Tavoitteena on kasvattaa eri ikäisten asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden liikkumisen määrää sekä hyödyntää liikkumista paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Toimenpiteitä kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Jotta henkilöstön liikkumista saataisiin lisättyä ja paikallaanoloon tauottamista, tulisi kannustamisen tulla koko organisaatiosta lähtien. Johdon ja esihenkilöiden esimerkillisellä toiminnalla työn tauottamisen ja hyväksyvän työpaikkakulttuurin rakentamisella viestitään henkilöstölle liikkumisen ja palautumisen merkityksestä henkilöstön hyvinvoinnille. Toimintamalli tulisi implementoida jo olemassa oleviin toimintatapoihin.
Ammattilaisten positiivinen viestiminen ja kannustaminen liikkumiseen kaupunkilaisille viestii koko yhteiskunnalle liikkumisen tärkeydestä. Liikuntapalvelut tulisi olla kaikkien tiedossa ja saavutettavissa ja ilman esimerkiksi sosioekonomista tai kulttuurista estettä.
Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä. Liikunta on positiivisesti vaikuttava osatekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.
Perusterveydenhuolto ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista kohdata, kannustaa, herätellä ja tukea erityisesti aikuisväestöä ja ikäihmisiä jokapäiväiseen liikkumiseen.
Elintapaohjaus, liikkumisen puheeksi otto ja liikkumiseen kannustaminen eivät ole aidosti integroituneet ja vakinaistaneet rooliaan osana perusterveydenhuoltoa. Ongelmiksi on tunnistettu terveydenhuollon henkilöstön ajan, työvälineiden ja osaamisen puute ja henkilöstön vaihtuvuus. Palveluohjaus ja hoitopolku ovat usein jäsentymättömiä, eivätkä kaupunkilaiset läheskään aina löydä tai tiedosta itselleen mahdollisia palveluita.
Toimintamalli kehitettiin Liikettä terveydeksi -projektissa, joka käynnistyi huhtikuussa 2020, ja lisättiin Helsingin kaupungin liikkumisohjelman uudeksi toimenpiteeksi marraskuussa 2020. Projekti päättyy vuoden 2023 lopussa.
Toimintamallilla tavoitellaan kaiken ikäisten helsinkiläisten ja kaupungin työntekijöiden liikkumisen määrään kasvattamista, istumisen määrän vähenemistä ja vapaa-ajan liikunnan harrastamisen yleistymistä.
Liikkumista hyödynnetään nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.
Liikkumisen puheeksi oton ja liikkumiseen kannustamisen integroinnin kautta osaksi perusterveydenhuoltoa, saadaan hyödynnettyä liikkumisen positiivisesti vaikuttavia osatekijöitä nykyistä paremmin sairauksia ennaltaehkäisevänä niin hoidossa kuin kuntoutuksessa. Kevyen liikuskelun lisäämisellä ja paikallaan olon tauottamisella ja näiden puheeksi oton kautta, haetaan terveyshyötyjä niin fyysisellä kuin henkisellä puolella.
Toimintamallin kohderyhmä on erityistä tukea tarvitsevat kuntalaisryhmät, kuten vähän liikkuvat sekä terveysasemien henkilökunta.
Perusterveydenhuolto ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kuntalaisille, jossa voidaan kohdata, kannustaa, herätellä ja tukea erityisesti aikuisväestöä ja ikäihmisiä jokapäiväiseen liikkumiseen. Koska kaupunkilaiset eivät aina löydä tai tiedosta itselleen mahdollisia palveluita, on perusterveydenhuollossa oiva tapa tuoda esille elintapaohjaus, liikkumisen puheeksi otto ja liikkumiseen kannustaminen.
Toimintamallin kehittämisympäristönä toimineen Helsingin kaupungin terveysasemat ja sisätautien poliklinikan henkilökunnan kaikki ammattiryhmät on huomioitu niin yksilö- kuin työyksikkötasolla. Tukea on kohdennettu erityisesti lähiesihenkilöille ja valituissa työyksiköissä on pilotoitu kohdennettuja toimenpiteitä. Osallistamismenetelminä on käytetty muun muassa:
Projektissa käytettyjä toimenpiteitä voidaan hyödyntää tavoitteiden saavuttamiseksi. Projektissa on käytetty mm:
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Toimintamallin tarkoitus on lisätä terveysasemien henkilöstön tietoisuutta liikkumisen merkityksestä, hyödyntää liikkumista nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, jotta liikkumisen puheeksi otto kuntalaisten kanssa madaltuisi henkilöstön työarjessa, sillä liikunta on positiivisesti vaikuttava osatekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Ammattilaisten osaamisen lisäämisellä madalletaan kynnystä liikunnan puheeksi otolle perusterveydenhuollossa, jolloin erityistä tukea tarvitsevia kuntalaisia tuetaan liikkumisessa ja liikunnan aloittamisessa.
Lisäksi toimintamallilla tuetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tiedon lisäämisellä ja toimintatapojen tarkastelun avulla arkiaktiivisuuden ja palautumisen kautta.
Toimintamalli antaa työkaluja liikkumisen puheeksi ottoon ja liikkumiseen kannustamiseen, kuten liikkumisen puheeksioton ja palveluohjauksen työkaluja asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotissa sekä materiaalia liikkumisen suosituksista ja liikkumisen vaikutuksista. Henkilöstöä tuetaan löytämään materiaalia niin henkilöstön omilta verkkosivuilta kuin yleisesti saatavilla olevista materiaaleista.
Liikkumisen edistämisen mini-intervention avulla tuetaan ammattilaista liikkumisen puheeksiotossa ja palveluohjauksessa helppokäyttäisellä, mutta vaikuttavalla menetelmällä, sekä tuetaan asiakkaan motivaatiota liikkumisen lisäämiseen. Liikkumisen edistämisen mini-intervention rakenteinen kirjaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotissa tuo hyte-työn näkyväksi, tukee hyte-työn tiedolla johtamista sekä on yhteydessä hyte-kertoimeen.
Toimintamallin avulla tiivistetään terveysasemien ja liikuntapalveluiden yhteistyötä teknisten ratkaisujen, verkostoitumisen sekä yhteisten projektien kautta. Liikuntaneuvonnan palveluketjua kehitettiin pilotoimalla liikuntaneuvontapalvelua asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotissa. Sen myötä terveydenhuollon ammattilainen voi varata asiakkaalle Apotin kautta ajan liikuntaneuvontaan ja liikuntaneuvoja voi kirjata käynnit Apottiin. Yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä sitoo eri toimijat samaan paikkaan ja tiivistää monialaista yhteistyötä asiakkaan hoidossa ja elintapojen tukemisessa.
Terveysasemien henkilöstön omaa liikkumista, työhyvinvointia ja palautumista tuetaan aktivoimalla henkilöstöä arkiaktiivisuuden lisäämisellä ja istumisen tauottamisella tiedon lisäämisen kautta kuten luentojen, tietoiskujen ja jaettavan materiaalin avulla, sekä toimintatapojen tarkastelun kautta ja liikemittarikokeilulla. Henkilöstön tiedon ja taidon lisäämisellä madalletaan kynnystä liikkumisen puheeksi otolle asiakaskontakteissa kuntalaisten kanssa, jolloin toimintamalli liikkumisen edistämiselle koskettaa kaupunkitasoisesti.
Toimintamallin juurruttamiseen tarvitaan projektikoordinaattori suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintamallia. Edellytyksenä on tiivis yhteistyö palvelun johdon kanssa ja sitoutuminen projektiin. Pilotoitua toimintamallia voidaan hyödyntää organisaation muissa palveluissa. Juurruttaminen ja toimintamallin levittäminen edellyttää kouluttamista, viestintää sekä riittävää rahoitusta toimienpiteiden jalkauttamiselle.
Pilotoitua toimintamallia voidaan toistaa ja levittää organisaatiossa tehdyn vaikuttavuusselvityksen myötä. Toiminnan vakiinnuttaminen toimintamallin mukaan, edellyttää työntekijäresurssia.
Toimintamallin avulla on saatu levitettyä tietoisuutta liikkumisen tärkeydestä ja palautumisen merkityksestä hyvinvoinnin perustana. Henkilöstö on herännyt tarkastelemaan omia toimintatapojaan niin yksilö- kuin työyhteisötasolla ja saanut työkaluja siihen, kuinka muuttaa arkeaan aktiivisemmaksi. Tiedon lisääminen ja toimintatapojen tarkastelun kautta, on ammattilaisilla ollut matalampi kynnys ottaa liikkuminen puheeksi kaupunkilaisten kanssa perusterveydenhuollossa.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.