Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mielenterveyden kehittäminen ja osaaminen yhteistoiminnalliset keskustelutilaisuudet

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Osana Mito-hankeen tavoitteiden saavuttamista järjestetään keskustelu- ja kehittämistilaisuuksia Haminan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstölle tavoitteena jakaa hyviä käytänteitä, luoda uusia toimintamalleja sekä yhtenäistää toimintatapoja. 

Toimintaympäristö **

Koulut, esiopetus ja varhaiskasvatus. 

Olennaisesti tällä hetkellä vaikuttavat tekijät: maahanmuuttajat, Ukrainan pakolaiset ja korona. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tarve mielenterveysosaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen on noussut selkeästi esiin sekä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen että koulun arjesta. Ammattilaiset kohtaavat kuormittavia tilanteita, joiden hoitamiseen ei ole aina löytynyt riittävää osaamista eikä siihen ole ollut tarjolla tukea. MITOke yhteistoimintaverkosto pyrkii tukemaan kasvatus- ja opetushenkilöstöä sekä luomaan hyvinvointia tukevaa positiivista vuorovaikutusta.  

MITOke perustiedot kuvana
MITOke keskustelutilaisuuksien esittely
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kasvatuksen ja koulutuksen kentällä olevat teemat kuten kiusaaminen, digitalisaatio, ryhmäyttäminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot.  Tarve on toimintatapojen muutokselle, hyvien käytänteiden jakamiselle, uusien toimintamallien luomiselle sekä toimintatapojen yhtenäistämiselle.

 

MITOke tilaisuuksien tavoite ja toiminta kuvana
MITOke yhteistoimintatilaisuuksien tavoitteet ja toiminta
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Maaret Lommi, kehitysjohtajam kasvatus ja koulutupalvelut

Johanna Oleander, kehittäjä, varhaiskasvatus

Eija Kiiski, koulukuraattori

Elina Tulkki, varhaiskasvatusyksikön johtaja

Essi Lappalainen, päiväkodinjohtaja

Mia Iivonen, hyvinvointikoordinaattori

Outi Salojärvi, psykiatrinen sairaanhoitaja, reppuohjaaja

Sami Halme, kouluttaja MLL

Satu Kirppu, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Hanna Hummel , varhaiskasvatuksen psykologi

Riitta Hotakainen, kuntouttavan luokan opettaja

Tavoiteltu muutos

Hyviä käytänteiden jakaminen ja uusien toimintamallien luominen toimintatapojen yhtenäistäminen.

 

Muutoksen mittaaminen

Yhtenäinen toimintakulttuuri edistää opettajien ja ohjaajien hyvinvointia ja osaamista sekä vahvistaa lasten tunne- ja sosiaalisia taitoja ja ehkäistä kiusaamista. Lasten kiusaaminen on opittava tunnistamaan paremmin ja sitä pitää saada vähennettyä. Lasten tulee saada kykyä sopeutua paremmin erilaisiin muuttuviin tilanteisiin ja kriiseihin. 

  1. Millainen tilanne kiusaamisen suhteen on omassa yksikössä, onko vähentynyt tai lisääntynyt?

        Ovatko kiusaamisen muodot muuttuneet? Miten kiusaamiseen puututaan, onko puuttuminen riittävää? 

  1. Millaiset seikat estävät kiusaamiseen puuttumista? Löytyykö esimerkkejä konkreettisista tilanteista?
  2. Miten kiusaamista voitaisiin vähentää tulevaisuudessa? Löytyykö esimerkkejä toimintatavoista, joilla kiusaamista on pystytty vähentämään?
  3. Onko työyhteisössäsi käyty keskustelua, mitä kiusaaminen on? Miksi keskustelun käyminen on tärkeää? Onko työyhteisössäsi sama käsitys kiusaamisen syistä, kiusaamisen muodoista ja niihin puuttumisesta?
  4. Onko henkilöstöllä riittävästi keinoja kiusaamiseen ennaltaehkäisemiseen ja kaveritaitojen tukemiseen?
Toteutussuunnitelma

Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään 3-4 kertaa vuodessa. Tilaisuuksiin osallistutaan vapaaehtoisesti. Keskustelun antia on tarkoitus aktiivisesti viedä omiin yksiköihin.  Sähköinen alusta on avoin kaikille tilaisuuksiin osallistuville kasvatus -ja opetusalan toimijoille. Tilaisuuksista tehdään muistio

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen henkilöstö, ja sen myötä heidän opettamansa ja ohjaamansa lapset.