Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I1)
Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli kuvaa toimijoiden tehtävät ja palveluihin ohjaamisen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä. Sen avulla yhtenäistetään käytäntöjä ja vahvistetaan oikea-aikaista tukea ja hoitoa.
Toimintamallin kehittämisen taustalla vaikuttaa lasten ja nuorten lisääntynyt psyykkinen oireilu. Yleisimpiä ovat ahdistus- ja mielialaoireet, joita esiintyy kouluterveyskyselyjen perusteella yleisesti myös Satakunnassa. Osaltaan lasten ja nuorten pahoinvointia ovat lisänneet muutaman vuoden takainen covid-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Satakunnassa on kaksi selkeää kaupunkikeskittymää, Pori ja Rauma. Porin seudulla asuu noin puolet maakunnan väestöstä. Näiden lisäksi Satakunnassa on eri kokoisia kuntia, joista etäisyydet kaupunkikeskuksiin ovat pitkiä eikä julkista liikennettä juurikaan ole. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta tarvitsee siis pystyä vastaamaan toisaalta Porin seudun suuren väestöpohjan tarpeisiin ja toisaalta turvaamaan yhtäläiset palvelut myös maakunnan pienempien kuntien lapsille ja nuorille.
Toimijoiden välisissä ohjautumiskäytännöissä on erilaisia toimintakulttuureja eri puolilla Satakuntaa. Osalla alueista nuorten perhekeskuksissa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat ovat uusi palvelu, kun taas osalla alueista tällaista toimintaa on kehitetty alueen tarpeiden ja resurssien mukaisesti jo pitkään. Lasten osalta perhekeskustason mielenterveystyö puuttuu vielä valtaosasta Satakuntaa. Perhekeskusten mielenterveystyön erot näkyvät myös alueiden opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon käytännöissä ja eri toimijoiden välisissä yhteistyön tavoissa.
Mallin kehittämistä varten koottiin kaksi työryhmää: toinen lasten kanssa työskentelevistä tahoista ja toinen nuorten kanssa työskentelevistä tahoista. Esihenkilöt nimesivät työryhmiin osallistujia opiskeluhuollon terveydenhoitajista, kuraattoreista ja psykologeista sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista, kasvatus- ja perheneuvonnasta, lapsiperheiden sosiaalipalveluista, lastenpsykiatrialta ja nuorisopsykiatrialta. Työryhmien työskentely alkoi syyskuussa 2024. Työskentelyn aluksi käytiin läpi toimivia käytäntöjä, havaittuja haasteita sekä aiempaa kehittämistä aihealueen ympärillä, jotta saatiin tarkempaa kuvaa lähtötilanteesta.
Lähtötilanteessa ei ollut Satakunnan laajuisesti sovittuna toimintakäytäntöjä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön käytäntöihin eri toimijoiden kesken. Tehtävänjaossa toimijoiden välillä oli epäselvyyksiä. Ohjautuminen palveluihin tapahtui eri alueilla eri perustein ja palveluiden sisällöissä oli eroavuuksia. Siirtymissä palvelusta toiseen kuvattiin haasteita sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmista. Toimijoilla oli erilaisia näkemyksiä asiakkaan ohjaamisesta palveluissa sekä kunkin tehtävästä mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuudessa.
Nuorisopsykiatrialla oli aiemmin laadittu ohjeistus heille ohjaamiseen ja lähetteen laatimiseen. Se sisälsi myös kriteerit sille, milloin lähete nuorisopsykiatrialle on ajankohtainen. Ohjeistus oli laadittu ennen hyvinvointialueelle siirtymistä eikä sitä ajankohtaisesti ollut työntekijöiden saatavilla. Lastenpsykiatrialle ohjaamiseen ei ollut vastaavaa ohjeistusta olemassa.
Perhekeskus Lounatuulen alueella oli edeltävästi kehitetty opiskeluhuollon ja nuorten miepä-palveluiden yhteistyötä. Tämän kehittämisen yhteydessä oli sovittu yhteiset yhteistyön periaatteet, esim. siirryttäessa palvelusta toiseen, ja sovittu säännöllisistä yhteisistä tapaamisista kaksi kertaa vuodessa. Kehittämisen yhteydessä sovittiin, mitä asioita opiskeluhuollossa selvitetään ennen ohjaamista mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Myös perhekeskus Etelätuulen alueella oli käyty keskustelua opiskeluhuollon ja nuorten miepä-palveluiden välisestä ohjautumisesta ja sen käytännöistä.
Toimintamallin kehittämisen taustaksi koottiin kaksi työryhmää. Toinen ryhmä keskittyi lasten toimintamalliin ja toinen nuorten. Työryhmiin kutsuttiin osallistujia opiskeluhuollosta, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastenpsykiatrialta, nuorisopsykiatrialta, kasvatus- ja perheneuvonnasta sekä lastensuojelusta. Alle kouluikäisten lasten palveluiden osalta konsultoitiin lastenneuvolan terveydenhoitajia, neuvolapsykologeja ja kasvatus- ja perheneuvontaa.
Toimintamallin kehittämisen tavoitteena on selkiyttää lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvää työnjakoa ja siirtymävaiheita siten, että asiakas saa oikea-aikaisen tuen ja hoidon, missä siirtymät ovat sujuvia.