä on selkeä käsitys omasta tehtävästään kokonaisuudessa ja siitä, milloin ja miten asiakas ohjataan muihin palveluihin. Konsultaatiot ja yli organisaatiorajojen tapahtuvat keskustelut tukevat oikea-aikaista palveluohjausta ja vahvistavat ammattilaisten palvelujärjestelmän tuntemusta.
Organisaation näkökulmasta tällä tavoin vahvistetaan varhaista puuttumista ja vähennetään toimijoiden välistä päällekkäistä työtä optimoimalla asiakkaan saama palvelu.
Yhteiskunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin paranemista ja palvelujärjestelmän ylikuormituksen vähenemistä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin kehittämisen taustaksi koottiin kaksi työryhmää. Toinen ryhmä keskittyi lasten toimintamalliin ja toinen nuorten. Työryhmiin kutsuttiin osallistujia opiskeluhuollosta, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastenpsykiatrialta, nuorisopsykiatrialta, kasvatus- ja perheneuvonnasta sekä lastensuojelusta.

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin kehittämisen tavoitteena on selkiyttää lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvää työnjakoa ja siirtymävaiheita siten, että asiakas saa oikea-aikaisen tuen ja hoidon, missä siirtymät ovat sujuvia.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa