| Innokylä

Toimintaympäristö

Mielenterveyden ensiapukursseja on toteutettu ensimmäistä kertaa vankilaympäristöissä. Sukevan vankilassa toimintaa kehitettiin Terveyttä ja hyvinvointia edistävän kärkihankkeen aikana ja osana MIELI ry:n Mielenterveys kuuluu kaikille -hanketta. Myös Keravan vankilassa mielenterveystaitoja haluttiin vahvistaa haavoittuvassa asemassa oleville, vapautumista odottaville vangeille. Aiemmin muualla kehitettyjen ja levinneiden kurssien käyttöä haluttiin laajentaa psyykkisesti kuormittaviin olosuhteisiin kuten vankilaan.

Mielenterveyden ensiapukurssit ovat rekisteröityjä tuotteita ja niiden soveltaminen vankilaolosuhteissa on toteutettu yhteistyössä Mieli ry:n kanssa. Mielenterveyden ensiapu©1 -koulutus on MIELI ry:n kehittämä ja Mielenterveyden ensiapu©2 -koulutus Australiassa kehitetty koulutusmalli. Molempien kurssien laadusta, kehittämisestä ja ohjaajaverkoston ylläpidosta vastaa MIELI ry.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kursseille voivat osallistua kaikki vangit. Suurin osa osallistujista on ollut päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä miehiä, mutta koulutukset soveltuvat yhtä hyvin myös naisille. Usein osallistujia mietityttää siviiliyhteiskuntaan palaaminen. Kurssien läpikäyminen voi olla hyvin haasteellinen kokemus osallistujille, koska mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuminen vaatii usein opettelua. Samaan aikaan se voi kuitenkin olla myös vapauttava kokemus.

Ohjaajalla pitää olla kurssien vetämistä varten mielenterveyden ensiapuohjaajan koulutus, jota järjestää MIELI ry valvoen samalla koulutuksen laatua. Vankilakurssien ohjaajilta vaaditaan kokemusta vankilassa toimimisesta sekä erityisosaamista kohderyhmä ja vankilaolosuhteet huomioiden. Ohjaajan on kyettävä kohtaamaan vanki häntä stigmatisoimatta. Ohjaajan on huomioitava osallistujien erityisen raskaat elämänolosuhteet. Psyykkisten oireiden taustalla voi olla heikko minäkuva, häpeän kokemus, masennus tai päihdeongelma yhdistettynä rikostaustaan. Vankien elämä vankilassa voi olla myös haavoittuvaa. Luottamus ei välttämättä rakennu helposti.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Mielenterveysosaamisella on merkitystä itsetunnon vahvistamisessa ja sosiaalisessa kuntoutumisessa. Mielenterveyden ensiapukurssit vahvistavat vuorovaikutustaitoja, terveyttä ja turvallisuutta. Vankien kursseille osallistumisella ja mielenterveystaitojen vahvistumisella voi olla merkittävää vaikutusta rikoskierteen katkaisussa. Kursseilla vangit rohkaistuvat puhumaan mielenterveydestä, saavat työkaluja ongelmatilanteita varten sekä saavat tietoa ja ymmärrystä siitä, miten huolehtia omasta ja läheisten mielenterveydestä. Kurssit voivat rauhoittaa vankilayhteisöä ja tuoda turvallisuutta vangeille vankila-aikana, mikä kantaa hedelmää myös elämässä selviytymisessä ja työllistymisessä vankilasta vapautumisen jälkeen.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Koulutusten sisältö

Mielenterveyden ensiapu©1 -koulutus tarjoaa työkaluja elämänhallintaan ja mielen hyvinvointiin. Kurssi rohkaisee erityisesti huolehtimaan omasta ja toisten mielenterveydestä sekä tarjoaa taitoja selvitä elämän vastoinkäymisistä. Mielenterveyden ensiapu©2 -kurssilla osallistujat voivat syventää tietojaan mielenterveydestä ja yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä sekä niihin liittyvistä oireista. Kurssilla opetellaan myös mielenterveyden ensiavun askeleet: 1) Lähesty, arvioi ja auta kriisitilanteessa, 2) Kuuntele avoimena ja tuomitsematta, 3) Kannusta huolehtimaan itsestäsi ja 4) Rohkaise tarvittaessa hakemaan ammattiapua.

Tarvittavat resurssit

Mielenterveyden ensiapu -kurssit pidetään vankilan omissa tiloissa ja ohjaajina toimivat vankilan omat työntekijät tai esimerkiksi seurakunnan diakoniatyöntekijä vankilan ohjaajan kanssa yhteistyössä. Vankilassa vanki saa tiedon kursseista ilmoitustaululta tai vankilan työntekijältä. Yksi Mielenterveyden ensiapu -kurssi kestää yhteensä 14 tuntia ja se on jaoteltu pienempiin kokonaisuuksiin. Ohjaajia on hyvä olla kaksi. Vaikka materiaalit ovat rekisteröidyn tuotteen mukaisia ja tarkasti harkittuja, niiden soveltaminen on mahdollista osallistujien ja tilanteen mukaan.

Vankilakoulutuksissa kursseja on paloiteltu olosuhteisiin sopiviksi muun muassa vankilan päivärytmi ja vangin ajankäyttö huomioiden. Opiskelumuotoja on erilaisia. Kurssimateriaalia, kuten Mielenterveyden ensiapukirjaa, voi jokainen tutkia myös itsekseen ryhmäkeskustelujen lisäksi. Ohjaajat ottavat huomioon esimerkiksi keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmat pitämällä taukoja ja käyttämällä luovia keinoja työskentelyssä.

Palaute ja tuki

Jokaiseen kurssiohjelmaan kuuluu palautteiden kerääminen. Kurssin alussa vangeilta kerätään toiveita ja odotuksia kurssia varten, ja näitä hyödynnetään kurssin aikana. Lopussa kurssikokemuksia arvioidaan yhdessä. Palautteen kerääminen on tärkeää myös siksi, jotta saataisiin luotua rikostaustaisille vangeille pysyvä malli Mielenterveyden ensiapu -kurssien käymistä varten jatkossa.

MIELI ry:llä on tietoa kouluttajista ja järjestö on kehittänyt koulutusta varten kurssimateriaalia. Materiaaliin kuuluu kurssitodistus, jonka saa kurssin loppuun suorittamisesta. MIELI ry myös tukee kurssien järjestämisessä. Lisätietoa kursseista MIELI ry:n sivuilla:
Mielenterveyden ensiapukoulutukset (Mieli.fi)

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mielenterveyden ensiapu -kurssit uudelle kohderyhmälle

Mielenterveyden ensiapukoulutuksia kokeiltiin vankiloissa MIELI ry:n Mielenterveys kuuluu kaikille -hankkeen aikana. Koulutuksia kohdennettiin hankkeessa erityisesti väestöryhmiin, joissa hyvinvointi ja terveys ovat keskimääräisiä huonompia. Samaan aikaan vankiloissa kehitettiin osallisuutta ja polkua työelämään Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeessa. Kursseja pilotoitiin Sukevan vankilassa. Myös Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa innostuttiin kokeilemaan Mielenterveyden ensiapu©1 -koulutusta Keravan vankilassa. Keravan kokeilu toteutettiin seurakunnan kanssa yhteistyössä. Kurssia on järjestetty myös Vaasan ja Laukaan vankiloissa sekä Kuopion yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaille yhdistettynä projektiin, jossa pyritään luomaan yhdyskuntaseuraamustoimistojen asiakkaille valtakunnallista mielenterveyspalvelujen hoitoonohjausmallia. Mielenterveyden ensiapukurssille ovat osallistuneet Kuopion avovankilan vapauttamisyksikön vangit.

Sukevan vankilan työntekijät olivat aloitteentekijöinä Mielenterveyden ensiapukoulutusten soveltamisessa vangeille. Heillä oli kurssien toteuttamiseen vaadittava koulutus. Koulutettu ohjaaja saa työkaluikseen kursseilla käytettävät kurssimateriaalit: oppaat, diat, yksilö- ja ryhmätehtävät sekä erilaiset ryhmäharjoitukset, joita kursseilla voi hyödyntää huomioiden kursseille osallistujien toiveet ja erityispiirteet. Mielenterveyden ensiapukursseille osallistuneen vangin on vankilasta vapautumisen jälkeen mahdollista hakeutua mielenterveyden ensiapuohjaajakoulutukseen, saatuaan riittävästi ryhmätoimintakokemusta.

Vankeusaika mahdollisuutena! ja Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeiden jälkeen ensiapukoulutusten levittämistyö ja juurruttaminen vankiloihin jatkuu yhteistyössä MIELI ry:n kanssa. MIELI ry valvoo koulutusten laatua ja kehittämistä sekä ylläpitää ohjaajaverkostoa.

Vankilassa erityinen tarve koulutuksille

Vankila on psyykkisesti kuormittava paikka. Suurella osalla vangeista on joko päihdeongelmia tai jonkinasteisia mielenterveyden häiriöitä, joten mielenterveyden ensiavulle on kysyntää. Hyvä mielenterveys tukee kriiseistä selviämistä ja tasapainoista elämää sekä luo edellytyksiä toimia erilaisten yhteisöjen osana.

Perinteisesti vankiloissa ei ole kiinnitetty mielen hyvinvointiin yhtä paljon huomioita kuin esimerkiksi vankilaympäristöön tai vangin fyysisen terveydentilan kohentamiseen harrastusmahdollisuuksia vahvistamalla. Tavoitteena oli saada vankien mielen hyvinvoinnin vahvistaminen samanarvoiseksi fyysisen terveyden vahvistamisen kanssa. Mielenterveyskursseille osallistuminen nähtiin osana vankien kansalaistojen kehittämistä ja myönteiseksi haasteeksi mielenterveyttä uhkaavien kriisien, kuten masennuksen ja itsemurha-ajatusten, kohtaamisessa. Kurssien aikana vangit oppivat myös avoimesti käsittelemään mielenterveys- ja päihdeongelmia.

Koulutusten tavoitteena on auttaa vankeja oivaltamaan, että omia mielenterveystaitojaan voi vahvistaa ja edistää näin hyvinvointiaan omaehtoisesti. Tarkoituksena on vahvistaa toimintakykyä ja tukea kiinnittymistä palveluihin ja yhteiskuntaan. Kiinnostus oman mielenterveyden edistämiseen voi jäädä pysyväksi. Ihminen, joka on vankilassaolon aikana oppinut mielenterveystaitoja, osaa paremmin myös hakea apua vankilasta vapautumisen jälkeen.

Kansallisen mielenterveysstrategian (2020–2030) näkökulmasta painotusta henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen tulee edistää. Mielenterveyden ensiapukursseista vankiloissa ovat näin ollen hyvin ajankohtaista ja tarpeellista kehittämistoimintaa.
Kansallinen mieleterveysstrategia (2020-2030) (STM.fi)

Kurssikokemukset ja palautteet

Kursseilta on saatu kerättyä hyvin palautetta, jonka perusteella on voitu arvioida koulutuksen hyödyllisyyttä vankilaolosuhteissa. Osallistujat pitivät kursseja hyödyllisenä ja kursseille riitti hyvin osallistujia. Vangit kokevat mielenterveysasioista puhumisen tärkeäksi. Tärkeänä on pidetty myös sitä, että keskusteluille on kurssin myötä ohjattu oma paikka ja aika, ja niihin on saanut vapaaehtoisesti osallistua. Kurssisisällöt kiinnostavat ja ryhmät ovat keskustelevia. Kurssimateriaalia luettiin ja kurssilla esiin nousseista teemoista riitti pohdittavaa.

Palautteista nousi esille luottamuksen syntyminen ryhmässä: esimerkiksi kurssilla käydyt keskustelut eivät leviä muualle. Vaikeista asioista oli mahdollista päästä puhumaan, mikä lisäsi kunnioitusta osallistujien kesken. Osallistujat kertoivat ystävystyneensä kurssilla muiden osallistujien kanssa. Asioista on ollut helpompi kysyä ystäviltä kurssin myötä. Kurssilta tulleet palautteet osoittavat, että vangit kokevat yksinäisyyttä ja tarvitsevat tukea siviiliyhteiskuntaan palaamisessa.

Kursseille osallistujat kertoivat opituista uusista taidoista ja roolien muutoksesta sekä opitun tiedon ja hyvän vuorovaikutuksen avulla tapahtuneesta myönteisestä asennemuutoksesta. Palautteiden perusteella voidaan todeta, että suljetuissakin olosuhteissa on mahdollista löytää oman ja toisten auttamiseen välineitä. Kurssit vankilassa ovat olleet myönteinen esimerkki uusien käytäntöjen viemisestä vankilaan ja toimintakokeilu on tuonut uutta näkökulmaa eri vankiloihin.

Koulutuksen kustannuksista

Kurssien hinta on minimissään 40 euroa (sisältäen oppikirjat, organisaation työntekijä on itse kouluttautunut kurssiohjaaja) ja enintään 110 euroa (sisältäen kouluttajan ja hallinnollisia kuluja). Haavoittuvassa asemassa oleville, kuten vangeille tai pitkäaikaistyöttömille nuorille, kursseja on järjestetty maksuttomina. Koulutukseen liittyvistä kustannuksista sovitaan erikseen MIELI ry:n kanssa.

Sukevan vankilan työntekijällä oli kursseja varten vaadittava koulutus, ja kurssimateriaalit tarjottiin kokeilukäyttöön ilmaiseksi. Keravalla kurssimateriaalit maksoivat Rikosseuraamuslaitos ja Keravan vankila.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Vankeusaika mahdollisuutena! Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllistymistä tukevissa verkostoissa -hankkeessa sekä Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa (sittemmin Valtakunnallinen Ruoka-apu, ruokajako ja osallisuus -hanke) tehtyyn kehitystyöhön.

Kehittäjien yhteyshenkilöt:

Kaisa Kämäräinen, rikosseuraamustyöntekijä, Rikosseuraamuslaitos / Kuopion yhdyskuntaseuraamustoimisto, kaisa.kamarainen(at)om.fi
Eveliina Haapa-aho, yksikönjohtaja, Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, eveliina.haapa-aho(at)hoiva.fi

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: MIELENTERVEYDEN ENSIAPUKURSSEISTA SELVIYTYMISKEINOJA ELÄMÄN HAASTEISIIN RIKOSTAUSTAISILLE

Osallisuus omassa elämässä
Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
Osallisuus yhteisestä hyvästä

Osallisuus omassa elämässä vahvistuu, kun mahdollistetaan mielenterveysasioiden käsittelyä vankilassa: vanki saa välineitä oman mielen ymmärtämiseen ja sen häiriöiden käsittelyyn. (1) Samalla voidaan saada välineitä auttaa muita, mikä voidaan kokea merkityksellisenä. (3)

Työntekijöiden osallisuus omassa työssään voi vahvistua, kun he pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä, hyödyntämään mielenterveysosaamistaan ja lisäämään ymmärrystä mielenterveyden kysymyksissä. (1) Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma vähenee.

Vankien toiveet otetaan huomioon kurssilla, kurssipalautteet sekä osallistujakokemukset kootaan, jotta saataisiin vankiloihin sopiva pysyvä malli kurssien pitämiseen jatkossa. (2)

Kansalaisjärjestö ja vankilat luovat yhteistyössä uutta esimerkkiä ja rakenteita, joissa yleishyödyllisellä ja rekisteröidyllä tuotteella luodaan asennemuutosta ja uutta kulttuuria suljetun laitoksen sisällä. Mielenterveyden ensiapu-koulutusten toteuttaminen vankiloissa vahvistaa näkemystä siitä, että mielenterveystaitojen vahvistaminen on jokaisen oikeus ja siihen tulee tarjota kaikille mahdollisuus. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

Osallisuutta ja aktiivisuutta tukeva sosiaaliturva (Thl.fi)

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Mielenterveyden ensiapukurssit vankiloissa (22.2.2021) (pdf 519 kt)

Sokran arvio toimintamallista Mielenterveyden ensiapukurssit vankiloissa 22022021.pdf (518.68 KB)