Lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien kartoittaminen Etelä-Savon hyvinvointialueella

Toimintamallissa selvitetään lasten ja nuorten parissa työskentelevien työntekijöiden käytössä olevia psykososiaalisia menetelmiä. Tavoitteena on saada kattava kuva käytössä olevista menetelmistä ja parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Psykososiaalisia menetelmiä on koulutettu sekä terveys- että sosiaalipalveluissa monissa eri yksiköissä, joissa lapsia ja nuoria kohdataan. Kokonaiskuvaa menetelmäkokonaisuudesta ja menetelmien tosiasiallisesta käytöstä ei kuitenkaan ole ollut. 

Menetelmäosaamista on kartoitettu edeltävästi  Terapiat etulinjaan -hankkeen toteuttamana keväällä 2022. Terapiat etulinjaan -hankkeen toteuttaman kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa valtakunnallisesti perustason lasten (0 – 12v) mielenterveyspalveluiden työntekijöiden osaamista eri menetelmistä ja sekä jatkokoulutustoiveita. Kysely kohdistettiin lasten perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluista vastaaville henkilöille, joilla oli ajantasainen näkemys oman alueensa palvelutarjonnasta. KYS-YTA alueelta kyselyssä saatiin yhteensä 34 vastausta. Vastaajien joukossa oli yksittäisiä työntekijöitä, yksiköiden esimiehiä ja palvelupäälliköitä/-johtajia. KYS-alueella nousi kyselyssä esiin yhteensä 33 eri menetelmää. Erityisesti masennusoireisiin ilmoitettiin olevan menetelmäosaamista. Kyselyssä tuli kuitenkin ilmi, että joitakin menetelmiä oli alueella koulutettu, mutta avointen vastausten perusteella menetelmän käyttö saattoi kangerrella. Muihinkin häiriöihin ilmoitettiin kohtalaisesti menetelmiä. Vanhemmuuden ja perheiden vuorovaikutuksen tukemiseen KYS-YTA alueella oli vain rajatusti menetelmiä Etelä-Savoa lukuun ottamatta.

Terapiat etulinjaan -hankkeen toteuttamaa kyselyä täydennettiin ja tarkennettiin KYS:n lastenpsykiatrian terapiakoordinaattoreiden toteuttamana syksyllä 2023. Täydentävä kysely toteutettiin Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa ajalla 12.9.-15.10.2022 ja se kohdistettiin terveydenhuollon palveluista vastaaville lähiesimiehille. Täydentävän kyselyn vastausprosentti Etelä-Savossa oli 30,8 %. Vastauksia saatiin pääasiassa erikoissairaanhoidon yksiköistä, perusterveydenhuollosta vastauksia tuli vain 1.

Edellä kuvatut kyselyt ovat keskittyneet menetelmäosaamiseen lasten (0-12 vuotiaiden) palveluiden osalta. Nuorten palveluiden osalta vastaavia kartoituksia ei ole tiedossa. 

Etelä-Savon hyvinvointialueella haluttiin selvittää hyvinvointialuetasoisesti sekä lasten ja nuorten parissa työskentelevien työntekijöiden käytössä olevia psykososiaalisia menetelmiä. Tavoitteena on saada kattava kuva käytössä olevista menetelmistä ja parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

Hyvinvointialueen sisäinen selvittäminen koettiin tärkeäksi:

  • asiakkaiden näkökulmasta palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden vuoksi
  • henkilökunnan osaamisen kehittämisen suunnittelun tueksi
  • menetelmien koordinoinnin ja juurruttamisen suunnittelun tueksi

Menetelmäosaamisen kartoittaminen liittyi osaltaan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien koordinoinnin suunnitteluun hyvinvointialueella. 

Toteutussuunnitelma

Kysely toteutettiin strukturoituna webropol-kyselynä ja kysely välitettiin työntekijöille esihenkilöiden kautta. Päälliköitä informoitiin ja sitoutettiin kyselyn toteuttamiseen etukäteen.

Kyselyä suunniteltaessa tuli esiin, että termi psykososiaalinen menetelmä voidaan työntekijöiden arkityössä ymmärtää hyvin monella tavalla. Näin ollen kysely toteutettiin strukturoiduin vastausvaihtoehdoin sen varmistamiseksi, että kysely kohdentuu nimenomaan siihen tietoon, mitä kyselyssä tavoitellaan saatavan. Kyselyssä kartoitettavat menetelmät valittiin hyödyntämällä THL:n Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa -opasta ja siellä listattuja näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä sekä mielenterveyttä edistäviä menetelmiä. Lisäksi hyödynnettiin Kasvun tuki -tietolähteessä arvioituja menetelmiä, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

  • Eettinen arvopohja
  • Kohderyhmänä ovat perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia
  • Teoreettinen viitekehys pohjautuu ajankohtaiseen tutkimustietoon
  • Selkeästi määritelty, Suomesta saatavilla oleva koulutus

Edellä mainittujen lisäksi kyselyyn otettiin mukaan menetelmät, jotka olivat nousseet esille Terapiat etulinjaan -hankkeen kyselyssä sekä sitä täydentävässä KYS:n koordinoimassa kyselyssä. Tämän lisäksi toteutettiin osittain palvelualuekohtaisia arvioita palvelujohtajia haastattelemalla ja menetelmiä sisällytettiin kyselyyn tämän arvion pohjalta.

 

Kyselyyn valittiin seuraavat menetelmät:

Hoidolliset menetelmät:

  • CFTSI Child and Family Traumatic Stress Intervention -hoitomalli
  • Cool Kids -hoito-ohjelma 
  • DDP -menetelmä, vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia
  • DKT dialektinen käyttäytymisterapia 
  • EMDR -menetelmä
  • IPT-N (IPT-A) interpersoonallinen terapia nuorille
  • Kognitiivinen käyttäytymisterapia 
  • Maudsleyn menetelmä - syömishäiriön perhepohjainen hoito 
  • MIM -havainnointi ja -työskentely
  • Narratiivinen altistusterapia 
  • PCIT parent-child intervention therapy
  • Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia
  • TRT -menetelmä, teaching recovery techniques
  • Theraplay 
  • TF-KKT Traumafokusoitu kognitiivinen terapia
  • Voimaperheet -toimintamalli 
  • Muu menetelmä, mikä?

Hyvinvointia ja toimintakykyä edistävät menetelmät:

  • ABC-vanhemmuusryhmä
  • Aggression portaat 
  • Aggression replacement training (ART) 
  • Ahdistuksen lyhytinterventio
  • FRIENDS 
  • Hoivaa ja leiki -ryhmä- ja perheinterventio
  • ICDP – kannustava vuorovaikutusohjelma
  • Icehearts 
  • Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmä
  • IPC -ohjaus
  • Kids’ Skills – Muksuoppi 
  • KIIKKU -vauvaperhetyö
  • Lapset puheeksi -menetelmä
  • Läheisneuvonpito -työtapa
  • MDFT -monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely
  • Neuropsykiatrinen valmennus
  • Nyyttiryhmä -ryhmäinterventio
  • Ohjattu omahoito
  • PECS-menetelmä
  • Perhekoulu POP
  • Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä
  • PRT-menetelmä 
  • SISUKAS -toimintamalli
  • Strategia-vanhempainohjausmenetelmä
  • Systeeminen työote, syty-menetelmä
  • Trappan – Portaat -työmenetelmä
  • Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli
  • Vanhempana vahvemmaksi -ryhmäinterventio
  • Vavu-työmenetelmä, varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen
  • Vertti-vertaisryhmätoiminta
  • VIG MLL® -ohjausmenetelmä
  • VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä
  • Muu menetelmä, mikä?

Kyselyssä kysyttiin, mihin menetelmistä työntekijä on saanut koulutuksen ja/tai mitä menetelmää työntekijä käyttää työssään. Vastausvaihtoehtoina oli:

  • Olen käynyt koulutuksen, mutta en käytä menetelmää
  • Olen käynyt koulutuksen, käytän menetelmää satunnaisesti
  • Olen käynyt koulutuksen, käytän menetelmää säännöllisesti
  • En ole käynyt koulutusta, mutta käytän menetelmää

Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida ja tarkentaa vastauksia vapaassa kommenttikentässä.

Taustatietoina kysyttiin strukturoidusti yksikkö, jossa vastaaja työskentelee sekä vastaajan tehtävänimike.

  • Kuraattori
  • Psykologi
  • Terveydenhoitaja
  • Sairaanhoitaja
  • Muut hoitajat
  • Lääkäri
  • Perheterapeutti
  • Perhetyöntekijä, perheohjaaja
  • Sosiaalityöntekijä
  • Sosiaaliohjaaja, ohjaaja
  • Kuntoutusohjaaja, kuntoutuksen ohjaaja 
  • Fysioterapeutti
  • Puheterapeutti
  • Toimintaterapeutti
  • Lähiavustaja, lähiohjaaja, henkilökohtainen avustaja
  • Muu, mikä?
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kysely suunnattiin opiskeluhuollon, neuvolan, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, lapsiperhepalvelujen, lastensuojelun ja vammaispalvelujen lasten ja nuorten parissa asiakastyötä tekeville työntekijöille. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa laadittiin kysely, jolla selvitettiin lasten ja nuorten parissa työskentelevien työntekijöiden käytössä olevia psykososiaalisia menetelmiä. Kysely on mahdollista uusia tulevaisuudessa.