Lastensuojelun sijaishuollon päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen Varhan perhehoidossa, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kehitämme sijaishuollon päihde- ja mielenterveysosaamista Varhan perhehoidossa. Kartoitamme perhehoitajien koulutustarpeita ja järjestämme täydennyskoulutusta. Tarjoamme tukea perhehoitajille työparina yhdessä lastensuojelun työntekijän kanssa.
Kehittämistyö kohdentuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, tarkemmin lastensuojelun perhehoitoon. Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren hoidon ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja kehitystään. Perhehoitoa pidetään laitossijoitukseen nähden ensisijaisena sijaishuollon muotona ja sen mahdollisuus tulee selvittää jokaisen lapsen tai nuoren sijoituksen kohdalla. Perhehoitajat saavat tehtävään valmennuksen, he eivät kuitenkaan ole ammattilaisia. Perhehoitajat saavat ammattilaisten tukea tehtäväänsä.
Lasten ja nuorten mielenterveyskuormitus on lisääntynyt, ja päihteiden käyttö yleistyy. Covid19-pandemia jätti suuren jäljen Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelutarveanalyysin mukaan vaikutukset kohdistuvat erityisesti sellaisiin asiakasryhmiin, joiden palveluvajaus oli merkittävä jo ennen pandemian alkua. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa lapset ja nuoret tai heidän perheensä, jotka kärsivät yksinäisyydestä, syrjäytymisestä, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Pandemia heikensi lasten ja nuorten palveluja, lisäsi mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä kasvatti palveluiden kysyntää. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös organisaatiot palveluineen ovat murrostilassa vaikuttaen resursseihin ja palvelutarjontaan.
Valviran ja aluehallintovirastojen havaintojen mukaan lasten ja nuorten pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin on vaikeutunut, eivätkä palvelut toteudu lain edellyttämällä tavalla. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lastensuojelu ei voi korvata puutteellisia mielenterveyspalveluita. Heidän mukaansa joka toinen 13–17-vuotiaista sijoitetuista lapsista on nuorisopsykiatrian asiakas. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on todennut, että lasten mielenterveyshäiriöiden hoitovastuu perustasolla on epäselvä, mikä vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportissa vuodelta 2024 todetaan, että nuorille kohdennetut päihdepalvelut ovat puutteellisia, ja palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja.
Mielenterveys- ja päihdehaasteet ovat osa monen sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja nuoren problematiikkaa. Nämä haasteet ovat valitettavan usein läsnä myös perhehoidon arjessa. Erityisen haastavaa mielenterveys- ja päihdehaasteiden kohtaaminen on lastensuojelun sijaishuollon perhehoidossa, jossa lapsi on sijoitettuna ja osana perhettä "tavallisen ihmisen" eli ei-ammattilaisen omassa kodissa. Päihde- ja mielenterveysongelmat saattavat koskea perhehoitoon sijoitettua lasta itseään tai tulla osaksi perhehoitajan ja sijoitetun lapsen elämää välillisesti lapsen biologisen vanhemman tai läheisen kautta. Perhehoidossa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeoireilu ovat riskitekijöitä perhehoidon jatkuvuudelle ja pahimmillaan saattavat johtaa sijaishuoltopaikan muutokseen. Sijaishuoltopaikkojen muutokset nostavat taloudellisia kustannuksia. Katkennut perhesijoitus voi olla sijoitetulle lapselle myös uusi hylkäämiskokemus, joka saattaa lisätä inhimillistä ja emotionaalista kärsimystä ja näin ollen olla merkittävä riskitekijä lapsen tai nuoren pahoinvoinnin lisääntymisen myötä myös kasvavalle palvelutarpeelle tulevaisuudessa.
Miksi sitten sijaishuoltopaikanmuutoksiin päädytään? Lapsen tai nuoren tilanne saatetaan kokea liian haastavana, jotta sen jatkuminen perhehoidon olosuhteissa olisi mahdollista. Myös sijoitetun lapsen biologisen verkoston haasteet voivat joskus vaikeuttaa perhehoidon toteutumista. On myös mahdollista, että perhehoitajan osaaminen ja saatu tuki eivät vastaa riittävän hyvin lapsen tai nuoren tarpeita. Perhehoitajat ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat suorittaneet tehtävään vaaditun valmennuksen, mutta he eivät ole ammattilaisia. Perhehoitajilla on hyvin vaihtelevat tiedot, taidot ja kokemukset päihde- ja mielenterveyshaasteista ja niiden kohtaamisesta perhehoitajan roolissa. Palvelutuotannon tarjoama tukityöskentely ei aina ole riittävää tai sitä ei ole saatavilla moniammatillisesti tai oikea-aikaisesti. Erilaiset lisä- ja täydennyskoulutukset ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisia.
Toimintamallin liittymäkohdat ovat valtakunnallisissa strategioissa, jotka liittyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoitoon. Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeessa toimintamalli on osa lasten psykososiaalisten palveluiden vahvistamista, jossa keskitytään muun muassa lastensuojelulaitosten ja perhehoidon päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistamiseen.
Keskeisenä yhteistyökumppanina on Varhan Perhehoitoyksikkö, jonka kanssa on tehty tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä. Perhehoitoyksikön työntekijät ovat osallistuneet työparina hankkeen kolmeen eri kehittämistoimenpiteeseen.
Lastensuojelun sijaishuollon esihenkilöiden tiimi on toiminut kehittämisen tukiryhmänä. Tukiryhmää on tavattu kuukausittain.
Tavoitteena on, että Varhan omien perhehoitajien osaaminen vahvistuu ja lisääntyy.
Tavoitteen toteutuessa perhehoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten sijoitukset toteutuvat suunnitelmallisesti ja sijaishuoltopaikanmuutosten tarve vähenee.
Kehittämistyö pyrkii myös parantamaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja hoidon saatavuutta, lisäämään työntekijöiden osaamisresursseja ja koulutusta sekä tehostamaan hyvinvointialueen palveluja.
Koulutuspalautteet ja työparityöskentelyn palautteet.
Varhan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmistä ei ole saatavissa riittävästi tietoa, jolla pystyttäisiin arvioimaan hankeaikana sijaishuoltopaikan muutospäätösmäärissä tapahtunutta muutosta tai muutoksen perusteita.
Varhan perhehoitajien päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistamiseksi työstetään kolme erilaista toimenpidettä. Perhehoitajien erilaisiin koulutustoiveisiin ja -tarpeisiin pyritään vastaamaan kahden erilaisen koulutuksen muodossa: Ensimmäinen toimenpide on ryhmämuotoiset vertaistuelliset koulutuskokonaisuudet. Näitä järjestetään hankeaikana neljä. Ryhmämuotoiset vertaistuelliset koulutuskokonaisuudet pitävät sisällään kolme ryhmätapaamista, joista jokaisen kesto on kolme tuntia. Vertaisryhmässä työskennellään siis yhteensä yhdeksän tuntia. Tämän jälkeen hanketyöntekijä tekee jokaisen ryhmään osallistuneen perhehoitajan luokse perhekohtaisen kotikäynnin, johon osallistuu myös perhehoitajan oma sosiaaliohjaaja perhehoitoyksiköstä. Toinen toimenpide on perustason koulutukset, joissa käsitellään päihde- ja mielenterveyshaasteita ja niiden kohtaamista perhehoidon kontekstissa. Syksyllä 2024 pidetään etänä verkossa toteutettava kolmen tunnin mittainen koulutus. Koulutuksessa mukana myös kaksi kokemustyöntekijää. Keväällä 2025 pidetään neljä etänä verkossa toteutettavaa vastaavaa koulutusta, näiden koulutusten kesto on puolitoista tuntia ja kaksi niistä järjestetään aamupäivällä ja kaksi puolestaan ilta-aikaan, jotta mahdollisimman moni perhehoitaja pääsee osallistumaan. Kolmas toimenpide on työparityöskentely, jossa kehittäjäsosiaalityöntekijä yhdessä perhehoidon sosiaaliohjaajan kanssa tapaa kotikäynneillä perhehoitajia. Kyseessä on yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa suunniteltu tavoitteellinen muutaman kerran konsultatiivinen tukityöskentelyn jakso.
Toimenpiteen ensisijaisena kohderyhmänä on Varhan perhehoitajat. Perhehoitajat ovat heterogeeninen joukko eri ikäisiä ihmisiä, jotka asuvat maantieteellisesti eri alueilla. Perhehoitajat voivat olla yksinasuvia, pariskuntia tai perheellisiä. Perhehoitajilla on erilaisia ammatillisia koulutus- ja työurapolkuja, toiset heistä käyvät kodin ulkopuolella työssä ja toiset puolestaan toimivat kokopäiväisesti perhehoitajina. Jotkut perhehoitajista ovat vasta hiljattain aloittaneet tehtävässä, toisille on kertynyt tehtävästä pitkä kokemus. Perhehoitajien toiveet ja tarpeet oman osaamisen vahvistamiseksi ovat näin ollen hyvin monimuotoisia. Perhehoitajien osaamis- ja koulutustoiveita kartoitettiin Webropol-kyselyn avulla. Perhehoitajille suunnattujen koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin heiltä nousseita tarpeita.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi perhehoitajille suunnatuissa koulutuksissa hyödynnettiin kokemustyöntekijöiden osaamista.