Liikettä terveydeksi
Tavoitteena on kasvattaa eri ikäisten asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden liikkumisen määrää sekä hyödyntää liikkumista paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Toimenpiteitä kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on kasvattaa eri ikäisten asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden liikkumisen määrää sekä hyödyntää liikkumista paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Toimenpiteitä kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin tarkoitus on lisätä terveysasemien henkilöstön tietoisuutta liikkumisen merkityksestä, hyödyntää liikkumista nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, jotta liikkumisen puheeksi otto kuntalaisten kanssa madaltuisi henkilöstön työarjessa, sillä liikunta on positiivisesti vaikuttava osatekijä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Ammattilaisten osaamisen lisäämisellä madalletaan kynnystä liikunnan puheeksi otolle perusterveydenhuollossa, jolloin erityistä tukea tarvitsevia kuntalaisia tuetaan liikkumisessa ja liikunnan aloittamisessa.
Lisäksi toimintamallilla tuetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tiedon lisäämisellä ja toimintatapojen tarkastelun avulla arkiaktiivisuuden ja palautumisen kautta.
Toimintamalli antaa työkaluja liikkumisen puheeksi ottoon ja liikkumiseen kannustamiseen, kuten materiaalia liikkumisen suosituksista ja liikkumisen vaikutuksista, ja opastaa löytämään materiaalia niin henkilöstön omilta verkkosivuilta kuin yleisesti saatavilla olevista materiaaleista. Mallin avulla tiivistetään terveysasemien ja liikuntapalveluiden yhteistyötä verkostoitumisen sekä yhteisten projektien kautta.
Terveysasemien henkilöstön omaa liikkumista, työhyvinvointia ja palautumista tuetaan aktivoimalla henkilöstöä arkiaktiivisuuden lisäämisellä ja istumisen tauottamisella tiedon lisäämisen kautta kuten luentojen, tietoiskujen ja jaettavan materiaalin avulla, sekä toimintatapojen tarkastelun kautta. Henkilöstön tiedon ja taidon lisäämisellä madalletaan kynnystä liikkumisen puheeksi otolle asiakaskontakteissa kuntalaisten kanssa, jolloin toimintamalli liikkumisen edistämiselle koskettaa kaupunkitasoisesti.
Jotta henkilöstön liikkumista saataisiin lisättyä ja paikallaanoloon tauottamista, tulisi kannustamisen tulla koko organisaatiosta lähtien. Johdon ja esihenkilöiden esimerkillisellä toiminnalla työn tauottamisen ja hyväksyvän työpaikkakulttuurin rakentamisella viestitään henkilöstölle liikkumisen ja palautumisen merkityksestä henkilöstön hyvinvoinnille. Toimintamalli tulisi implementoida jo olemassa oleviin toimintatapoihin.
Ammattilaisten positiivinen viestiminen ja kannustaminen liikkumiseen kaupunkilaisille viestii koko yhteiskunnalle liikkumisen tärkeydestä. Liikuntapalvelut tulisi olla kaikkien tiedossa ja saavutettavissa ja ilman esimerkiksi sosioekonomista tai kulttuurista estettä.
Perusterveydenhuolto ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kuntalaisille, jossa voidaan kohdata, kannustaa, herätellä ja tukea erityisesti aikuisväestöä ja ikäihmisiä jokapäiväiseen liikkumiseen. Koska kaupunkilaiset eivät aina löydä tai tiedosta itselleen mahdollisia palveluita, on perusterveydenhuollossa oiva tapa tuoda esille elintapaohjaus, liikkumisen puheeksi otto ja liikkumiseen kannustaminen.
Toimintamallin kehittämisympäristönä toimineen Helsingin kaupungin terveysasemapalveluiden henkilökunnan kaikki ammattiryhmät on huomioitu niin yksilö- kuin työyksikkötasolla. Tukea on kohdennettu erityisesti lähiesihenkilöille ja valituissa työyksiköissä on pilotoitu kohdennettuja toimenpiteitä. Osallistamismenetelminä on käytetty muun muassa:
- Tutustumiskäynnit terveysasemille ja henkilöstön kuuleminen.
- Tiedottaminen
- Keskustelu henkilöstön kanssa
- Palautekyselyt
- Luennot ja työpajat
- Vaikuttavuuskysely
Toimintamallin juurruttamiseen tarvitaan projektikoordinaattori suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintamallia. Edellytyksenä on tiivis yhteistyö palvelun johdon kanssa ja sitoutuminen projektiin. Pilotoitua toimintamallia voidaan hyödyntää organisaation muissa palveluissa. Juurruttaminen ja toimintamallin levittäminen edellyttää kouluttamista, viestintää sekä riittävää rahoitusta toimienpiteiden jalkauttamiselle.
Pilotoitua toimintamallia voidaan toistaa ja levittää organisaatiossa tehdyn vaikuttavuusselvityksen myötä. Toiminnan vakiinnuttaminen toimintamallin mukaan, edellyttää työntekijäresurssia.
Toimintamallin avulla on saatu levitettyä tietoisuutta liikkumisen tärkeydestä ja palautumisen merkityksestä hyvinvoinnin perustana. Henkilöstö on herännyt tarkastelemaan omia toimintatapojaan niin yksilö- kuin työyhteisötasolla ja saanut työkaluja siihen, kuinka muuttaa arkeaan aktiivisemmaksi. Tiedon lisääminen ja toimintatapojen tarkastelun kautta, on ammattilaisilla ollut matalampi kynnys ottaa liikkuminen puheeksi kaupunkilaisten kanssa perusterveydenhuollossa.