Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Liikettä terveydeksi

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on kasvattaa eri ikäisten asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden liikkumisen määrää sekä hyödyntää liikkumista paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Toimenpiteitä kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville.

Toimintaympäristö **

Jotta henkilöstön liikkumista saataisiin lisättyä ja paikallaanoloon tauottamista, tulisi kannustamisen tulla koko organisaatiosta lähtien. Johdon ja esihenkilöiden esimerkillisellä toiminnalla työn tauottamisen ja hyväksyvän työpaikkakulttuurin rakentamisella viestitään henkilöstölle liikkumisen ja palautumisen merkityksestä henkilöstön hyvinvoinnille. Toimintamalli tulisi implementoida jo olemassa oleviin toimintatapoihin.

Ammattilaisten positiivinen viestiminen ja kannustaminen liikkumiseen kaupunkilaisille viestii koko yhteiskunnalle liikkumisen tärkeydestä. Liikuntapalvelut tulisi olla kaikkien tiedossa ja saavutettavissa ja ilman esimerkiksi sosioekonomista tai kulttuurista estettä. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä. Liikunta on positiivisesti vaikuttava osatekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Perusterveydenhuolto ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista kohdata, kannustaa, herätellä ja tukea erityisesti aikuisväestöä ja ikäihmisiä jokapäiväiseen liikkumiseen.

Elintapaohjaus, liikkumisen puheeksi otto ja liikkumiseen kannustaminen eivät ole aidosti integroituneet ja vakinaistaneet rooliaan osana perusterveydenhuoltoa. Ongelmiksi on tunnistettu terveydenhuollon henkilöstön ajan, työvälineiden ja osaamisen puute ja henkilöstön vaihtuvuus. Palveluohjaus ja hoitopolku ovat usein jäsentymättömiä, eivätkä kaupunkilaiset läheskään aina löydä tai tiedosta itselleen mahdollisia palveluita. 

Toimintamalli kehitettiin Liikettä terveydeksi -projektissa, joka käynnistyi huhtikuussa 2020, ja lisättiin Helsingin kaupungin liikkumisohjelman uudeksi toimenpiteeksi marraskuussa 2020. Projekti päättyy vuoden 2023 lopussa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä. Liikunta on positiivisesti vaikuttava osatekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Kaupunkilaisten on vaikea löytää itselleen sopivia palveluita. Arkiliikkumisen merkitystä, paikallaanolon tauottamista ja kevyen liikuskelun merkitystä tulisi integroida perusterveydenhuoltoon, jotta kaupunkilaisten liikkumisen suositukset täyttyisivät ja sitä mukaan myös vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta johtuvia riskitekijöitä kuten kroonisia sairauksia saataisiin vähennettyä.

Kaupungin työntekijöiden liikkuminen on vähentynyt ja istuminen lisääntynyt. Ammattilaisten näkökulmasta lisätään tietoisuutta kouluttamalla, tarjoamalla omakohtaisia kokemuksia liikkumisesta sekä kehittämällä heille oman työn käyttöön työkaluja liikkumisen puheeksi ottoon ja palveluohjaukseen. Liikkumisella voidaan edistää työhyvinvointia ja tukea työstä palautumista.

Liikkumisella voidaan vahvistaa vetovoimatekijöitä, vähentää sairauspoissaoloja sekä parantaa työn tuottavuutta. Parhaimmillaan voidaan liikkumisen lisäämisellä ja toimialarajat ylittävän palveluohjauksen vahvistamisella vähentää asiakaspainetta sote-palveluihin.

Kansallisella tasolla voidaan liikkumista lisäämällä parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamia yhteiskuntaan kohdentuvia kustannuksia.

Tavoiteltu muutos

Toimintamallilla tavoitellaan kaiken ikäisten helsinkiläisten ja kaupungin työntekijöiden liikkumisen määrään kasvattamista, istumisen määrän vähenemistä ja vapaa-ajan liikunnan harrastamisen yleistymistä.

Liikkumista hyödynnetään nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Liikkumisen puheeksi oton ja liikkumiseen kannustamisen integroinnin kautta osaksi perusterveydenhuoltoa, saadaan hyödynnettyä liikkumisen positiivisesti vaikuttavia osatekijöitä nykyistä paremmin sairauksia ennaltaehkäisevänä niin hoidossa kuin kuntoutuksessa. Kevyen liikuskelun lisäämisellä ja paikallaan olon tauottamisella ja näiden puheeksi oton kautta, haetaan terveyshyötyjä niin fyysisellä kuin henkisellä puolella. 

Toteutussuunnitelma

Projektissa käytettyjä toimenpiteitä voidaan hyödyntää tavoitteiden saavuttamiseksi. Projektissa on käytetty mm:

  1. Lisätään terveysasemien henkilöstön tietoisuutta liikkumisen merkityksestä
  • Koulutukset
  • Elpymisliikuntavälineiden tilaus
  • Aktiivisuuden ja palautumisen seuranta urheilukellon ja seurantakyselyn avulla
  • Valmennukset

 

  1. Vahvistetaan liikunnallista hyvinvointiosuutta terveysasemien työntekijöiden työhyvinvointipäivissä
  • Ohjatut liikuntatuokiot
  • Koulutukset ja työpajat
  • Taukojumppa Teamsin kautta

 

  1. Annetaan terveysasemien henkilöstölle työkaluja liikkumisen puheeksi ottamiseen ja liikkumiseen kannustamiseen
  • Koulutukset
  • Intrasivun kehittäminen
  • Materiaalien tuottaminen ja jakaminen
  • Liikkumiskyselyn suunnittelu asiakas- ja potilastietojärjestelmän Maisa-asiakasportaaliin
  • Liikkumisen edistämisen mini interventiomallin kehittäminen ja pilotointi

 

  1. Kehitetään terveysasemien palveluiden ja liikuntapalveluiden välistä palvelupolkua
  • Liikuntaneuvonnan pilotointi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotissa
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin kohderyhmä on erityistä tukea tarvitsevat kuntalaisryhmät, kuten vähän liikkuvat sekä terveysasemien henkilökunta. 

Perusterveydenhuolto ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kuntalaisille, jossa voidaan kohdata, kannustaa, herätellä ja tukea erityisesti aikuisväestöä ja ikäihmisiä jokapäiväiseen liikkumiseen. Koska kaupunkilaiset eivät aina löydä tai tiedosta itselleen mahdollisia palveluita, on perusterveydenhuollossa oiva tapa tuoda esille elintapaohjaus, liikkumisen puheeksi otto ja liikkumiseen kannustaminen.  

Toimintamallin kehittämisympäristönä toimineen Helsingin kaupungin terveysasemapalveluiden henkilökunnan kaikki ammattiryhmät on huomioitu niin yksilö- kuin työyksikkötasolla. Tukea on kohdennettu erityisesti lähiesihenkilöille ja valituissa työyksiköissä on pilotoitu kohdennettuja toimenpiteitä. Osallistamismenetelminä on käytetty muun muassa: 

  • Tutustumiskäynnit terveysasemille ja henkilöstön kuuleminen. 
  • Tiedottaminen
  • Keskustelu henkilöstön kanssa
  • Palautekyselyt
  • Luennot ja työpajat
  • Vaikuttavuuskysely
Ratkaisun perusidea **

Toimintamallin tarkoitus on lisätä terveysasemien henkilöstön tietoisuutta liikkumisen merkityksestä, hyödyntää liikkumista nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, jotta liikkumisen puheeksi otto kuntalaisten kanssa madaltuisi henkilöstön työarjessa, sillä liikunta on positiivisesti vaikuttava osatekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Ammattilaisten osaamisen lisäämisellä madalletaan kynnystä liikunnan puheeksi otolle perusterveydenhuollossa, jolloin erityistä tukea tarvitsevia kuntalaisia tuetaan liikkumisessa ja liikunnan aloittamisessa.

Lisäksi toimintamallilla tuetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tiedon lisäämisellä ja toimintatapojen tarkastelun avulla arkiaktiivisuuden ja palautumisen kautta.

Toimintamalli antaa työkaluja liikkumisen puheeksi ottoon ja liikkumiseen kannustamiseen, kuten materiaalia liikkumisen suosituksista ja liikkumisen vaikutuksista, ja opastaa löytämään materiaalia niin henkilöstön omilta verkkosivuilta kuin yleisesti saatavilla olevista materiaaleista. Mallin avulla tiivistetään terveysasemien ja liikuntapalveluiden yhteistyötä verkostoitumisen sekä yhteisten projektien kautta.

Terveysasemien henkilöstön omaa liikkumista, työhyvinvointia ja palautumista tuetaan aktivoimalla henkilöstöä arkiaktiivisuuden lisäämisellä ja istumisen tauottamisella tiedon lisäämisen kautta kuten luentojen, tietoiskujen ja jaettavan materiaalin avulla, sekä toimintatapojen tarkastelun kautta. Henkilöstön tiedon ja taidon lisäämisellä madalletaan kynnystä liikkumisen puheeksi otolle asiakaskontakteissa kuntalaisten kanssa, jolloin toimintamalli liikkumisen edistämiselle koskettaa kaupunkitasoisesti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin juurruttamiseen tarvitaan projektikoordinaattori suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintamallia. Edellytyksenä on tiivis yhteistyö palvelun johdon kanssa ja sitoutuminen projektiin. Pilotoitua toimintamallia voidaan hyödyntää organisaation muissa palveluissa. Juurruttaminen ja toimintamallin levittäminen edellyttää kouluttamista, viestintää sekä riittävää rahoitusta toimienpiteiden jalkauttamiselle. 

Pilotoitua toimintamallia voidaan toistaa ja levittää organisaatiossa tehdyn vaikuttavuusselvityksen myötä. Toiminnan vakiinnuttaminen toimintamallin mukaan, edellyttää työntekijäresurssia. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Liikettä terveydeksi -toimintamallia voidaan soveltaa myös muihin työympäristöihin. Toimintamallilla luodaan perusta hyvinvoivalle henkilöstölle ja sitä myötä jalkautetaan hyvinvoinnin kulmakiviä myös kuntalaisille. Projektin kautta voidaan viestittää aitoa välittämistä ja kannustusta henkilöstölle muuttamalla työympäristöä ja työkulttuuria liikkumista sallivaksi sekä palautumista tukevaksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallin avulla on saatu levitettyä tietoisuutta liikkumisen tärkeydestä ja palautumisen merkityksestä hyvinvoinnin perustana. Henkilöstö on herännyt tarkastelemaan omia toimintatapojaan niin yksilö- kuin työyhteisötasolla ja saanut työkaluja siihen, kuinka muuttaa arkeaan aktiivisemmaksi. Tiedon lisääminen ja toimintatapojen tarkastelun kautta, on ammattilaisilla ollut matalampi kynnys ottaa liikkuminen puheeksi kaupunkilaisten kanssa perusterveydenhuollossa.