Maistuva koulu
Maistuva koulu on toimintamalli alakoulun ruokakasvatukseen. Maistuva koulu tukee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja kouluruokailusuosituksen tavoitteita ja tarjoaa koulun henkilökunnalle työkaluja ruokakasvatuksen ja kouluruokailun kehittämiseen.
Systemaattinen ruokakasvatusmalli osaksi alakoulun perustoimintaa on perusteltua useasta syystä:
- Koululaisten ruokavalio sisältää ravitsemussuosituksiin nähden liian vähän kasviksia ja energiansaanti painottuu runsaasti sokeria sisältäviin välipaloihin.
- Vain harva koululaisista syö päivittäin täysipainoisen koululounaan.
- Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksessa on vähäistä.
- Kunnilla ei ole indikaattoria mittaamaan kouluissa toteutettavaa ruoka- ja ravitsemuskasvatusta.
- Opetussuunnitelmassa ja kouluruokailusuosituksissa ruokakasvatus on nostettu keskeiseksi, mutta toimintamalli sen toteutukseen kouluissa puuttuu.
- Kansalliset ravitsemussuositukset (Lapsiperheiden ravitsemussuositus, Kouluruokailusuositus) eivät ole aktiivisesti käytössä kouluilla.
- Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena ruokakasvatuksen kansallista tai alueellista toimijaa/verkostoa.
Toimintamallia ovat kehittäneet Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopiston ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen työryhmä.
Maistuva koulu -toimintamallia tutkitaan lukuvuonna 2019-2020 viidessä kunnassa: Salossa, Järvenpäässä, Kuopiossa, Sotkamossa ja Siilinjärvellä.
Tutkimuksessa selvitetään Maistuva koulu -toimintamallin vaikuttavuutta oppilaiden ruokailutottumuksiin sekä mallin soveltuvuutta kouluympäristössä toteutettavaksi. Tutkimus antaa siten arvokasta tietoa Maistuvan koulun kehitystyön tueksi alakouluikäisten lasten ruokailutottumusten ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tutkimuksen aikana oppilaat ja luokanopettajat vastaavat kyselylomakkeisiin, joilla kartoitetaan mm. ruokailutottumuksia sekä näkemyksiä ja kokemuksia kouluruokailusta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan luokanopettajien kokemuksia Maistuva koulu -mallin käytöstä. Osana tutkimusta kouluissa kartoitetaan myös ruokakasvatuksen ja kouluruokailun nykytilaa, minkä perusteella asetetaan tavoitteet tulevalle lukuvuodelle.
Tutkimuksessa on mukana sekä interventiokouluja että verrokkikouluja. Interventiokoulut ottavat toimintamallin käyttöönsä lukuvuodeksi 2019-2020, verrokkikoulut vastaavat vain tutkimuksen kyselylomakkeisiin.
Hankkeen aikajana näkyy oheisessa kuvassa.
Lukuvuonna 2018-2019 toimintamallia kehitettiin 8 koulussa
Lukuvuonna 2019-2020 mallin toimivuutta ja vaikuttavuutta testattiin 15 koulussa.
Kuva
Maistuva koulu -hanke toteutetaan yhteistyössä koululaisten, koulujen henkilökunnan ja kunnan johtavien viranhaltijoiden kanssa. On erittäin tärkeää sitouttaa koulujen ja kunnan perusopetuksen johto alusta saakka hankkeen toimintaan. Hankkeen käytännön toimet kohdennetaan erityisesti koulutoimijoihin; opettajiin, muuhun koulun henkilöstöön, ruokapalveluihin ja oppilaisiin. Koulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä mallin kehittämisessä ja testaamisessa. Yhteistyöllä varmistetaan se, että toiminta on kouluarkeen hyvin soveltuvaa, juurtuu pysyväksi toiminnaksi kouluissa ja on helposti otettavissa käyttöön uusissa kouluissa sekä hankkeen aikana että sen päätyttyä. Kouluissa laaditaan yhteistyössä koulun toimijoiden kanssa koulukohtaiset toimintasuunnitelmat koulun sitouttamiseksi juurrutettaviin toimiin sekä nimetään vastuuhenkilöt. Ruokakasvatuskumppanuutta koulun ja kotien välillä tuetaan hyödyntämällä hankkeen yhteistyöverkoston vanhemmille suunnattuja ruokakasvatusmateriaaleja.
Hankkeen kohderyhmänä ovat yhteistyökuntien alueella asuvat alakouluikäiset oppilaat, koulujen henkilökunta sekä kuntien johtavat viranhaltijat. Hankkeen kohderyhmää ovat epäsuorasti myös vanhemmat ja muut perheenjäsenet. Yhteistyö koulujen kanssa ja heidän vastuuttamisensa sisällyttämään ruokakasvatus osaksi normaalia koulutyötä varmistaa sen, että hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin kohdealueen alakouluikäisiin lapsiin. Kouluympäristössä osana normaalia koulutyötä tapahtuessaan se estää myös kohderyhmän sisällä tapahtuvan valikoitumisen. Yhteistyö kunnan perusopetuksen ja terveyden edistämisen toimijoiden kanssa on myös keskeistä, ja mahdollistaa Maistuva koulu -mallin jalkautumisen pysyväksi osaksi kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen perustehtävää. Hankkeen päättyessä hankkeessa kehitetty Maistuva koulu -malli on levitettävissä valtakunnallisesti.
Hankkeen päämääränä on tuoda alakoulujen käyttöön, osaksi opetussuunnitelmaa kirjattu ja kuntie hyvinvointikertomuksessa indikaattorein seurattu, Maistuva koulu -malli, jonka koulut voivat ottaa käyttöönsä ruokakasvatuksen toteutukseen. Maistuva koulu -malli tekee ruokakasvatuksen näkyväksi kouluissa ja sitouttaa koko koulun ottamaan ruokakasvatuksen keskeiseksi osaksi koulun jatkuvaa perustoimintaa.
Hankkeessa tavoitetaan viidessä kunnassa ja 10–15 koulussa 3000–5000 alakouluikäistä lasta, sekä epäsuorasti heidän vanhempansa ja muut perheenjäsenensä.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on näin mahdollistaa koulujen systemaattinen ja laadukas ruokakasvatus ja siten tukea oppilaiden hyvinvointia myös pitkällä aikavälillä; terveistä ja hyvinvoivista lapsista terveitä ja hyvinvoivia aikuisia.
Maistuva koulu on osallistavan ruokakasvatuksen toimintamalli alakouluille. Malli sisältää
1. Arviointityökalun ruokakasvatuksen nykytilasta. Tietoja voidaan käyttää ruokakasvatuksen kehittämiseen sekä kunnan hyte-työn tukena
2. Ideapankin, johon on koottu yli 200 ideakorttia ruokakasvatukseen ja kouluruokailun kehittämiseen
3. Verkkokoulutus opettajille.
Kuva
Kuva
Kuva
Toimintamalli tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailun tavoitteita ja tarjoilee käytännönläheisiä työkaluja opettajien ja koulun muun henkilöstön arkeen. Suosittelemme, että ruokakasvatuksen kehittämiseksi perustetaan koulussa tiimi tai tehtävä annetaan jonki olemassa olevan tiimin vastuulle (esim. hyvinvointitiimi).
Tutkimuksen tulokset ja kokemukset hankkeesta vahvistavat, että oppilaiden syömiskäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa koulussa toteutettavan ruokakasvatuksen avulla. Itse asiassa Maistuvaa koulua hyödyntävien opettajien kokemus siitä, että voivat vaikuttaa ruokakasvatuksella oppilaiden hyvinvointiin vahvistui lukuvuoden aikana. Suurin osa opettajista koki, että toiminnasta oli hyötyä opetustyössä ja että he saivat verkkosivustolta riittävästi oppimateriaalia ruokakasvatukseen. Valtaosa interventiokouluista aikoo jatkaa toimintaa myös seuraavana lukuvuonna.
Maistuva koulu -toimintaan sitoutuneissa kouluissa oppilaiden täysipainoisen koululounaan nauttiminen lisääntyi. Toiminnan myötä useampi oppilas myös koki saavansa osallistua kouluruokailun suunnitteluun entistä vahvemmin. Edullisia muutoksia havaittiin erityisesti niillä kouluilla, joissa toteutettiin ruokakasvatusta aktiivisimmin ja koko koulu sitoutui ruokakasvatuksen toteuttamiseen.
Maistuva koulu on saanut kiitettävän arvosanan THL:n toteuttamassa toimintamallien vertaisarvioinnissa.