Lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdetyön yhteisasiakkuustoimintamalli Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Mielenterveys- ja riippuvuusongelmista kärsivien lasten ja nuorten sekä heidän perheilleen suunnattujen mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä lastensuojelun yhteisasiakkuus Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.
Kanta-Hämeen alueella erityisen vaativissa mielenterveys- ja päihdeasioissa ei ole ollut systemaattista toimintamallia, vaan se on puuttunut. Hyvinvointialueella on paljon mielenterveys- ja päihdesyin asioivia asiakkaita ja lastensuojelulaitoksia.
Alaikäisten päihdepalvelut ovat olleet puutteelliset ja tarve näissä erityisen haastavissa tilanteissa yhteistoimintamallin kehittämiselle on välttämätön.
Tavoitteena on, että lastensuojelun ja psykiatrian yhteisasiakkaana olevat lapset ja heidän läheisensä saavat vahvemmin heidän tarpeeseensa vastaavaa tukea parantamalla jo olemassa olevien palveluiden yhteistoimintaa ja lisätä puuttuvia palveluita.
Tavoittelemme toimintaa, jossa perheen saama tuki eri toimijoilta on yhteensovitettua ja koordinoitua. Tällöin perhe saa yli toimirajojen parhaan mahdollisen osaamisen tuekseen, työ suunnitellaan yhdessä ja sitä tehdään yhdessä joustavin työmuodoin. Perhettä ei siirretä eteenpäin toiseen palveluun, vaan kutsutaan muut mukaan ja jaetaan vastuu.
Lisäksi tavoitteena on, että saamme näkyville ja huomioimme talousarviossa palvelut, jotka hyvinvointialueella puuttuvat.
Yhteisasiakkuussuunnitelmien määrä
1. Ohjausryhmän muodostaminen
2. Yhteisen tavoitteen asettaminen
3. Tunnistamme keskeiset verkostot ja sidosryhmät, jotka kiinnittyvät tavoitteeseemme ja kutsumme tarvittavat toimijat mukaan projektiryhmään
4. Suunnittelemme systeemisen yhteiskehittämisprosessin projektiryhmälle
5. Projektiryhmä kokoontuu keväällä kolmesti ja työstää seuraavia asioita:
a) Mitä vajeita on yhteisten asiakkaidemme palveluissa, tuessa ja työn kohdentumisessa?
b) Millaisia ratkaisuja voisimme hyödyntää rakentaaksemme vaikuttavan yhteisasiakkuuden?
c) Yhteisasiakkuuden toimintamallin mallinnus
6. Mallinnuksen työstäminen laajemmalla verkostolla sähköisesti
7. Toimeenpanosuunnitelman laatiminen
8. Yhteisasiakkuus-toimintamallinkoulutukset
a) johdolle
b) työntekijöille
8. Kokeilut ja toimeenpano käytännössä suunnitelman mukaisesti.
9. Jatkuva oppiminen ja kehittäminen sekä seuranta ja arviointi
Prosessissa on mukana kokemusasiantuntijoita.
Lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteisasiakkaana olevien lasten ja heidän läheistensä tulee saada vahvemmin heidän tarpeeseensa vastaavaa tukea. Kehitetään ko. asiakasryhmälle suunnattujen mielenterveys- ja päihdepalveluiden, perhekeskuspalveluiden sekä lastensuojelun yhteistä työtä.
Tehdään yhteisasiakkuus-toimintamalli. Toimintamalli edistää tehokasta palvelua vähentämällä siirtymiä palveluiden välillä, selkeyttämällä vastuunjakoa ja vahvistamalla monitoimijaista, suunnitelmallista yhteistyötä.
Yhteisasiasiakkuus-toimintamalli edistää tehokasta palvelua vähentämällä siirtymiä palveluiden välillä, selkeyttämällä vastuunjakoa ja vahvistamalla monitoimijaista, suunnitelmallista yhteistyötä. Lapsi/nuori ja perhe saa yli toimirajojen parhaan mahdollisen osaamisen tuekseen.
Asiakkaiden kokemus ja osallisuus ovat keskiössä ja palvelut pyritään järjestämään asiakkaan tarpeista käsin. Kokemusasiantuntijoita on ollut mukana kehittämisen eri vaiheissa.
Keväällä 2025 Yhteisasiakkuus-toimintamallin koulutukset.
Tavoittelemme toimintaa, jossa perheen saama tuki eri toimijoilta on yhteensovitettua ja koordinoitua. Tällöin perhe saa yli toimirajojen parhaan mahdollisen osaamisen tuekseen, työ suunnitellaan yhdessä ja sitä tehdään yhdessä joustavin työmuodoin.
Tulee sopia roolit toimi- ja tulosalueiden kesken ennen kuin lähdetään kehittämään yhteistoimintamallia. Konkreettinen toimeenpanosuunnitelma tulee tehdä yhdessä johdon kanssa ja sitouttaa kaikki tasot työskentelyyn.