Matka osallisuuteen - nuoren osallisuuspolku kohti työtä tai opiskelua
Työkirjaksi kuvattu Osallisuuspolku kokoaa pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työ-/toimintakyvyn tukea tarvitsevan nuoren työllistymiseen etenevän palvelupolun vaiheet, joiden kautta voidaan poistaa palvelukatveita ja selkiyttää toimijoiden rooleja.
Toimintamalli kehitettiin Askelmat - Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hankkeessa vuosina 2021-2023. Hankkeen päätoteuttajana toimi LAB-ammattikorkeakoulu, osatoteuttajina toimivat Harjulan Setlementti ry sekä Lahden Diakonialaitos.
Kehittämisen taustalla näkyy useampia tekijöitä ja tarpeita kuten
1) Koko Suomessa ja erityisesti Päijät-Hämeessä nuorten työttömyysluvut ovat korkeat
2) Täsmätyökykyiset työttömät ovat erityisiä työllisyystoimia tarvitseva ryhmä
3) Nuorten toimijuuden vahvistamiseen ja vastuun asteittaiseen lisäämiseen palvelupoluilla tarvitaan menetelmiä
4) Palvelujen välisen yhteistön tiivistämiseen sekä verkostomaisen ja moniammatillisen työtavan lisäämiseen on tarvetta
5) Avoimien työmarkkinoiden ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaan tarvitaan ratkaisuja
6) Kolmannen sektorin työllistämistoiminnan terävöittämiselle on tarvetta
Osallisuuspolkumallin keskiössä on vastata haasteisiin, joita vaikeasti työllistyvät, täsmätyökykyiset nuoret kohtaavat työllistymispolullaan. Koronapandemia sekä erilaiset uudistukset ovat entisestään vaikeuttaneet täsmätyökykyisten nuorten elämäntilannetta ja palveluihin hakeutumista. Toimintamalli vastaa tarpeeseen tukea nuorten siirtymistä heille soveltuvaan työelämään. Erilaiset tukityöllistämisen muodot välityömarkkinoilla toimivat matalan kynnyksen reittinä kohti avoimia työmarkkinoita ja parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työmarkkina-asemaa. Kolmannen sektorin ja järjestöjen rooli välityömarkkinoilla suuri, mutta yhteistyö julkisen sektorin kanssa ja eri toimijoiden välillä ei ole saumatonta. Osallisuuspolkumallin on tarkoitus tuoda näkyväksi niitä vaiheita, joihin työllisyystoimijoiden eri sektoreilla tulee erityisesti kiinnittää huomiota nuorten aikuisten kanssa työskennellessään.
Erityisesti tarvetta on pitkän työllistymispolun vaativien nuorten palvelukatveen poistamiselle toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä sekä nivelvaiheita turvaamalla. Tämä tarkoittaa verkostomaisen ja moniammatillisen työtavan lisäämistä sekä verkostotyön osaamista. Koska työllisyyden hoidon kenttä on laaja ja sirpaleinen sekä vaihteleva ja alati muuttuva, on mahdotonta muodostaa pysyvää kuvaa sen toimijoista. Työntekijöiden tulee hahmottaa oman paikkansa ja roolinsa sekä toimia aktiivisesti osana tätä monimuotoista ja ajasta ja paikasta riippuen erinäköistä kenttää. Myöskin asiakasta on tuettava ottamaan vastuuta omasta prosessistaan sekä edistää hänen osallisuutaan ja toimijuuttaan palvelupolulla. Osaltaan toimintamallin toivotaan tuovan tukea ja välineitä täsmätyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten polulle lisäämällä työntekijöiden osaamista kriittisissä vaiheissa nuorten osallisuuden edistämisessä. Näin ollen edistetään nuorten poluttumista opintoihin tai työelämään.
ASKELMAT-hankkeen tavoitteena oli yhteiskehittää Lahden kaupungin alueella toimivien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa portaittain etenevä työllisyyttä kohti johtava Askel askeleelta -osallisuuspolku. Osallisuuspolkumallin sisältävä Matka osallisuuteen -työkirja julkaistiin tammikuussa 2023. Osallisuuspolun kehittämisessä ja mallintamisessa hyödynnettiin nuorten ja työllistymistä edistävien toimijoiden kokemuksia, joita kartoitettiin hankkeen yksilö- ja ryhmävalmennuksessa sekä erilaisissa työpajoissa ja tilaisuuksissa. Eri työpaketit ja niissä tuotettu tieto nivottiin hankkeen ajan prosessimaisesti yhteen. Näin ollen osallisuuspolkumalli kulki koko hankkeen punaisena lankana. Myöskin työkirjan graafisen ilmeen suunnitteluun otettiin nuoria mukaan.
Yhteiskehittämisen tavat ja osallistujat
- monitoimijainen hanketiimi, palvelumuotoilija ja graafikko
- 14 työpajaa - 130 osallistujaa
- yksilövalmennuksessa 22 nuorta
- ryhmävalmennuksessa 30 nuorta
- opintojaksoyhteistyön kautta lähes 300 opiskelijaa mukana kehittämisessä
Osallisuuspolkumallin on tarkoitus tuoda näkyväksi niitä vaiheita, joihin nuorten aikuisten kanssa työskentelvien asiantuntijoiden tulee erityisesti kiinnittää. Toimintamallin loppukäyttäjiä ovat täsmätyökykyiset alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla työllistyminen ei ole mahdollista ilman pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakyvyn tukemista. Sisältöä voi hyödyntää myös muiden ikä- ja asiakasryhmien kanssa työskentelyssä.
Osallisuuspolku on polku, jota täsmätyökykyinen nuori kulkee kohti työtä tai opiskelua. Polulla 3. sektorin palvelut nivoutuvat tiukasti yhteen julkisen sektorin palveluiden kanssa. Kenttä on laaja ja sirpaleinen, joten tarvetta kokonaiskuvan kokoamiselle on. Kenttä on kuitenkin niin vaihteleva ja alati muuttuva, että on mahdotonta muodostaa pysyvää kuvaa sen toimijoista. Tästä lähtöajatuksesta osallisuuspolun mallia lähdettiin kehittämään.
Osallisuuspolkumallinnuksen sisältävä Matka osallisuuteen: Osallisuuden edistämisen menetelmiä nuorten aikuisten kanssa työskenteleville -työkirja syntyi hankkeessa tehdyn pilotoinnin ja kehittämistyön tuloksena. Työkirjan luvuissa 2-6 on kuvattu täsmätyökykyisen nuoren osallisuuspolun tärkeät vaiheet sekä erilaisia menetelmiä ja tehtäviä näihin vaiheisiin. Vaiheissa on hyödynnetty nuorten ja työllistymistä edistävien toimijoiden kokemuksia, joita on kartoitettu hankkeen yksilö- ja ryhmävalmennuksessa sekä erilaisissa työpajoissa ja tilaisuuksissa.
Näihin tärkeisiin vaiheisiin tutustumalla ja keskittymällä pystytään poistamaan palvelukatvetta ja lisäämään osallisuutta niiden nuorten osalta, jotka tarvitsevat työllistyäkseen pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakyvyn tukemista. Tarkoitus on, että jokainen voisi hahmottaa oman paikkansa osana monimuotoista ja ajasta ja paikasta riippuen erinäköistä kenttää. On hyvä huomioida, että polku ei ole kronologinen, suoraviivaisesti kohti opintoja tai työelämää kulkeva reitti. Matka kohti osallisuutta voi jumittaa, toistaa aiempia kohtia, hypätä jonkin kohdan yli tai edetä muuten vaikeasti hahmotettavaa reittiä.
Polun tarkoitus on mahdollistaa asiakkaalle vastuunottamista ja voimaantumisen kokemuksia. Tavoitteena on, että nuori aikuinen itse kokee voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun ja tuen tarve vähenee. Loppujen lopuksi polulla olevien työntekijöiden yhteinen tavoite on tehdä itsestään tarpeettomia
Polun vaiheet
- Näy ja kuulu – tue nuorta löytämään polun alku
Vaihe keskitty siihen, missä ja miten palvelusta olisi hyvä kertoa, jotta se olisi asiakkailla mahdollisimman helposti löydettävissä. Lisäksi vaihe kannustaa pohtimaan, miksi ylipäätään pitäisi näkyä ja kuinka kertoa palvelusta välttäen liiallista viranomaiskieltä. Nuorilta tulleen palautteen mukaan erilaiset palvelut eivät hahmotu helposti eikä aina tiedä esimerkiksi onko palvelu tarkoitettu itselle, voiko sinne ottaa yhteyttä, tarvitseeko lähetteen tai miten olla yhteydessä. - Sanoita, kysy ja sovi – löytäkää yhdessä työskentelytavat ja tavoitteet
Vaihe tarttuu kysymykseen, kenen ääni kuuluu. Tässä tuetaan löytämään osallisuutta edistäviä menetelmiä ja työotteita, joiden avulla nuoren ääni saadaan kuuluviin. Vaiheessa on kuvattu valmennustyössä hyväksi havaittuja menetelmiä sekä työotetta (mm. voimavaraista valmennus, dialoginen työote). Voimavaraistava valmennusmalli rakentuu kolmen periaatteen ympärille: sanoittaminen, kysyminen ja yhdessä sopiminen. - Anna ja ota vastuuta – tunne roolisi ja miten vastuu jakautuu
Vaiheessa oleellista on vastuun pohtiminen nuoren tilanteen edistämiseksi. Vastuun jakoa kuvataan kolmen näkökulman kautta: yhteinen vastuu – nuoren vastuu - työntekijän vastuu. Avoin roolien ja tehtävien määrittely tekee vastuun kantamisesta ja jakamisesta tasa-arvoista ja helpommin lähestyttävää. Vaiheessa ohjataan keskustelemaan ja perustelemaan vastuunjakoanne eri osapuolien kanssa. joissain tilanteissa työntekijä ottaa enemmän vastuuta ja joissain tilanteissa nuori. - Aktiivisesti verkostoissa – turvaa palvelujen nivelvaiheet
Tämän vaiheen tarkoitus on tehdä näkyväksi verkostotyön merkitystä nuoren osallisuuspolulla sekä antaa
välineitä verkostotyön tekemiseen ja ylläpitämiseen. Parhaat tulokset tehdään yhdessä, jolloin on tärkeä tietää paitsi oma myös muiden rooli. Kokonaisvaltainen tuki syntyy useista palveluista, jotka toimivat yhdessä, kuitenkin yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan - joko samanaikaisesti, rinnakkain tai jatkopoluttaen. On oleellista pohtia verkostotyön merkitystä nuoren osallisuuspolulla, resurssoida aikaa ja tunistaa menetelmiä verkostotyön tekemiseen ja ylläpitämiseen. Verkosto harvoin tulee valmiina, vaan jokaisen on luotava suhteet ympärilleen. - Turvaa jatko – älä jätä roikkuu
Palvelusta eteenpäin siirtyminen ja jatko ovat kriittiisiä vaiheita polulla. Palvelujen vaihtuessa tarvitaan sektorirajoja ylittävää yhteistyötä ja rinnalla kulkemista. Tässä vaiheessa on oleellista pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat oikeaksi nähtyjä valintoja? Miten niissä tuetaan? Miten olla yhteydessä ja valmentaa vastaanottavaa tahoa?
Työkirjan liitteissä on Nuoren oma työkirja, joka on luotu mahdollistamaan asiakkaan kuntoutumisen ja työllistymisen kannalta oleellisen tiedon kulkeminen asiakkaan mukana. Tarvetta tälle on asiakkaan siirtyessä 3. sektorin ja julkisen palvelun välillä, jolloin työntekijät eivät näe kirjauksia. Tarve on myös vähentää samojen asioiden kertomista työntekijävaihdoksissa. Nuorella asiakkaalla saattaa olla epäselvää ketä kaikkia työntekijäitä hänen polullaan on ja mikä kenenkin rooli on. Oman työkirjan Näissä palveluissa olen mukana -osioon voidaan yhdessä työntekijän kanssa kuvata palvelun rooli ja selkiyttää näin eri palvelujen tarkoitusta.
Kuva
Kuva
Polun vaiheet työkirjassa sisältävät erilaisia tehtäviä, joita on hyvä käydä työyhteisössä yhteisesti läpi. Työkirjaan perehtymisen ja tehtävien tekemisen kautta voi kehittää omaa ja työyhteisön tapaa tehdä työtä.
Osallisuuspolkumallia kehitettiin ja esiteltiin erilaisissa työpajoissa ja tilaisuuksissa. Työpajat olivat osallistujien kokemusten mukaan innostavia ja hyödyllisiä sekä lisäsivät osaamista täsmätyökykyisten nuorten ohjaamisesta. Palautteissa nousi esiin, että työntekijät ovat saaneet uusia verkostoja sekä kontakteja, he hahmottavat paremmin Päijät-Hämeen alueen toimijoita ja verkoston laajuutta, kytköset toimijoiden välillä selkiintyivät ja yhdessä tekemisen paikkoja oli helpompi tunnistaa. Lisäksi palautteissa kävi ilmi, että työntekijät kokivat saaneensa uusia menetelmiä nuorten osallisuuden edistämiseen. Matka osallisuuteen -työkirja ja siinä oleva osallisuuspolkumalli ovat saaneet paljon kiitosta ja sen osia on eri toimijoiden mukaan otettavissa heidän toimintoihinsa mukaan. Erityisesti kiitosta on tullut siitä, että toimintamallin toteutus on graafisesti onnistunut ja raikas sekä houkuttelee lukijaa kulkemaan polkua eteenpäin. Työkirjaa elävöittää nuorten ja ammattilaisten kommentit sekä tiedonjanoisille on linkityksiä, joiden kautta pääsee lukemaan aiheesta enemmän
Työkirja on käytössä LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksen opintojaksoilla. Osallisuuspolkumallin kehittämistyön yhteydessä syntyi kehittämishedostus Sosionomi (AMK) kompetensseihin. Kompetensseissa korostetaan palvelujärjestelmäosaamista, mutta verkosto-osaaminen ja verkostotyön menetelmäosaaminen jäävät vähemmälle huomiolle. Monialainen asiakas- ja palveluohjauksessa tämä kuitenkin on hyvin keskiössä. Tarvitaan kykyä päästä mukaan verkostoihin, luoda toimivia verkostoja, sekä ylläpitää ja kehittää verkostoja.
Toimintamallia pilotoitiin hankkeen nuorten valmennuksissa ja sen vaikuttavuutta mitattiin mm. osallisuusindikaattorilla sekä fiilismittarilla ja palautekyselyillä. Tulokset olivat positiivisia, esimerkiksi valmennuksia oikein markkinoimalla, 100% tutustujista lähti valmennukseen mukaan. Myöskin valmennuksen vaiheet, nuoren kanssa työskentelevien toimijoiden roolitukset sekä nivelvaiheiden turvaaminen toivat hyviä kokemuksia nuorten polun edistämiseksi.
Työkirja on saatavissa maksuttomasti theseus.fi sivustolta ja se on ladattu helmikuuhun 2024 mennessä yli 900 kertaa. Lisäksi alueen toimijoille on jaettu 50 kpl painettuja versioita.