MEREOn Etsivä vanhustyö
MEREOn Etsivän vanhustyön tavoitteena on etsiä ja löytää yli 65-vuotiaita, jotka kokevat yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä. Tuemme ja kannustamme ikääntyneitä löytämään mielekästä sisältöä arkeen kotiin vietävän yksilötyön avulla.
Suomessa ikääntyvän väestön osuus kasvaa voimakkaasti. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee noin 22 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Joka neljäs suomalainen on pian ikääntynyt. Tilastokeskuksen mukaan kaikista 75 vuotta täyttäneistä kotona-asuvien osuus on 93 prosenttia. (Tilastokeskus 2019.)
MEREOn edellisessä hankkeessa (ME yhdessä-toiminta 2012–2016, RAY) huomattiin, että kotona asuu suuri joukko ikäihmisiä, joiden sosiaaliset verkostot ovat ohuita, arki koostuu kotona olemisesta ja elämästä puuttuu mielekäs tekeminen. Myös kotoa liikkeelle lähtemisessä oli haasteita. Näihin haasteisiin on haluttu puuttua MEREOn Etsivän vanhustyön hankkeessa.
Etsivän vanhustyön hankkeen aloitusalueet olivat Helsingissä Kamppi, Töölö ja Lauttasaari. Pian toimintaa laajennettiin kattamaan koko kantakaupungin alue. Toimintaa vietiin toisena vuonna myös Vantaan Myyrmäkeen, mutta noin puolen vuoden kokeilun jälkeen todettiin, että aikaa ja resursseja olisi vaadittu alueelle enemmän. Toiminta päättyi Myyrmäessä, mutta vuonna 2019 MEREOn Etsivä vanhustyö laajeni kattamaan koko Helsingin (pois lukien alueet, joissa oli jo etsivää vanhustyötä).
Etsivän vanhustyön tarve on hankkeen aikana kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan. Tärkeää on, että järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö etsivän työn tiimoilta tulee entistä sujuvammaksi. Näin voidaan mahdollistaa ikäihmisille parempi tuki kotona asumiseen.
Etsivää vanhustyötä tarvitaan etsimään ja löytämään ne ikäihmiset, jotka ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle ja jotka kaipaavat pienempää tai suurempaa tukea löytääkseen elämäänsä mielekkyyttä ja sosiaalisia suhteita. Nykyinen palvelujärjestelmä ei tavoita kaikkia apuatarvitsevia eivätkä resurssit ole riittäviä.
MEREOn Etsivän vanhustyön hanke on ollut osana STEAn Yksinäisyyden teemaverkostoa. Hankkeen aikana löydetyistä asiakkaista suurin osa kertoo yksinäisyyden tunteesta. Ruokkiiko yksinäisyyden tunne muita haasteita kuten ongelmapelaamista, vähävaraisuutta, elämän kriisejä ja mielenterveyden haasteita vai tuovatko nämä mukanaan yksinäisyyden tunteen? Yksinäisyys on hyvin henkilökohtainen tunne, eikä se ole sama asia kuin omavalintainen yksinolo. Yksinäisyyttä voidaan helpottaa konkreettisella toiminnalla, sosiaalisella kanssakäymisellä ja hyväksymällä elämässä tapahtuneet muutokset osana elämänkulkua.
Hankkeen aikana olemme havainneet karkeasti jaettuna kaksi erilaista asiakasryhmää. Ensimmäiseen kuuluvat kevyen tuen asiakkaat, joiden tukemiseen riittää joko ohjaus puhelimitse tai muutama tapaaminen. Tapaamisten aikana voidaan esimerkiksi käydä tutustumassa ikääntyneen asuinalueen palveluihin.
Toinen asiakasryhmä koostuu enemmän tukea tarvitsevista asiakkaista. Heidän kanssaan puhutaan pidempiaikaisesta rinnalla kulkemisesta hankalissa elämäntilanteissa. Asiakas tarvitsee tällöin useampia tapaamisia ja tukea elämäntilanteensa jäsentämiseen sekä hänelle tarpeellisen avun saamiseen. Asiakkaiden elämäntilanteet ovat yksilöllisiä. Tämä vaikuttaa avun ja tuen tarpeeseen sekä asiakkuuden kestoon.