LivingSkills motivoi asiakkaan muutokseen sekä voimavarojen ja taitojen vahvistamiseen sotepalveluissa. Osallisuus on toiminnan keskiössä. 180-asteen arviointi, oma toipumissuunnitelma ja edistymisen näkyväksi tekeminen on helppoa sovelluksen avulla.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän vanhalta verkkosivustolta Innokylän toimituksen puolesta.

Toimintaympäristö

Sosiaalityön rooli on vahvistunut elämänhallinnan edistäjänä. Painopiste on siirtymässä korjaavista erityispalveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.  Sosiaalityössä tarvitaan vaikuttavia, voimavaralähtöisiä ja osallistavia työvälineitä. Esimerkiksi vanhemmuuden taitojen vahvistaminen kannattaa: LivingSkills työvälineen käyttö maksaa vuodessa 30 €/asiakas, mutta yksi huostaanotettu lapsi maksaa kunnalle 130 000 € ja syrjäytynyt nuori 20 000 € vuodessa.

Oikean asumismuodon valinta on tärkeää, koska riittävä tuki mahdollistaa toipumisen ja asumisen, mutta liian tiivis tuki puolestaan laitostaa ja muodostuu esteeksi kuntoutumiselle. Sijoittamalla asiakkaat oikeaan palveluun saadaan huomattavia säästöjä. Esimerkiksi kokovuorokautinen mielenterveyskuntoutujien asumispalvelu maksaa 40 % enemmän kuin palvelu, jossa saa päivällä saman verran tukea, mutta jossa ei ole yöllä henkilökuntaa.

Jokainen säästetty laitoshoitovuorokausi tuo huomattavan lisäresurssin sotepalveluihin. Tällä hetkellä laitoshoidon kustannukset ovat n. 50-80 % kaikista sosiaali- ja terveydenhuoltomenoista (esim. lastensuojelu, ikäihmisten palvelut, mielenterveyskuntoutus), vaikka vain 7-20 % asiakkaista on laitoshoidossa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Esimerkiksi ikäihmisten kuntoutuspotentiaali tulisi saada näkyväksi: vaikka ikääntyneiden kuntoutus on tuloksellista ja vaikuttavaa, ikäihmisten palveluissa maksetaan kuntoutuksen puutteen vuoksi vuosittain yli 0,5 miljardia euroa ylimääräisiä kustannuksia.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työmallin avulla on helppoa tunnistaa toipujan voimavarat ja kannustaa taitojen harjoitteluun. Työvälineen käyttö ohjaa sekä toipujan että työntekijän toimimaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Esimerkiksi ikäihmisten kuntoutuspotentiaali tulisi saada näkyväksi: vaikka ikääntyneiden kuntoutus on tuloksellista ja vaikuttavaa, ikäihmisten palveluissa maksetaan kuntoutuksen puutteen vuoksi vuosittain yli 0,5 miljardia euroa ylimääräisiä kustannuksia.

Työskentelyyn sisältyy aina myös arviointia, joka tekee edistymisen näkyväksi. LivingSkills - taitovalmennustyövälineessä käytetään asteikkoarviointia. Asteikolla mitaten saadaan täsmällisempi kuva tämän hetken tilanteesta ja tehdään pienetkin edistysaskeleet näkyviksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjät: LivingSkills Oy:n Kaisa Nyberg, Satu Tiitinen ja Reita Nyberg yhteistyössä työmallin pilotointiin osallistuneiden sote-alan ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa (mm. Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sos.psyk. yhdistys, Mielen ry, Pirkanmaan asumispalvelut, Lilinkotisäätiö, Syömishäiriöliitto-SYLI ry, TMS ry ja Silta-Valmennus )

LivingSkills Oy on suomalainen eri alan asiantuntijoiden omistama yritys, joka kehittää digitaalisia, räätälöitäviä taitovalmennustyövälineitä. LivingSkillsin toiminta-ajatuksena on muuttaa toimintatapa ongelmakeskeisestä voimavara- ja ratkaisukeskeiseksi ja aidosti asiakasta osallistavaksi. Missiomme on auttaa toiminnallamme asiakkaitamme saavuttamaan omat päämääränsä.

Tavoiteltu muutos

LivingSkills haastaa toimintakyky- ja taitoarviointia tekevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset nostamaan toipujan toimijuuden keskiöön. Työkalun avulla toipuja määrittelee yhdessä työntekijän kanssa vahvuudet ja kehityskohteet, tekee konkreettisen toimintasuunnitelman ja sitoutuu seuraamaan edistymistä. LivingSkills yhdistää asiakastyöhön niin objektiiviset kuin subjektiiviset vaikuttavuuden seurannan mittarit.

Tuen ja kuntoutuksen tarkoitus on auttaa ihmisiä saavuttamaan omat päämääränsä. Toimintaa ohjaavana periaatteena on, että sairastuneet voivat parantua, kuntoutua ja muuttaa elämänsä suunnan. Toiminta lähtee ajatuksesta, että jokaisella on taitoja, joita voidaan hyödyntää. Haasteiden näkeminen taitopuutteina mahdollistaa uusien taitojen opettelemisen. Toipuja on prosessin johtaja ja työntekijä hänen tukijansa kuntoutusprosessissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toipuja on oman elämänsä päähenkilö. Hän määrittelee omat tavoitteet. Toipujan oma osallisuus vahvistuu ja omaisenkin ääni tulee kuulluksi.

Toipujan aktiivinen osallisuus kuntoutusprosessiin näkyy motivaation kasvuna omaan kuntoutumiseen. Motivaatio kytkeytyy vahvasti tavoitteiden saavuttamiseen ja toimintakyvyn paranemiseen.  Kuntoutuksesta tehtyjen suomalaisten tutkimusten mukaan osallisuus koostuu erityisesti kuudesta elementistä: kuulluksi tulemisesta, voimavarojen hyödyntämisestä, oman elämän asiantuntijuudesta, luottamuksellisesta vuorovaikutuksesta, omista tarpeista ja toiveista sekä tavoitteista lähtevästä suunnitelmasta sekä aktiivisesta osallisuudesta kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin (Seluska, 2017). LivingSkills Taitovalmennus perustuu näihin osallisuuden elementteihin.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintakykyä mittaavien arviointikysymysten ICF-siltaus on tehty. Työväline on alun perin kehitetty mielenterveyspalveluihin, mutta räätälöitävä digitaalinen alusta on mahdollistanut työvälineiden kehittämisen myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin. Yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa on kehitetty kohderyhmäkohtaisesti räätälöidyt työvälinepaketit syömishäiriöiden hoitoon, lapsiperhetyöhön, ikäihmisten palveluihin, vammaispalveluihin sekä vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan kehittämiseen ja arviointiin palvelumuotoilun keinoin.

LivingSkills Taitovalmennuksen räätälöitävyys perustuu siihen, että se on asiakasprosessin geneerinen työväline ja se toimii pilvipalveluna. Asiakasorganisaation erityisiä tarpeita vastaamaan on mahdollista luoda työväline organisaation omilla kysymyksillä. Vapaasti käytettävissä olevat validoidut kyselyt voidaan integroida digitaaliseen pohjaan. Näin saadaan entistä käyttökelpoisempia ja toimivampia digitaalisia työvälineitä ilman kallista ja aikaa vievää ohjelmointia. Pilvipalvelin mahdollistaa tiedon jakamisen asiakkaan suostumuksella eri organisaatioiden kesken silloin, kun sama henkilö on useamman eri yksikön asiakkaana.

Idean testaus asiakkaalla

Pilottikäyttäjät ovat antaneet palautetta, että LivingSkills -toimintamallin käyttöä on helppoa ja motivoivaa sekä työntekijän että toipujan näkökulmasta. Paperilomakkeen täyttö koettiin jossain määrin työläänä, mutta digitaalisen työvälineen käyttö on saadun palautteen mukaan yksinkertaista ja sen ulkoasu on helposti lähestyttävä. Myös digitalisaatiota vieroksuvat työntekijät ovat ottaneet työvälineen omakseen.

  1. Toimintakykyä kartoittavat kysymykset ovat oikeita ja oleellisia toimintakyvyn kartoittamisen kannalta. Saa asiakkaan miettimään omaa kuntoutumistaan ja synnyttää hyvää ja rakentavaa vuoropuhelua asiakkaan ja ohjaajan välille. Parasta yhteinen keskustelu ja neutraali tapa ottaa vaikeatkin asiat esille.
     
  2. Asumispalveluyksiköissä LivingSkills- toimintamallia on pidetty erittäin mielenkiintoisena ja asukaslähtöisenä. Siinä on toipumisorientaatiosta tuttuja elementtejä. Hyvänä koetaan, että työskentely tapahtuu asukkaan ja työntekijän välisessä tiiviissä vuorovaikutuksessa ja työvälinettä täytetään yhdessä.
     
  3. LivingSkills työvälineen käyttö on nopea tapa päästä selville asiakkaan voimavaroista ja haasteista. Sen myötä on löytynyt uusia haasteita ja asiakkaan asioihin on päästy syvällisemmin kiinni. Asiakkaan oma motivaatio kuntoutumiselle on avainasemassa. Arviointimenetelmä helpottaa kuntoutumisen suunnittelua sekä sen seurantaa. Tavoitteet on ollut helppo muodostaa, koska selkeät kehittämiskohdat nousivat LivingSkills toimintamallissa esille. Työvälineen käyttö on lisännyt avointa keskustelua ja tuen tarve on ollut helpompi osoittaa yhdessä tehdyn arvioinnin avulla. Arvioinnin perusteella on helpompi konkretisoida asiakkaan kuntoutusta ja herättää asiakaskin huomaamaan edistymisensä. Keinoja asiakas on usein sanottanut itse. Hän tietää mikä itseä auttaa.
     
  4. Työntekijöiltä kerätyssä vapaassa palautteessa todettiin, että LivingSkills työvälineessä on selkeät kysymykset ja työvälinettä on helppo käyttää. Alkukartoitus LivingSkills - työvälineellä vie toki aikaa, mutta sen jälkeen työväline kulkee sujuvasti mukana. Siihen on helppo palata ja muistuttaa mitä on keskusteltu ja mitä pitäisi tehdä. Menetelmän käyttö osana kuntoutumisprosessia koettiin hyödylliseksi (työntekijöiden antaman arvosanan ka. 8 asteikolla 0-10). Työntekijät arvelivat myös asiakkaan kokevan arviointimenetelmän käytön hyödylliseksi (ka. 8 asteikolla 0-10). Työvälineen käytettävyys asiakkaan palvelun aikaisen toiminnan suunnittelussa on erittäin hyvä (ka. 8,2), samoin asiakkaan tavoitteiden asettamisessa (ka. 8,2 asteikolla 0-10).
  5. Suurin osa kaiken ikäisistä asiakkaista on täyttänyt mielellään arviointilomaketta. Työväline konkretisoi ja auttaa hahmottamaan kuntoutumisen tarvetta. Työvälineen avulla on ollut helppo konkreettisesti arvioida edistymistä sovitun ajan kuluessa. Työväline auttaa myös työntekijöitä reflektoimaan omaa toimintaansa. Toimintaa arvioidessa on mietitty, onko sovituista käytännöistä ollut tavoitteiden saavuttamiseksi hyötyä. Mikäli tavoitteeseen ei ole päästy, mietitään, onko tavoite asetettu liian korkealle ja oliko aika arvioitu oikein. Lisäksi tarkistetaan tukitoimet ja mietitään, onko tehty oikeita asioita tavoitteen saavuttamiseksi.
  6. LivingSkills–työväline konkretisoi asiakkaalle hänen omaa edistymistään ja interventiosta saatua hyötyä, kun alku- ja loppuarviointia verrataan keskenään. Kysymykset varmistavat toiminnan laatua, koska asiakkaalta kysytään sekä työntekijän toiminnasta saatua hyötyä että haittaa. Sekä numeroarviointi että avokysymykset ovat toimivia. Työväline toimii joustavasti sekä lyhyissä kriisi-interventioissa että pidemmissä asiakassuhteissa. Myös rahoittajamme oli tyytyväinen tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitykseemme: toimittamanne raportin pohjalta on mahdollista arvioida hyvin toiminnan tuloksia ja vaikutuksia eri näkökulmista kerätyn kirjallisen seurantatiedon pohjalta.
     
  7. LivingSkills –työvälineet ovat erinomainen menetelmäperhe, jolla voidaan tukea ja seurata kuntoutujan sosiaalisten taitojen ja toimintakyvyn kehitystä toipumisorientaation hengessä. LivingSkills työvälineet ovat luotettavia, vaikuttavia ja vaikutukset pystytään mittaamaan.
     
  8. On hyvä, että työkalua käytetään yhdessä asiakkaan kanssa. Toinen työvälineen etu ovat yksilölliset suunnitelmat. Käyttäjä voi sitoutua riittävän pieniin konkreettisiin tavoitteisiin ja saada onnistumisia ja tsemppiä osana isoa kuvaa. Interaktiivisuus, ja selkokielisyys ovat myös plussaa.
     
  9. Olemme vaikuttuneita LivingSkills -toimintamallista ja näemme mahdollisuuksia hyödyntää sitä paljon palveluja käyttävien, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisten asiakkaiden kohdalla. Erityisesti vakuutuimme kysymysten konkreettisuudesta, helposta vastaamisesta sekä asiakkaan että ammattilaisen kohdalla. Mahdollisuus työstää yhdessä on myös huomioitu. Toimintamalli ohjaa myös valmennuksellisesti eteenpäin taitoasteikoissa, mitä ei missään aiemmin ole näkynyt.
Ratkaisun perusidea

LivingSkills on helppokäyttöinen, asiakasprosessin työväline. Siihen on integroitu kaikki asiakastyön vaiheet: nykytila-analyysi (asiakkaan taitojen, kykyjen ja palvelutarpeen kartoitus), kehityssuunnitelma, tavoitteellinen työskentely taitojen vahvistamiseksi, toiminnan tuloksellisuuden arviointi ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden seuranta. Eri asiakasryhmille on räätälöity omat sisällöt.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. Omien vahvuuksien ja taitopuutteiden kartoitus

Toipuja tekee itsearvion omista taidoistaan ja pärjäämisestään elämän eri alueilla hymiö- tai numeroasteikolla. Myös työntekijä tekee arvion toipujan pärjäämisestä. Joissakin asiakasryhmissä myös läheinen voi tehdä arvionsa. Jos näkemykset eroavat toisistaan, asiasta keskustellaan. Pyrkimyksenä on käyttää dialogista työotetta, johon kuuluvat asioiden esille ottaminen, pohtiminen ja aktiivinen palaute. Olennaista on löytää yhteinen tavoite. Kun tavoite on yhteinen, sen voi saavuttaa. 

2. Taitotasoprofiili
Kartoituksesta syntyy yhteenvetonäkymä, joka visualisoi taitotasoprofiilin, ts. nähdään yhteenveto tehdystä kartoituksesta. Sitä tarkastelemalla saa nopeasti kokonaiskuvan taidoista, taitopuutteista, toimintakyvystä, tuen tarpeesta ja sen kohdentamisesta.

3. Kehityssuunnitelma
Suunnitelmaosiossa määritellään, mitä vahvuuksia hyödynnetään; mitä taitoja vahvistetaan ja harjoitellaan; miten harjoittelu tapahtuu; mitkä ovat täsmällisesti määritellyt tavoitteet; mistä tiedetään, että tavoite on saavutettu; miten ja milloin edistymistä seurataan. Tavoitteiden määrittelyyn voidaan käyttää Olympia - ajattelumallia. Olympiavoittajien toimintaa mallintanut olympiaurheilija Marilyn Kingin (2010) mukaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan visio (=täsmällisesti määritelty tavoite), toiminta (=keinot ja harjoittelu) ja intohimo tai palava halu saavuttaa tavoite (=toipujan oma halu ja motivaatio). Visio ja toiminta ilman intohimoa on puurtamista. Visio ja palava halu ilman toimintaa on haaveilua. Toiminta ja palava halu ilman visiota on päämäärätöntä haahuilua. Kun kaikki kolme osa-aluetta kohtaavat, saavutetaan tavoitteet.

4. Edistymisen seuranta
Täsmällistä, numeerista tietoa saadaan, kun suunnitelmassa määriteltyjä taitoja arvioidaan uudelleen: tällöin nähdään, miten tavoitteet ovat toteutuneet. Taitovalmennustyövälineen käyttö ohjaa tavoitteelliseen työskentelyyn ja sen avulla pystytään mittaamaan tuen laatua ja vaikuttavuutta. LivingSkillsin avulla asiakastyön tuloksista saadaan reaaliaikaista dataa. Yhtä lailla pystytään seuraamaan 1-3 vuoden vaikutustavoitteita ja tätäkin pidemmän aikavälin vaikuttavuutta.

5. Vaikuttavuuden arviointi
LivingSkills on työkalu vaikuttaviin hankintoihin. Digitaalinen työväline muuntaa yksilökohtaiset tavoitteet organisaatiotason dataksi. Palveluntuottajien vertailu on mahdollista tulosperusteisissa hankinnoissa. Kun asiakkaan toimintakyvyn ja taitojen kehittymistä pystytään seuraamaan kokonaisvaltaisesti, asiakastyön painopistettä voidaan siirtää sotepalveluissa avopalveluihin raskaan ja kalliin sairaalahoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun sijaan. LivingSkills Taitovalmennuksen avulla toipujien arkea ja kuntoutumista tuetaan ajoissa ja kustannustehokkaasti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

LivingSkills Kuntoutus -työvälineen luotettavuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan parhaillaan (Nordling, Esa ja Koponen, Samuli; 2018, ks. liite). Arvioinnista saatujen ensimmäisten tulosten mukaan LivingSkills Kuntoutus -työväline on luotettava, työmalli on vaikuttava ja vaikutukset pystytään mittaamaan. Mittareiden yksiulotteisuutta on tarkasteltu konfirmatorisen faktorianalyysin avulla. Tarkastelussa mittarit todettiin yksiulotteisiksi impulssikontrollia lukuun ottamatta. Mittareiden reliabiliteettia tarkasteltiin Cronbachin alphan avulla, joka vaihteli välillä 0.67–0.89, alphojen keskiarvon ollessa 0.82. Myös mittareiden toistomittausreliabiliteetit ovat hyviä (r = 0.69–0.82).

Toimintamallin vaikuttavuutta on mallinnettu SITRA:n vaikuttavuuskiihdyttämössä (ks. liite). Mallinnuksen mukaan panostus monikäyttöiseen työvälineeseen kannattaa, työvälineen avulla on mahdollista saada haluttuja vaikutuksia kolmella eri tasolla (yksilö, organisaatio ja yhteisö) sekä vaikuttavia palveluja tarjoavia palvelutuottajia. Vaikuttava toiminta saa aikaan muutoksen yhteiskunnassa, kun asiakkaan itsenäisyys, elämänlaatu ja pärjääminen vahvistuu, palveluntuottajien toiminnan tuloksellisuus paranee sekä painopisteen siirtyessä ennaltaehkäisyyn ja kuntoutusorientoituneeseen toimintatapaan julkinen talous tasapainottuu, resurssien riittävyys paranee ja palvelutarve vähenee.