Lasten ja nuorten psykososiaalisten interventioiden seurantaraportti, Terveydenhuollon palvelut (RRP, P4, I1)
Raportti, joka kokoaa terveyspalveluissa toteutetut ja kirjatut lasten ja nuorten psykososiaalisten interventioiden tiedot yhteen.
Lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa. Keskeisiä toimijoita on lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö, kehityksellisten palveluiden vastaanotto, Nuorten Matala sekä lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito. Kuntoutusta ja hoitoa järjestetään tarvittaessa myös ostopalveluna ja Kelan järjestämänä kuntoutuksena.
Tuen ja hoidon pohjaksi on alueelle luotu psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli, jonka toteutumisen seurantaan tarvitaan tietoa menetelmien toteutumisesta ja vaikutuksista. Terveydenhuollon osalta potilastietojärjestelmä ja rakenteinen kirjaaminen mahdollistavat automaattisen raportin luomisen yhteistyössä alueen oman tietojohtamisen yksikön kanssa.. Sosiaalihuollon seuranta joudutaan toteuttamaan toisenlaisella ratkaisulla, josta on kerrottu toisessa toimintamallissa (Linkki puuttuu vielä).
Seurantaraportin kehittämistyö on ajankohtainen asia lasten ja nuorten terapiatakuuseen valmistautumisessa ja sen tulevassa seurannassa. Terapiatakuu on tulossa voimaan toukokuussa 2025.
Seurantaa on aiemmin toteutettu erillisellä Excel-taulukkoseurannalla, joka on ollut ajoittain toiminnaltaan epävarma ja toisaalta aiheuttanut ammattilaisille tuplakirjaamisen tarpeen.
Seurantaraportti koostaa tietoa lapsille ja nuorille terveyspalveluissa tarjotuista psykososiaalisista interventioista. Raportille nousevia interventioita toteuttavat neuvoloiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, lasten ja nuorten perustason sekä erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut.
Raportin käyttäjinä ovat erityisesti palveluiden esihenkilöt ja johtajat, jotka voivat hyödyntää raportin tietoja yksiköiden johtamisessa ja kehittämisessä. Palveluiden johtoa on osallistettu kehittämistyöhön yhteisen suunnittelun avulla ja he ovat arvioineet raporttia ja esittäneet muutostoiveita jo kehittämisvaiheessa.
Raportti on jatkossa myös menetelmiä toteuttavien työntekijöiden sekä menetelmiä koordinoivien projektikoordinaattoreiden hyödynnettävissä.