Lastensuojelun sijaishuollon päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen Varhan perhehoidossa, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kehitämme sijaishuollon päihde- ja mielenterveysosaamista Varhan perhehoidossa. Kartoitamme perhehoitajien koulutustarpeita ja järjestämme täydennyskoulutusta. Tarjoamme tukea perhehoitajille työparina yhdessä lastensuojelun työntekijän kanssa.
Toimintamallin nimi
Kehitämme sijaishuollon päihde- ja mielenterveysosaamista Varhan perhehoidossa. Kartoitamme perhehoitajien koulutustarpeita ja järjestämme täydennyskoulutusta. Tarjoamme tukea perhehoitajille työparina yhdessä lastensuojelun työntekijän kanssa.
Varhan perhehoitajien päihde- ja mielenterveysosaamista vahvistetaan ja lisätään koulutusten ja työparityöskentelyn avulla. Kehittämistyössä toteutetaan kolme toimenpidettä. Ensimmäinen toimenpide on vertaistuellinen ryhmämuotoinen koulutuskokonaisuus perhehoitajille. Toinen toimenpide on etänä toteutettava päihde- ja mielenterveyshaasteita käsittelevä peruskoulutus perhehoitajille. Kolmas toimenpide on perhehoitajille suunnattu tukityö, joka toteutetaan perhehoidon sosiaaliohjaaja + kehittäjätyöntekijä -työparina.
Kehittämistyö kohdentuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, tarkemmin lastensuojelun perhehoitoon. Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren hoidon ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja kehitystään. Perhehoitoa pidetään laitossijoitukseen nähden ensisijaisena sijaishuollon muotona ja sen mahdollisuus tulee selvittää jokaisen lapsen tai nuoren sijoituksen kohdalla. Perhehoitajat saavat tehtävään valmennuksen, he eivät kuitenkaan ole ammattilaisia. Perhehoitajat saavat ammattilaisten tukea tehtäväänsä.
Lasten ja nuorten mielenterveyskuormitus on lisääntynyt, ja päihteiden käyttö yleistyy. Covid19-pandemia jätti suuren jäljen Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelutarveanalyysin mukaan vaikutukset kohdistuvat erityisesti sellaisiin asiakasryhmiin, joiden palveluvajaus oli merkittävä jo ennen pandemian alkua. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa lapset ja nuoret tai heidän perheensä, jotka kärsivät yksinäisyydestä, syrjäytymisestä, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Pandemia heikensi lasten ja nuorten palveluja, lisäsi mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä kasvatti palveluiden kysyntää. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös organisaatiot palveluineen ovat murrostilassa vaikuttaen resursseihin ja palvelutarjontaan.
Valviran ja aluehallintovirastojen havaintojen mukaan lasten ja nuorten pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin on vaikeutunut, eivätkä palvelut toteudu lain edellyttämällä tavalla. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lastensuojelu ei voi korvata puutteellisia mielenterveyspalveluita. Heidän mukaansa joka toinen 13–17-vuotiaista sijoitetuista lapsista on nuorisopsykiatrian asiakas. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on todennut, että lasten mielenterveyshäiriöiden hoitovastuu perustasolla on epäselvä, mikä vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportissa vuodelta 2024 todetaan, että nuorille kohdennetut päihdepalvelut ovat puutteellisia, ja palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja.
Toimenpiteen ensisijaisena kohderyhmänä on Varhan omat perhehoitajat. Perhehoitajat ovat heterogeeninen joukko eri-ikäisiä ihmisiä, jotka asuvat maantieteellisesti eri alueilla. Perhehoitajat voivat olla yksinasuvia, pariskuntia tai perheellisiä. Perhehoitajilla on erilaisia ammatillisia koulutus- ja työurapolkuja, toiset heistä käyvät kodin ulkopuolella työssä ja toiset puolestaan toimivat kokopäiväisesti perhehoitajina. Jotkut perhehoitajista ovat vasta hiljattain aloittaneet tehtävässä, toisille on kertynyt tehtävästä pitkä kokemus. Perhehoitajien toiveet ja tarpeet oman osaamisen vahvistamiseksi ovat näin ollen hyvin monimuotoisia. Perhehoitajien osaamis- ja koulutustoiveita kartoitettiin Webropol-kyselyn avulla. Perhehoitajille suunnattujen koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin heiltä nousseita tarpeita.
Toissijaisena kohderyhmänä on Varhan Perhehoitoyksikkö ja sen työntekijät. Perhehoitoyksikön työntekijät ovat osallistuneet toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen työparin roolissa.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi perhehoitajille suunnatuissa koulutuksissa hyödynnettiin kokemustyöntekijöiden/kehittäjäasiakkaiden osaamista.
Hankkeen aikaisten toimenpiteiden juurruttaminen osaksi Varhan perhehoidon työskentelyä on huomioitu hankkeen alusta lähtien. Perhehoitoyksikön työntekijät, esihenkilö ja johto ovat osallistuneet hanketoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Työntekijät, esihenkilö ja johto ovat olleet mukana myös juurruttamissuunnitelman teossa varmistamassa toimenpiteiden konkreettista jatkumoa. Koulutusten toteuttaminen hankeajan jälkeen tulee sisältymään osaksi Perhehoitoyksikön työntekijöiden tehtävänkuvaa ja näihin on sovittu vastuuhenkilöt. Työparityöskentely sisällytetään osaksi Perhehoitoyksikön psykologin tehtävänkuvaa.
Hanketyön tuloksia tulee peilata asetettuihin tavoitteisiin ja mittareihin.
Mittari 1: Sijaishuoltopaikan muutospäätösten lukumäärä
Hankevalmistelussa mittarin asettamisen oletuksena on ollut se, että päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistamisella voitaisiin vähentää päihde- ja mielenterveyssyistä johtuvia sijaishuoltopaikan muutospäätöksiä.
Varhan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmistä ei ole saatavissa riittävästi tietoa, jolla pystyttäisiin arvioimaan hankeaikana sijaishuoltopaikan muutospäätösmäärissä tapahtunutta muutosta tai muutoksen perusteita. Päätöksissä ei ole ollut käytössä syy-koodia, joten muutospäätösten syistä ei ole kertynyt automaattisesti tietoa, ainoastaan manuaalisesti tarkastelemalla tieto voisi olla saatavilla. Tehtyjen sijaishuoltopaikan muutospäätösten kokonaismäärä ei mittaa tehtyä hanketyötä, sen vaikutuksia tai vaikuttavuutta.
Hankeajan alussa käytössä oli kuntakohtaiset asiakastietojärjestelmät, joista tilastointi erosi toisistaan eikä saadut tiedot olleet täysin vertailukelpoisia. Keväällä 2025 käyttöönotettiin uusi asiakastietojärjestelmä, jonka myötä vertailukelpoista tietoa alkaa kertymään.
Mittari 2: Osaamis- ja koulutustarvekartoitus perhehoitajille tehty: kyllä/ei
Osaamis- ja koulutustarvekartoitus toteutettiin perhehoitajille Webropol-kyselynä keväällä 2024. Kyselyn tuloksista on koostettu infograafi, joka on linkitetty Innokylään. Kyselyn tulosten perusteella on suunniteltu ja toteutettu perhehoitajille kohdennetut koulutukset.
Mittari 3: Koulutuspalautteet, työparityöskentelyn palautteet
Koulutuspalautteita ja työparityöskentelyn palautteita kerättiin hanketyön aikana. Palautteita saatiin melko vähän, ne olivat pääosin positiivisia. Palautteet huomioitiin osana kehittämistyötä ja niitä tuotiin esiin tukiryhmän tapaamisissa.
Varsinaisten mittareiden lisäksi yleisesti voidaan arvioida, että perhehoitajille suunnatut koulutukset ovat vahvistaneet ja lisänneet Varhan perhehoitajien päihde- ja mielenterveysosaamista. Vertaistuelliset ryhmämuotoiset koulutuskokonaisuudet tarjosivat perhehoitajille koulutuksen lisäksi mahdollisuuden näkökulmien ja ajattelun laajentamiseen toisten perhehoitajien kanssa. Perhehoitajien osaamisen vahvistaminen ja riittävä tuki parantavat myös perhehoitajien jaksamista ja sitoutumista tehtäväänsä ja tämän voidaan katsoa vähentävän perhehoitoon sijoitettujen lasten sijoitusten katkeamisia ja sijaishuollon muutospäätösten tarvetta.
Perhehoidon sosiaaliohjaajille ja perhehoitajille suunnattu työparityöskentely on toteuttanut ja edesauttanut sujuvaa perhehoidon tukityöskentelyä. Hanketyöntekijän perheterapiaosaamista on pystytty hyödyntämään ketterästi konsultatiivisessa perhehoitajille suunnatussa työparityöskentelyssä. Perhehoitaja-asiakkaiden pääsy työskentelyn piiriin on ollut nopeaa. Hanketyöntekijän työpanos ja osaaminen on ollut palvelutuotannolle "ilmainen" tai “ylimääräinen” hyödynnettävissä oleva resurssi, joka on nopeuttanut ja lisännyt/parantanut palvelun saatavuutta. Toimintamalli on ollut toteuttanut asiakaslähtöisyyttä työparityöskentelyjen toteutuessa perhehoitajien kodeissa läsnätapaamisina.
Kansikuva
