MEREOn Etsivän vanhustyön tavoitteena on etsiä ja löytää yli 65-vuotiaita, jotka kokevat yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä. Tuemme ja kannustamme ikääntyneitä löytämään mielekästä sisältöä arkeen kotiin vietävän yksilötyön avulla.     

Toimintaympäristö

Suomessa ikääntyvän väestön osuus kasvaa voimakkaasti. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee noin 22 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Joka neljäs suomalainen on pian ikääntynyt. Tilastokeskuksen mukaan kaikista 75 vuotta täyttäneistä kotona-asuvien osuus on 93 prosenttia. (Tilastokeskus 2019.) 

MEREOn edellisessä hankkeessa (ME yhdessä-toiminta 2012–2016, RAY) huomattiin, että kotona asuu suuri joukko ikäihmisiä, joiden sosiaaliset verkostot ovat ohuita, arki koostuu kotona olemisesta ja elämästä puuttuu mielekäs tekeminen. Myös kotoa liikkeelle lähtemisessä oli haasteita. Näihin haasteisiin on haluttu puuttua MEREOn Etsivän vanhustyön hankkeessa.

Etsivän vanhustyön hankkeen aloitusalueet olivat Helsingissä Kamppi, Töölö ja Lauttasaari. Pian toimintaa laajennettiin kattamaan koko kantakaupungin alue. Toimintaa vietiin toisena vuonna myös Vantaan Myyrmäkeen, mutta noin puolen vuoden kokeilun jälkeen todettiin, että aikaa ja resursseja olisi vaadittu alueelle enemmän. Toiminta päättyi Myyrmäessä, mutta vuonna 2019 MEREOn Etsivä vanhustyö laajeni kattamaan koko Helsingin (pois lukien alueet, joissa oli jo etsivää vanhustyötä).

Etsivän vanhustyön tarve on hankkeen aikana kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan. Tärkeää on, että järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö etsivän työn tiimoilta tulee entistä sujuvammaksi. Näin voidaan mahdollistaa ikäihmisille parempi tuki kotona asumiseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Etsivää vanhustyötä tarvitaan etsimään ja löytämään ne ikäihmiset, jotka ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle ja jotka kaipaavat pienempää tai suurempaa tukea löytääkseen elämäänsä mielekkyyttä ja sosiaalisia suhteita. Nykyinen palvelujärjestelmä ei tavoita kaikkia apuatarvitsevia eivätkä resurssit ole riittäviä.

MEREOn Etsivän vanhustyön hanke on ollut osana STEAn Yksinäisyyden teemaverkostoa. Hankkeen aikana löydetyistä asiakkaista suurin osa kertoo yksinäisyyden tunteesta. Ruokkiiko yksinäisyyden tunne muita haasteita kuten ongelmapelaamista, vähävaraisuutta, elämän kriisejä ja mielenterveyden haasteita vai tuovatko nämä mukanaan yksinäisyyden tunteen? Yksinäisyys on hyvin henkilökohtainen tunne, eikä se ole sama asia kuin omavalintainen yksinolo. Yksinäisyyttä voidaan helpottaa konkreettisella toiminnalla, sosiaalisella kanssakäymisellä ja hyväksymällä elämässä tapahtuneet muutokset osana elämänkulkua.

Hankkeen aikana olemme havainneet karkeasti jaettuna kaksi erilaista asiakasryhmää. Ensimmäiseen kuuluvat kevyen tuen asiakkaat, joiden tukemiseen riittää joko ohjaus puhelimitse tai muutama tapaaminen. Tapaamisten aikana voidaan esimerkiksi käydä tutustumassa ikääntyneen asuinalueen palveluihin.

Toinen asiakasryhmä koostuu enemmän tukea tarvitsevista asiakkaista. Heidän kanssaan puhutaan pidempiaikaisesta rinnalla kulkemisesta hankalissa elämäntilanteissa. Asiakas tarvitsee tällöin useampia tapaamisia ja tukea elämäntilanteensa jäsentämiseen sekä hänelle tarpeellisen avun saamiseen. Asiakkaiden elämäntilanteet ovat yksilöllisiä. Tämä vaikuttaa avun ja tuen tarpeeseen sekä asiakkuuden kestoon.

Ratkaisun perusidea

Etsivän työn kannalta kiinnostava ja olennainen kysymys on, kuinka asiakkaat löytyvät. Etsivän vanhustyön hankkeessa etenkin kumppanuus- ja verkostotyöllä on ollut keskeinen rooli. Kaupungin ja kunnan vanhuspalvelujen viranomaiset mahdollistavat kotona-asuvien ikäihmisten löytymisen etsivän vanhustyön pariin. Asiakkaita voi ohjautua myös esimerkiksi huoli-ilmoitusten kautta. On tärkeää etsiä alueella toimivat viranomaistahot ja rakentaa vahva yhteistyö, joka vastaa molempien tarpeisiin. Myös verkostot mahdollistavat asiakkaiden ohjaamisen etsivän työn piiriin sekä mielekkään toiminnan löydetyille ikäihmisille.

Asiakkaiden löytymisen kannalta tärkeää on mainostaa ja markkinoida toimintaa. Toiminnan tunnetuksi tekeminen vaatii sinnikkyyttä ja toistamista yhteistyötahoille. Asiakkaita ja omaisia voidaan tavoittaa esimerkiksi lehti- ja ilmoitustaulumainonnan, sosiaalisen median, tapahtumien ja alueelle jalkautumisen kautta. On tärkeää pohtia, mistä ja millä tavalla löytyvät ne asiakkaat, jotka eivät käy missään tai eivät vielä ole palvelujen piirissä.

Etsivä vanhustyö on yksilöllistä työtä. Hankkeessa on luotu asiakkuuden polku, jota noudatetaan erilaiset asiakastilanteet huomioiden:

1. ASIAKKAAN OHJAUS etsivään vanhustyöhön kumppaneiden, verkostojen, naapurin tai omaisen kautta. Asiakas voi ottaa myös itse yhteyttä.

2. ASIAKKAALLE SOITTAMINEN ja tapaamisesta sopiminen. Tapaaminen sovitaan asiakkaan valitsemaan paikkaan, usein kotiin. Kotikäynti mahdollistaa elinympäristön havainnoinnin.

3. ENSIMMÄINEN TAPAAMINEN.  Tutustutaan, luodaan luottamusta ja annetaan aikaa. Yhdessä asiakkaan kanssa pohditaan, mitä hän toivoo arkeensa. Onko se harrastustoimintaa, kulttuuria, liikuntaa tai elämäntilanteen selvittelyä. Sovitaan jatkosta. Tämän käynnin jälkeen asiakkaan toiveen mukaan asiakkuus joko jatkuu tai päättyy.

4. JATKOTAPAAMISET. Luottamukseen perustuvat keskustelut ja yhteinen pohdinta auttavat iäkästä jäsentämään tilannettaan ja löytämään ratkaisuja vaikeisiinkin elämäntilanteisiin. Asiakkaan toiveiden mukaan esimerkiksi tutustutaan yhdessä alueen palveluihin tai ryhmiin, varataan aika terveydenhoitoon tai selvitetään solmussa olevaa elämäntilannetta. Asiakkuus jatkuu siihen asti, kunnes on jollain tavalla ratkaistu asiakkaan tilanne.

5. TILANNEARVIO tehdään noin kolmen kuukauden välein, jolloin käydään läpi mitä on tehty ja mihin vielä pitää keskittyä. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä esimerkiksi viranomaisten, järjestöjen ja omaisten kanssa. Aina asiakasta ei voida auttaa etsivän vanhustyön keinoin.

6. AKTIIVISEN ASIAKKUUDEN PÄÄTTYMINEN.  Asiakkaalla on mahdollisuus jäädä kokonaan pois asiakkuudesta tai valita Kuulumissoitto. Kuulumissoittoja tehdään noin kuukauden välein. Kuulumissoitot päättyvät asiakkaan toiveesta.

7. ASIAKKUUS VOI ALKAA UUDESTAAN kuulumissoiton kautta. Asiakkuus voidaan aktivoida uudelleen myös ohjaavan tahon toimesta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminnan juurruttamisen kannalta on olennaista pitää huolta verkostoista. Asiakasohjaukset tulevat pitkälti kaupungin toimialojen kautta, joten säännöllinen vuorovaikutus heidän kanssaan on keskeistä. Erilaisissa Etsivän vanhustyön verkostoissa oleminen vie työtä eteenpäin.

Työntekijäresurssina MEREOn Etsivässä vanhustyössä on ollut kaksi kokoaikaista työntekijää. Hankkeen viimeiseksi vuodeksi oli mahdollisuus palkata lisäksi osa-aikainen työntekijä (60 %). Vähintään kahden työntekijän panosta puoltaa monikin seikka mm. toiminnan kehittäminen, markkinointi ja itse asiakastyö sekä kollegiaalinen tuki omaan työhön.

Toiminnan suurimman kuluerän muodostavat palkkakulut. Mainostaminen ja markkinointi vaativat myös taloudellista panostusta. Mahdollisia ryhmiä varten tulee varata toimintarahaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen mukaan kotiin vietävää yksilötyötä tarvitaan. Toiminnan tunnetuksi tekeminen vaatii aikaa, runsaasti verkostoitumista ja verkostojen aktiivista ylläpitoa. Toiminta vaatii vahvan kumppanuuden kaupungin eri toimijoiden kanssa. Helsingin kaupungin suuret organisaatiomuutokset hankkeen alussa hidastivat yhteistyön aloittamista.

Etsivää työtä tehdään Suomessa etenkin nuorten ja vanhusten parissa. Toteuttamaamme yksilötyötä on mahdollista tehdä myös esimerkiksi aikuissosiaalityön piirissä. Työtä on mahdollista viedä eri toimintaympäristöihin. Alueena Helsinki on erilainen pienempiin paikkakuntiin verrattuna, mutta yksilötyö toimii myös esimerkiksi maaseudulla.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etsivän vanhustyön tarpeellisuutta on seurattu ja arvioitu jatkuvasti hankkeen aikana. Suurin osa asiakkaistamme on kokenut saaneensa apua etsivästä vanhustyöstä. Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat jatkuvasti ja tämä on vaikuttanut myös etsivän vanhustyön toteuttamiseen. Asiakkaiden kanssa on saatettu aloittaa työskentely jollakin tietyllä kärjellä, mutta tilanteiden muuttuessa avuntarve on saattanut laajentua. Työ on ketterää ja myös jo päättyneitä asiakkuuksia on ollut mahdollista ottaa uudelleen työhön mukaan, mikäli tarvetta on ilmennyt. Lähes jokainen asiakkaamme suosittelisi etsivää vanhustyötä muille ikäihmisille.