Liikkuvat palvelut, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1, TP1)

Toimintamallissa kiireettömiä sosiaali- ja terveyspalveluita tarjotaan kohdennetusti lähipalvelua tarvitseville asiakkaille lähiasiointipisteellä. Palvelut perustuvat alueelliseen tarpeeseen. Digipalveluilla tuetaan palveluiden tuottamista lähelle.

Toimintaympäristö

Lähipalveluna tuotettavat liikkuvat palvelut tuodaan lähi- tai sosiaali- ja terveysasemalta alueen lähiasiointipisteelle. Palvelut järjestetään lähiasiointipisteenä toimivassa kiinteistössä, johon henkilökunta liikkuu. Lähiasiointipiste voi sijaita esimerkiksi alueen entisellä terveysasemalla, tai muussa vastaanottotoimintaan soveltuvassa ja varustellussa tilassa, jota eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat hyödyntää. Tilat mitoitetaan toiminnan laajuuteen nähden kannattavasti ja ammattilaiset voivat kuljettaa tiloihin mukanaan tarvittavaa hoitovälineistöä sekä hyödyntää kulkemisessa alueesta riippuen yhteiskuljetusta. Kotikuntoutuksen ja sosiaalipalveluiden käyntejä voidaan järjestää myös asiakkaan kotona tarpeen mukaan. Suun terveydenhuollon palveluita voidaan tuottaa myös pop up –tyyppisesti. Palveluja tarjotaan asiakkaille myös digitaalisena etävastaanottojen muodossa sekä ammattilaisten välisessä yhteistyössä voidaan hyödyntää etäkonsultaatiota. Asukkaille tarjotaan paikallisesti mahdollisuus digitukeen sekä avustettuun valtuutukseen suomi.fi-valtuuksia hyödyntävissä palveluissa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Liikkuvan palvelun mallissa lähiasiointipisteillä tarjotaan lähipalveluna kiireetöntä palvelua asukkaille, joiden on vaikea kulkea kauempana olevalle toimipisteelle, eikä heillä ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluita tai valtuuttaa läheistään käyttämään digitaalisia palveluita puolestaan. Muiden alueen asukkaiden hoito ohjautuu lähimmälle lähi- tai sote-asemalle tai voidaan toteuttaa etäratkaisuja hyödyntäen. Liikkuvan palvelun alueellinen palvelusisältö suunnitellaan alueen asukkaiden ja henkilöstön kanssa toteutettavien työpajojen tuloksia hyödyntäen sekä alueelliseen tilastotietoon perustuen. Digiosallisuuden edistämiseksi asukkaille tarjotaan tarvittaessa ohjausta digiasioinnin tueksi hyvinvointialueen digitaalisiin palveluihin. Ajanvaraus lähiasiointipisteelle tapahtuu pääasiallisesti puhelimitse. Alueen tarpeista riippuen kohdennetusti auki oleva asiakaspalvelupiste voi tarjota apua erityisesti asiakkaille, joille asiointi puhelimitse tai digitaalisesti tuntuu hankalalta.  

Ratkaisun perusidea

Liikkuvissa palveluissa alueen palveluvalikoimaa arvioidaan ja suunnitellaan alueen väestön tarpeen mukaan. Palvelua tarjotaan lähiasiointipisteillä palvelupäiväperiaatteella osa-aikaisesti ja ajanvarauksella. Palveluvalikoimaan kuuluu kiireettömiä sosiaali- ja terveyshuollon palveluita, joihin voi alueen tarpeista riippuen kuulua lääkärin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja mielenterveys- ja päihdetiimien vastaanottoja, aikuisten sosiaalipalveluita, suun terveydenhuollon mobiilihoitoyksikön palveluita sekä lähitorin toimintaa. Digipalvelut ovat osa lähiasiointipisteiden palveluvalikoimaa ja niiden avulla voidaan hyödyntää laajemmin eri ammattilaisten palveluja. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli vaatii alueella kattavaa ja riittävän pitkäaikaista asukasviestintää uusista toimintatavoista. Asukasviestintää edesauttaa alueellisten viestintäkanavien hyödyntäminen. Yhteistyö alueen asukkaiden kanssa palvelutarpeen määrittämiseksi on oleellinen osa lähiasiointipisteen toiminnan suunnittelua.  

Liikkuvien palveluiden toimintamallin käyttöönotto alueelle voi vaatia uudelleen suunnittelua lähiasiointipisteen tilojen käyttöön, henkilöstön työvuoroihin ja työnkuvaan sekä tavaroiden ja henkilöstön logistiikkaan. Muutoksen toimeenpanoa yksikössä edistävät henkilöstön osallistaminen toiminnan suunnitteluun sekä riittävä esihenkilötuki ja henkilöstöviestintä.  

Digipalveluiden käyttöönotto liikkuvan palvelun alueilla lisää niin asukkaiden kuin henkilöstönkin digitaitojen tukemista ja vaatii digiasiointiin tarvittavan laitteiston toimipisteille. Asukkaille digiohjaus voidaan toteuttaa lähiasiointipisteillä asukaskoneilla tai omalla laitteella mm. lähitorin toteuttamana. Henkilöstön perustietoja digitaalisista palveluista ja niiden mahdollisuuksista tulee kartoittaa ja vahvistaa, mikä edistää asukkaiden ohjausta rohkeasti digipalvelujen käyttöön ja digituen pisteille.  

Vinkit toimintamallin soveltajille

Henkilöstöresursoinnin suhteen pienet yksiköt voivat olla haavoittuvaisia henkilöstön poissaolotilanteissa ja aiheuttaa ongelmia työturvallisuuden näkökulmasta. Mallissa lähiasiointipisteillä työskentelevien ammattilaisten yhteistyön ja viestinnän merkitys korostuu suunniteltaessa läsnäolopäiviä lähiasiointipisteelle. Ratkaisuna eri toimialueiden palveluja voidaan keskittää saman katon alle ja ehkäistä näin henkilöstön yksin työskentelyn riskiä. Mallin käyttöönotto vaatii henkilöstöltä itseohjautuvuutta, yhteisvastuullisuutta ja aktiivista reagointia muuttuviin tilanteisiin.  

Palvelupäiväperiaatteella toimivan lähiasiointipisteen työyhteisö voi olla hajanaisempi verrattuna aiempaan, kun ammattilaiset työskentelevät useammassa toimipisteessä ja vähemmän yhtäaikaisesti. Työhyvinvoinnista huolehtiminen, toimipisteen omat kokoukset ja esihenkilön tuki ovat toiminnassa oleellisen tärkeitä.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Liikkuvien palveluiden mallia on kehitetty osana liikkuvien palveluiden pilottia. Hanke käynnistyi vuoden 2024 alussa sotepalveluiden verkoston uudistamistyön yhteydessä. Hankkeessa tavoitteena oli rakentaa uusi toimintamalli palveluiden tuomiseksi lähelle asukkaita ja hyödyntää pilotissa saatuja tuloksia palveluverkkosuunnittelussa. Liikkuvaa palvelua pilotoitiin maalis-syyskuussa 2024 Kurussa, Punkalaitumella ja Luopioisissa korvaamalla alueiden aiempien terveysasemien palvelut lähipalveluna tuotettavilla liikkuvilla palveluilla. Kokeilussa kerättiin tietoa siitä, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat liikkuvana palveluna ja millaisella volyymilla turvaavat alueen asukkaille riittävät mahdollisuudet saada lähipalvelua. Kehittämisen yhteydessä arvioitiin liikkuvan palvelun mallin kustannusvaikutuksia tilojen ja logistiikan suhteen, välineistön ja vierianalytiikan tarvetta sekä digipalvelujen käytettävyyttä. Kokeilun aikana pilotoitiin Kurussa myös Fimlabin alustamallia laboratorionäytteiden ottamisessa ja Luopioisissa leasing-auton käyttöä henkilöstön työmatkasiirtymissä. Pilotin kehittämistyössä tärkeässä roolissa olivat alueilta kerätyt asiakaspalautteet, asiakastilaisuuksien tulokset sekä yhteistyö asukkaiden edustajien kanssa.  

Pilotissa tarkoituksena oli lisätä digitaalisten palveluiden käyttöä alueilla ja arvioida, mitkä palvelut voidaan tuottaa etä- ja digipalveluina. Kokeilun aikana alueilla otettiin käyttöön ja pilotoitiin digitaalisia ratkaisuista etävastaanottoja, etäkonsultaatioita, suomi.fi-valtuutus avustettuna valtuutuksena sekä digituen mahdollisuus asukkaille lähiasiointipisteiden asukaskoneilla hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden käyttöön.  

Liikkuvalla palvelulla voidaan tuottaa kohdennetusti sosiaali- ja terveyspalvelut reuna-alueilla lähipalvelua tarvitsevalle kohderyhmälle. Palvelupäiväperiaatteella toimivien liikkuvien palveluiden avulla henkilöstöresurssia voidaan kohdentaa tehokkaammin ja palveluita tarjota joustavammin tarpeen mukaan. Palvelujen tarjonnan kustannustehokkuutta voidaan mallin avulla lisätä optimoidulla tilankäytöllä, tarkoituksenmukaisella välineistöllä ja laitteistolla sekä digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä.