Maakunnalliset Voimaa vanhuuteen -oppimisverkostot
Oppimisverkostot vahvistavat sote-, liikunta- ja järjestötoimijoiden osaamista, tiedon vaihtoa ja yhteistyötä toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten liikunnasta. Alueellisissa tapaamisissa (1-2 krt/vuosi) suunnitellaan teemaan liittyviä kokeiluja, jotka toteutetaan kunnissa poikkisektorisella yhteistyöllä.
Maakunnalliset oppimisverkostot vahvistavat poikkisektorista yhteistyötä tulevassa SOTE-/MAKU-uudistuksessa. Käytännöllistä yhteistyörakennetta pilotoitiin jo Sipilän hallituksen kärkihankkeessa. Vaikka SOTE-/MAKU-uudistus ei hankkeen aikana toteudukaan, tarvitaan yhteistyön fasilitointia sairaanhoitopiirien/hyvinvointikuntayhtymien, kuntien ja järjestöjen välillä, jotta iäkkäiden terveysliikunnan palvelupolku ja hyvät toimintatavat juurtuvat. Verkostot vahvistavat toimijoiden osaamista, tiedon vaihtoa ja yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti.
Liikkumiseen ohjaus, liikuntaneuvonta sekä tehoharjoittelu ovat yhdyspintapalveluja, joiden turvaaminen on
yhteinen tehtävä kotona itsenäisesti asuvien 75+ toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden hyödyksi.
Oppimisverkostot kokoontuvat 14 alueella.
- Lappi
- Pohjois-Pohjanmaa
- Kainuu
- Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa
- Keski-Suomi
- Pohjois-Savo
- Pohjois-Karjala
- Satakunta
- Pirkanmaa
- Kanta- ja Päijät-Häme
- Etelä-Savo
- Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
- Varsinais-Suomi
- Uusimaa
Kuva
Voimaa vanhuuteen -kohderyhmään kuuluvia (kotona itsenäisesti 75+, toimintakyvyltään heikentynyt) on valtakunnallisesti noin 250 000, määrä tuplaantuu 2040 mennessä. Iäkkäiden liikkumiseen ohjaus ja liikuntaneuvonta edellyttävät toimivaa liikuntapalveluketjua. Sote- ja maku-uudistuksen myötä iäkkäiden liikuntapalveluketjut uhkaavat sirpaloitua. Iäkkäiden liikuntantaneuvonta, testaus ja tehoharjoittelu ovat olennaisimmat hyvät käytännöt, joiden laadukas toteuttaminen edellyttää poikkisektorista yhteistyötä, samoin kohderyhmän tavoittaminen.
- Voimaa vanhuuteen (VV) -toimintamalli on tunnistettu hyväksi toimintatavaksi.
- Sote-, liikunta- ja järjestötoimijat järjestävät/suunnittelevat yhteistyöllä ikäihmisten liikuntatoimintaa.
- Esimiehet ovat resursoineet toimijoiden työaikaa Voimaa vanhuuteen -työhön.
- Toimijat tunnistavat VV-kohderyhmän.
- Oppimisverkostot ovat tuottaneet erilaisia yhteistyötapoja kohderyhmän tavoittamiseksi.
- Iäkkäiden liikuntaneuvonnassa ja liikkumiseen ohjauksessa on hyödynnetty Voimaa vanhuuteen toimintatapoja, ja
niitä on sovellettu yhdyspintapalveluissa. - Tehoharjoittelujaksoja testauksineen on järjestetty yhdyspintapalveluna soten ja liikuntatoimen yhteistyönä.
Jatkoharjoitteluun ohjataan esim. järjestöjen vertaisohjaajavetoisiin ryhmiin.
- 14:lle perustetulle oppimisverkostolle järjestetään kullekin 1-2 kertaa vuodessa avoin työpaja, joissa sovitaan, liikuntaneuvontaan ja tehoharjoitteluun kuntosalilla liittyvistä paikallisista kokeiluista. Ikäinstituutti fasilitoi ja koordinoi työtä.
- Kunnissa kokeillaan ja jalostetaan soten, liikuntatoimen ja järjestöjen poikkisektorisella yhteistyöllä erilaisia kohderyhmän tavoittamisen tapoja VV -toimintaan.
- Liikunta- ja sote-ammattilaisten ja järjestötoimijoiden yhteistyötä ikäihmisten liikuntaneuvonnan soveltamiseen ja juurruttamiseen fasilitoidaan oppimisverkostoissa.
- Voima- ja tasapainoharjoittelujaksoja ja testauksen hyviä käytäntöjä syvennetään oppimisverkostoissa. Osallistujat soveltavat hyviä käytäntöjä hyödyntävät toistensa toimintamalleja toiminnan organisoinnista.
Maakunnalliset oppimisverkostot kokoavat poikkisektoriseen yhteistyöhön sairaanhoitopiirien, hyvinvointikuntayhtymien, kuntien ja kolmannen sektorin Voimaa vanhuuteen -työssä mukana olevat tahot: fysioterapeutit, liikunnanohjaajat, hyvinvointikoordinaattorit, palveluohjaajat, järjestöjen edustajat, iäkkäiden liikunnan kouluttajat sekä vertaisohjaajat.
Tapaamisissa suunnitellaan liikuntakokeiluita, jotka kohdentuvat kotona itsenäisesti asuville 75+ ikäihmisille, joiden liikkumiskyky ja toimintakyky on alentunut. Heillä voi olla muita toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä (esim. alkavaa muistiongelmaa, omaishoitajuus, alakuloisuus, yksinäisyys) ja heikompi taloudellinen asema. Kohderyhmä on terveyserojen näkökulmasta erityistä tukea tarvitseva.