Mielenterveyden ensiapu -kurssit uudelle kohderyhmälle
Mielenterveyden ensiapukoulutuksia kokeiltiin vankiloissa MIELI ry:n Mielenterveys kuuluu kaikille -hankkeen aikana. Koulutuksia kohdennettiin hankkeessa erityisesti väestöryhmiin, joissa hyvinvointi ja terveys ovat keskimääräisiä huonompia. Samaan aikaan vankiloissa kehitettiin osallisuutta ja polkua työelämään Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeessa. Kursseja pilotoitiin Sukevan vankilassa. Myös Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa innostuttiin kokeilemaan Mielenterveyden ensiapu©1 -koulutusta Keravan vankilassa. Keravan kokeilu toteutettiin seurakunnan kanssa yhteistyössä. Kurssia on järjestetty myös Vaasan ja Laukaan vankiloissa sekä Kuopion yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaille yhdistettynä projektiin, jossa pyritään luomaan yhdyskuntaseuraamustoimistojen asiakkaille valtakunnallista mielenterveyspalvelujen hoitoonohjausmallia. Mielenterveyden ensiapukurssille ovat osallistuneet Kuopion avovankilan vapauttamisyksikön vangit.
Sukevan vankilan työntekijät olivat aloitteentekijöinä Mielenterveyden ensiapukoulutusten soveltamisessa vangeille. Heillä oli kurssien toteuttamiseen vaadittava koulutus. Koulutettu ohjaaja saa työkaluikseen kursseilla käytettävät kurssimateriaalit: oppaat, diat, yksilö- ja ryhmätehtävät sekä erilaiset ryhmäharjoitukset, joita kursseilla voi hyödyntää huomioiden kursseille osallistujien toiveet ja erityispiirteet. Mielenterveyden ensiapukursseille osallistuneen vangin on vankilasta vapautumisen jälkeen mahdollista hakeutua mielenterveyden ensiapuohjaajakoulutukseen, saatuaan riittävästi ryhmätoimintakokemusta.
Vankeusaika mahdollisuutena! ja Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeiden jälkeen ensiapukoulutusten levittämistyö ja juurruttaminen vankiloihin jatkuu yhteistyössä MIELI ry:n kanssa. MIELI ry valvoo koulutusten laatua ja kehittämistä sekä ylläpitää ohjaajaverkostoa.
Vankilassa erityinen tarve koulutuksille
Vankila on psyykkisesti kuormittava paikka. Suurella osalla vangeista on joko päihdeongelmia tai jonkinasteisia mielenterveyden häiriöitä, joten mielenterveyden ensiavulle on kysyntää. Hyvä mielenterveys tukee kriiseistä selviämistä ja tasapainoista elämää sekä luo edellytyksiä toimia erilaisten yhteisöjen osana.
Perinteisesti vankiloissa ei ole kiinnitetty mielen hyvinvointiin yhtä paljon huomioita kuin esimerkiksi vankilaympäristöön tai vangin fyysisen terveydentilan kohentamiseen harrastusmahdollisuuksia vahvistamalla. Tavoitteena oli saada vankien mielen hyvinvoinnin vahvistaminen samanarvoiseksi fyysisen terveyden vahvistamisen kanssa. Mielenterveyskursseille osallistuminen nähtiin osana vankien kansalaistojen kehittämistä ja myönteiseksi haasteeksi mielenterveyttä uhkaavien kriisien, kuten masennuksen ja itsemurha-ajatusten, kohtaamisessa. Kurssien aikana vangit oppivat myös avoimesti käsittelemään mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Koulutusten tavoitteena on auttaa vankeja oivaltamaan, että omia mielenterveystaitojaan voi vahvistaa ja edistää näin hyvinvointiaan omaehtoisesti. Tarkoituksena on vahvistaa toimintakykyä ja tukea kiinnittymistä palveluihin ja yhteiskuntaan. Kiinnostus oman mielenterveyden edistämiseen voi jäädä pysyväksi. Ihminen, joka on vankilassaolon aikana oppinut mielenterveystaitoja, osaa paremmin myös hakea apua vankilasta vapautumisen jälkeen.
Kansallisen mielenterveysstrategian (2020–2030) näkökulmasta painotusta henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen tulee edistää. Mielenterveyden ensiapukursseista vankiloissa ovat näin ollen hyvin ajankohtaista ja tarpeellista kehittämistoimintaa.
Kansallinen mieleterveysstrategia (2020-2030) (STM.fi)
Kurssikokemukset ja palautteet
Kursseilta on saatu kerättyä hyvin palautetta, jonka perusteella on voitu arvioida koulutuksen hyödyllisyyttä vankilaolosuhteissa. Osallistujat pitivät kursseja hyödyllisenä ja kursseille riitti hyvin osallistujia. Vangit kokevat mielenterveysasioista puhumisen tärkeäksi. Tärkeänä on pidetty myös sitä, että keskusteluille on kurssin myötä ohjattu oma paikka ja aika, ja niihin on saanut vapaaehtoisesti osallistua. Kurssisisällöt kiinnostavat ja ryhmät ovat keskustelevia. Kurssimateriaalia luettiin ja kurssilla esiin nousseista teemoista riitti pohdittavaa.
Palautteista nousi esille luottamuksen syntyminen ryhmässä: esimerkiksi kurssilla käydyt keskustelut eivät leviä muualle. Vaikeista asioista oli mahdollista päästä puhumaan, mikä lisäsi kunnioitusta osallistujien kesken. Osallistujat kertoivat ystävystyneensä kurssilla muiden osallistujien kanssa. Asioista on ollut helpompi kysyä ystäviltä kurssin myötä. Kurssilta tulleet palautteet osoittavat, että vangit kokevat yksinäisyyttä ja tarvitsevat tukea siviiliyhteiskuntaan palaamisessa.
Kursseille osallistujat kertoivat opituista uusista taidoista ja roolien muutoksesta sekä opitun tiedon ja hyvän vuorovaikutuksen avulla tapahtuneesta myönteisestä asennemuutoksesta. Palautteiden perusteella voidaan todeta, että suljetuissakin olosuhteissa on mahdollista löytää oman ja toisten auttamiseen välineitä. Kurssit vankilassa ovat olleet myönteinen esimerkki uusien käytäntöjen viemisestä vankilaan ja toimintakokeilu on tuonut uutta näkökulmaa eri vankiloihin.
Koulutuksen kustannuksista
Kurssien hinta on minimissään 40 euroa (sisältäen oppikirjat, organisaation työntekijä on itse kouluttautunut kurssiohjaaja) ja enintään 110 euroa (sisältäen kouluttajan ja hallinnollisia kuluja). Haavoittuvassa asemassa oleville, kuten vangeille tai pitkäaikaistyöttömille nuorille, kursseja on järjestetty maksuttomina. Koulutukseen liittyvistä kustannuksista sovitaan erikseen MIELI ry:n kanssa.
Sukevan vankilan työntekijällä oli kursseja varten vaadittava koulutus, ja kurssimateriaalit tarjottiin kokeilukäyttöön ilmaiseksi. Keravalla kurssimateriaalit maksoivat Rikosseuraamuslaitos ja Keravan vankila.
KEHITTÄJÄT
Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Vankeusaika mahdollisuutena! Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllistymistä tukevissa verkostoissa -hankkeessa sekä Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa (sittemmin Valtakunnallinen Ruoka-apu, ruokajako ja osallisuus -hanke) tehtyyn kehitystyöhön.
Kehittäjien yhteyshenkilöt:
- Kaisa Kämäräinen, rikosseuraamustyöntekijä, Rikosseuraamuslaitos / Kuopion yhdyskuntaseuraamustoimisto, kaisa.kamarainen(at)om.fi
- Eveliina Haapa-aho, yksikönjohtaja, Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, eveliina.haapa-aho(at)hoiva.fi