Lastensuojelun sijaishuollon päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen Varhan perhehoidossa, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kehitämme sijaishuollon päihde- ja mielenterveysosaamista Varhan perhehoidossa. Kartoitamme perhehoitajien koulutustarpeita ja järjestämme täydennyskoulutusta. Tarjoamme tukea perhehoitajille työparina yhdessä lastensuojelun työntekijän kanssa.
Toimintamallin nimi
Kehitämme sijaishuollon päihde- ja mielenterveysosaamista Varhan perhehoidossa. Kartoitamme perhehoitajien koulutustarpeita ja järjestämme täydennyskoulutusta. Tarjoamme tukea perhehoitajille työparina yhdessä lastensuojelun työntekijän kanssa.
Varhan perhehoitajien päihde- ja mielenterveysosaamista vahvistetaan ja lisätään koulutusten ja työparityöskentelyn avulla.
Kehittämistyö kohdentuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, tarkemmin lastensuojelun perhehoitoon. Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren hoidon ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja kehitystään. Perhehoitoa pidetään laitossijoitukseen nähden ensisijaisena sijaishuollon muotona ja sen mahdollisuus tulee selvittää jokaisen lapsen tai nuoren sijoituksen kohdalla. Perhehoitajat saavat tehtävään valmennuksen, he eivät kuitenkaan ole ammattilaisia. Perhehoitajat saavat ammattilaisten tukea tehtäväänsä.
Lasten ja nuorten mielenterveyskuormitus on lisääntynyt, ja päihteiden käyttö yleistyy. Covid19-pandemia jätti suuren jäljen Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelutarveanalyysin mukaan vaikutukset kohdistuvat erityisesti sellaisiin asiakasryhmiin, joiden palveluvajaus oli merkittävä jo ennen pandemian alkua. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa lapset ja nuoret tai heidän perheensä, jotka kärsivät yksinäisyydestä, syrjäytymisestä, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Pandemia heikensi lasten ja nuorten palveluja, lisäsi mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä kasvatti palveluiden kysyntää. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös organisaatiot palveluineen ovat murrostilassa vaikuttaen resursseihin ja palvelutarjontaan.
Valviran ja aluehallintovirastojen havaintojen mukaan lasten ja nuorten pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin on vaikeutunut, eivätkä palvelut toteudu lain edellyttämällä tavalla. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lastensuojelu ei voi korvata puutteellisia mielenterveyspalveluita. Heidän mukaansa joka toinen 13–17-vuotiaista sijoitetuista lapsista on nuorisopsykiatrian asiakas. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on todennut, että lasten mielenterveyshäiriöiden hoitovastuu perustasolla on epäselvä, mikä vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportissa vuodelta 2024 todetaan, että nuorille kohdennetut päihdepalvelut ovat puutteellisia, ja palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja.
Toimenpiteen ensisijaisena kohderyhmänä on Varhan perhehoitajat. Perhehoitajat ovat heterogeeninen joukko eri ikäisiä ihmisiä, jotka asuvat maantieteellisesti eri alueilla. Perhehoitajat voivat olla yksinasuvia, pariskuntia tai perheellisiä. Perhehoitajilla on erilaisia ammatillisia koulutus- ja työurapolkuja, toiset heistä käyvät kodin ulkopuolella työssä ja toiset puolestaan toimivat kokopäiväisesti perhehoitajina. Jotkut perhehoitajista ovat vasta hiljattain aloittaneet tehtävässä, toisille on kertynyt tehtävästä pitkä kokemus. Perhehoitajien toiveet ja tarpeet oman osaamisen vahvistamiseksi ovat näin ollen hyvin monimuotoisia. Perhehoitajien osaamis- ja koulutustoiveita kartoitettiin Webropol-kyselyn avulla. Perhehoitajille suunnattujen koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin heiltä nousseita tarpeita.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi perhehoitajille suunnatuissa koulutuksissa hyödynnettiin kokemustyöntekijöiden osaamista.
Hankkeen aikaisten toimenpiteiden juurruttaminen osaksi Varhan perhehoidon työskentelyä on huomioitu hankkeen alusta lähtien. Perhehoitoyksikön työntekijät, esihenkilö ja johto ovat osallistuneet hanketoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Työntekijät, esihenkilö ja johto ovat olleet mukana myös juurruttamissuunnitelman teossa varmistamassa toimenpiteiden konkreettista jatkumoa. Koulutusten toteuttaminen hankeajan jälkeen tulee sisältymään osaksi perhehoitoyksikön työntekijöiden tehtävänkuvaa ja näihin on sovittu vastuuhenkilöt. Työparityöskentely sisällytetään osaksi perhehoitoyksikön psykologin tehtävänkuvaa.
Päihde- ja mielenterveyteen liittyvät haasteet tulevat esiin myös lastensuojelun perhehoidossa. Perhehoitaja ja sijoitettu lapsi hyötyvät perhehoitajan osaamisen vahvistumisesta. Kohtaaminen, ymmärtäminen, hoito, menetelmät ja tieto lisääntyvät ja muuttuvat ajan myötä. Muuttuva ilmiö vaatii siten jatkuvaa koulutustarvetta.
Kansikuva
