| Innokylä

Toimintaympäristö

Puhdin kehittäminen on osa Suomen kestävän kasvun (RRP) ohjelmaa vuosina 2022–2025. Malli vastaa merkittävään yhteiskunnalliseen haasteeseen: ikääntyneiden määrän kasvuun ja heidän lisääntyvään palvelutarpeeseensa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Yhteiskunnallisesti ikääntyneiden hyvinvointi on noussut yhä tärkeämmäksi painopisteeksi niin kunnallisessa kuin kansallisessakin sote-politiikassa. Samalla väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu edellyttää uudenlaisia, ennaltaehkäiseviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja – kuten varhaista tukea tarjoavaa kuntoutusta.

Tutkimustieto ja paikallinen hyvinvointidata tukevat tarvetta: esimerkiksi pääkaupunkiseudun vuoden 2021 hyvinvointikyselyn mukaan alkoholin liikakäyttö on yleisintä 65–79-vuotiaiden keskuudessa, joista jopa 46 % raportoi liikakäyttöä. Lisäksi ikääntyneiden mielenterveysongelmat, erityisesti masennus ja ahdistus, ovat lisääntyneet. Fyysisten ja psyykkisten ongelmien kasaantuminen voi johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen ja tarpeeseen pitkäaikaiselle hoivalle – mikä voidaan usein ehkäistä ajoissa tarjotulla kuntoutuksella.

Lainsäädännöllisesti kuntoutuspalveluiden järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueille, ja ikääntyneille suunnattujen erityispalveluiden tarve on tunnistettu sekä sote-uudistuksessa että tulevaisuuden sote-keskus -rakenteessa. Asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus ohjaavat palvelujen kehittämistä: ikääntyneillä tulee olla pääsy heille soveltuviin ja vaikuttaviin palveluihin – ei ainoastaan samoihin palveluihin, jotka on suunnattu työikäiselle väestölle.

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti ikääntyneet kohtaavat usein yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja stigmoja, jotka liittyvät erityisesti mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Tämä tekee matalan kynnyksen, ikäerityisen ja vertaistukeen pohjautuvan kuntoutuksen erityisen merkitykselliseksi.

Nykyinen toimintaympäristö on otollinen Puhdin kaltaisen toimintamallin kehittämiselle ja laajentamiselle: poliittinen tahtotila, väestörakenteen muutos, lainsäädäntö ja palvelujärjestelmän uudistaminen kaikki tukevat ikääntyneiden erityistarpeisiin vastaavien kuntoutuspalveluiden vakiinnuttamista osaksi arjen sote-käytäntöjä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta palvelujärjestelmä ei ole vastannut riittävästi tämän kohderyhmän erityisiin tarpeisiin. Moni eläkeikäinen kokee yksinäisyyttä, arjen hallinnan haasteita ja toimintakyvyn heikkenemistä, jotka voivat altistaa päihteiden käytölle tai pahentaa mielenterveyden oireita, kuten masennusta ja ahdistusta. Samalla ikääntyneiden osuus päihdepalvelujen käyttäjistä on kasvanut, mutta heidät ohjataan yhä koko väestölle tarkoitettuihin palveluihin, jotka eivät huomioi heidän toimintakykyään, kognitiivista tilannettaan tai elämänvaihettaan.

Lähtötilanteessa Helsingissä ei ollut ikäerityistä, ympärivuorokautista, ryhmämuotoista kuntoutuspalvelua, joka olisi yhdistänyt mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kokonaisvaltaiseen, arjen voimavaroja tukevaan työskentelyyn.

Kehitettävä toimintamalli linkittyy useisiin strategisiin kokonaisuuksiin:

Kansallisesti: Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP)
Paikallisesti: Helsingin kaupungin ikääntyneiden palvelujen kehittämislinjauksiin, joissa painotetaan ennaltaehkäisyä, toimintakyvyn tukemista ja palvelujen kohdentamista oikea-aikaisesti oikeille asiakkaille
Sosiaali- ja terveyspolitiikassa laajemmin: Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja palvelujen vaikuttavuus

Tavoitteena on ollut kehittää vaikuttava, ikääntyneille sopiva kuntoutusmalli, joka ehkäisee palvelutarpeen kasvua ja parantaa hyvinvointia jo ennen raskaampien hoivapalvelujen tarvetta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kaupunkilaiset:

Puhti on kehitetty ikääntyneille, joilla on mielenterveys- tai päihdehaasteita ja jotka tarvitsevat matalan kynnyksen, kokonaisvaltaista tukea ja kuntoutusta arjessa selviytymiseen. Ikääntyneiden kuntoutustarpeet poikkeavat muun aikuisväestön tarpeista – esimerkiksi toimintakyvyn lasku, yksinäisyys ja elämänkaaren haasteet ovat tyypillisiä. Siksi kuntoutuksen tulee olla eriytettyä ja ikäryhmän erityispiirteet huomioivaa. Tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa löytää keinoja, jotka tukevat hänen kotona asumistaan ja elämänlaatuaan mielenterveys- tai päihdehaasteista huolimatta.

Sote-ammattilaiset:

Puhdissa työskentelevän henkilökunnan osaaminen koskien ikäerityistä päihde- ja mielenterveystyötä on vahvistunut. Toimintamalli on vahvistanut yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä helpottanut ongelmien puheeksi ottamista, varhaista tunnistamista ja asiakkaiden ohjaamista oikea-aikaiseen kuntoutukseen.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala:

Puhti-toimintamallin tavoitteena on viivästyttää tai ehkäistä asiakkaiden siirtymistä raskaampien palveluiden piiriin. Malli tukee erityistä tukea tarvitsevien ikääntyneiden osallisuutta ja vahvistaa heidän toimijuuttaan kuntoutusprosessissa. Kuntoutusjaksojen aikana edistetään myös asiakkaiden digiosaamista, mikä tukee itsenäistä elämää.

Yhteiskunta:

Puhti-toimintamalli toimii ennaltaehkäisevästi tukemalla ikääntyneiden kotona asumista ja toimintakykyä. Näin se osaltaan vähentää tarvetta raskaammille sosiaali- ja terveyspalveluille ja lisää ikääntyneiden hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnassa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Puhti-toimintamallin kehittämiseen on koottu laaja ja moniammatillinen kehittäjäjoukko, joka edustaa sekä palvelun arjen toteuttajia että strategisen tason yhteistyökumppaneita.

Keskeiset toimijat ja heidän roolinsa:

Hankehenkilöstö:
- Projektipäällikkö: johti Puhdin kehittämistä osana Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut -kokonaisuutta
- Projektisuunnittelija: suunnitteli- ja mallinsi toimintaa, kehitti arviointi- ja seurantakäytäntöjä, rakensi verkostoja, ohjasi ryhmän toimintaa sekä dokumentoi havaintoja kehittämistyön tueksi.
- Projektityöntekijä: oli projektisuunnittelijan tukena sekä osallistui asiakkaiden ohjaamiseen.
Ryhmäkoti Ronjan moniammatillinen tiimi (sairaanhoitaja, kolme lähihoitajaa, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosionomi): Osallistui kuntoutuksen sisällön ja käytännön toimintamallien kehittämiseen sekä asiakastyön pilotointiin yhdessä hankehenkilöstön kanssa. He osallistuivat mallin ideointiin, kokeiluihin ja arviointiin sekä toivat esiin asiakaslähtöisiä näkökulmia ja arjen havaintoja.
Helsingin kaupungin arviointitoiminta:
Vuonna 2022 hankkeen alussa nimettiin arviointitoiminnasta nimetyt yhteyshenkilöt kehittämään yhdessä Puhdin ohjautumisen ja palvelupäätöksen mallia. Yhteistyötä on tehty tiiviisti ja säännöllisesti koko hankkeen ajan. Heidän kanssaan suunniteltiin yhteiskotikäyntimalli, joka pilotoitiin keväällä 2024 idän alueella ja laajennettiin kaupungin laajuiseksi vuoden loppuun mennessä.

Yhteisen tavoitteen rakentaminen ja innostaminen:

Yhteistyötä on edistetty jatkuvalla dialogilla, työpajoilla, pilottien kautta oppimisella sekä konkreettisella asiakastyöllä, joka on yhdistänyt eri tahot yhteisen tarkoituksen äärelle. Käytännön esimerkit kuntoutusjaksojen vaikuttavuudesta ovat lisänneet työn merkityksellisyyden kokemusta ja motivaatiota. Yhteistyön henkeä on rakennettu korostamalla arvostavaa kohtaamista, asiakaslähtöisyyttä ja jaettua asiantuntemusta.

Tavoitteena on, että elokuusta 2025 alkaen Puhti siirtyy osaksi kaupungin ikääntyneiden palveluiden vakituista palveluvalikoimaa, jolloin hakeutumisprosessi yhdenmukaistuu muiden palveluiden kanssa. Uudessa mallissa mukana on myös Puhdin toiminnanohjaajan konsultointi ennen lopullista palvelupäätöstä – tämä arvio tehdään yhdessä arviointitoiminnan kanssa.

Yhteiskehittäminen on ollut keskeinen onnistumisen edellytys – kaikki toimijat ovat tuoneet oman osaamisensa kehittämistyöhön ja nähneet sen hyödyt niin asiakkaille kuin koko palvelujärjestelmälle.

Tavoiteltu muutos

Puhti-kuntoutuksen myötä tavoitellaan useita myönteisiä muutoksia ja konkreettisia tuloksia sekä yksilön että palvelujärjestelmän tasolla. Kehitettävän toiminnan tavoitteet ovat seuraavat:

Asiakastasolla:

Ikääntyneet, joilla on mielenterveys- tai päihdehaasteita, saavat yksilöllistä ja matalan kynnyksen tukea arjessa selviytymiseen.
Asiakkaiden toimintakyky kohenee ja elämänlaatu paranee.
Asiakkaat kokevat osallisuutta, tulevat kuulluksi ja saavat vahvistusta omille voimavaroilleen.
Päihteiden käytön tarkastelu ja mielenterveyden tukeminen auttavat tekemään myönteisiä elämänmuutoksia.
Asiakkaat kykenevät asumaan pidempään kotona turvallisesti ja mielekkäästi.

Ammattilaisten ja organisaation tasolla:

Ammattilaisten osaaminen ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyshaasteista vahvistuu.
Palvelutarpeet tunnistetaan aiemmin ja asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaiseen kuntoutukseen.
Palveluiden välinen yhteistyö tiivistyy ja katkeamattomat hoitopolut vahvistuvat.

Yhteiskunnallisella tasolla:

Ennaltaehkäistään raskaampien palvelujen (esim. kotihoito, päivystyskäynnit) tarvetta ja siirrytään kohti varhaisempaa tukea.
Tuetaan ikääntyneiden kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä, mikä tuo säästöjä palvelujärjestelmälle.
Edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa tarjoamalla tukea haavoittuvassa asemassa oleville ikäihmisille.

Muutoksen mittaaminen

Kuntoutusjakson alussa ja jakson päättyessä asiakkaille tehdään itsearvioinnit (GDS-15, alkoholinkäytön itsearviointi yli 65-vuotiaille ja GAD7) sekä mitataan fyysistä toimintakykyä (SPPB ja käsien puristusvoima). Kolmen kuukauden päästä kotiutumisesta asiakkaalle soitetaan Miten menee -puhelu. Miten menee-puhelussa asiakas vastaa GDS-15- sekä alkoholinkäytön itsearviointi yli 65-vuotiaille kyselyihin. Kertausjaksolla tehdään samat edellä mainitut mittaukset. Mittaustuloksia vertaamalla saadaan tietää konkreettisia tuloksia muutosten saavuttamisista. Mittaustuloksista tehdään anonyymi koonti puolivuosittain. Mittaustulokset kerrotaan aina asiakkaalle selkokielellä, jotta ne auttavat asiakasta hahmottamaan omaa tilannetta ja kuntoutumista.
Kolmen kuukauden kuluttua kuntoutusjakson päättymisestä asiakkaalle soitetaan  Miten menee-puhelu, jonka yhteydessä tehdään myös Muutosmittari-arviointi. Tämän mittarin tarkoituksena on selvittää, miten asiakas itse kokee elämänsä muuttuneen kuntoutuksen jälkeen. Asiakkaat vastaavat tässä kyselyssä kahteen kysymykseen: Elämässäni on tapahtunut myönteistä muutosta? Muutos on ollut seurausta Puhdin kuntoutusjaksosta? Kysymyksiin he vastaavat 1-7 numeroilla (1 = ei lainkaan ja 7 = täysin). Kyselyn tuloksista tehdään puoli vuosittain anonyymi koonti.
Kolmen kuukauden päästä kotiutumisesta soitettavassa Miten menee -puhelussa seurataan asiakkaan kokemusta palveluiden käytöstä eli kokeeko asiakas, että hänen palveluiden käyttönsä (esimerkiksi kotihoito) on vähentynyt, pysynyt samana tai lisääntynyt Puhdin kuntoutusjakson jälkeen verrattuna ennen kuntoutusjaksoa.
Jakson lopuksi asiakkaat täyttävät asiakaspalautteen. Asiakaspalautteita seurataan kuukausittain ja tehdään anonyymisti koonti puolivuosittain.

Toteutussuunnitelma

Jotta asiakkaat saavat kokonaisvaltaista tukea ja kuntoutusta, joka edistää heidän elämänlaatuaan ja mahdollistaa asumisen omassa kodissa pidempään, toteutamme seuraavia toimenpiteitä ja keinoja:

Asiakaslähtöinen tavoitteiden asettaminen: Jokainen asiakas määrittelee omat kuntoutustavoitteensa yhdessä työntekijän kanssa, mikä lisää motivaatiota ja sitoutumista muutokseen.
Kokonaisvaltainen kuntoutus: Tarjoamme yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusta, jossa huomioidaan ikääntymisen erityispiirteet sekä mielenterveyden ja päihdehaasteiden vaikutukset. Kuntoutus sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemista.
Elämänhallinnan tukeminen: Tuemme asiakkaan arjen sujumista huomioiden unen, ravitsemuksen, vuorokausirytmin, kodinhoidon ja taloudelliset asiat.
Liikuntakyvyn ylläpito ja edistäminen: Kannustamme asiakkaita liikkumaan ja tarjoamme tarvittaessa apuvälineitä sekä ohjausta toimintakyvyn parantamiseksi.
Sosiaalisen tuen vahvistaminen: Tuemme asiakkaan sosiaalista osallistumista, vähennämme eristäytymistä ja ehkäisemme yksinäisyyttä esimerkiksi ryhmätoiminnan ja vertaistuen avulla.
Motivaatio ja muutosvalmiuden vahvistaminen: Työskentelemme motivoivalla ja myönteisellä otteella, käyttäen hyväksi aikaisemmin opittuja viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.
Seuranta ja tuki kotiutumisen jälkeen: Kolmen kuukauden jälkeen toteutettavassa Miten menee -puhelussa arvioidaan muutoksia ja tarjotaan tarvittaessa lisätukea.
Yhteistyö muiden palveluiden kanssa: Huolehdimme asiakkaan kokonaisvaltaisesta tuesta ja tarvittaessa ohjaamme hänet muihin palveluihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Puhdin kohderyhmä on ikääntyneet henkilöt, joilla on mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä haasteita. Asiakkaat jakautuvat kahteen pääryhmään:

Ikääntyneet, joilla on mielenterveyden haasteita (esim. masennus, alakulo, ahdistus), mutta ei päihteiden käyttöä.
Ikääntyneet, joilla on sekä mielenterveyden haasteita että päihteiden käyttöä.

Käytännössä puhtaasti päihdesairautta ilman mielenterveyden oireita ei ole esiintynyt – päihdesairaus on tunne-elämän sairaus, johon liittyy lähes aina myös muita psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta tai masennusta. Usein asiakkailla on myös elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia, kuten ongelmia unen, ravitsemuksen, vuorokausirytmin, kodinhoidon, talouden tai terveydestä huolehtimisen kanssa. Moni käyttää liikkumiseen apuvälinettä ja kokee toimintakykynsä heikentyneen. Asiakkailla voi olla taipumusta eristäytyä kotiin, vaikeuksia lähteä kotoa sekä kokemuksia yksinäisyydestä. Osalla asiakkaista on käytössään kotiin vietäviä palveluja, kuten kotihoito, turvapuhelin tai lääkeautomaatti.

Puhti-kuntoutus sopii erityisesti asiakkaille, jotka:

ovat motivoituneita muutokseen
kokevat tarvitsevansa irtioton kotiympäristöstään
eivät kärsi merkittävistä muistihaasteista
joiden terveydentila on vakaa

Kuntoutusjaksolla asiakas määrittelee itse omat tavoitteensa sekä jakson ajaksi että kotiin paluun jälkeiseen arkeen. Hän pohtii yhdessä työntekijän kanssa konkreettisia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asiakkaat täyttävät kuntoutusjakson päättyessä palautelomakkeen. Viikoittain Puhdissa pidetään yhteisöpalaveri, jossa asiakkaita kannustetaan tuomaan esiin toiminnan kehittämistarpeita sekä -toiveita. Saatujen asiakkaiden palautteiden, kehittämisehdotusten ja ideoinnin myötä Puhdin toimintaa on kehitetty asiakkaiden toivomaan suuntaan.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Puhti-toimintamallin taustalla on Helsingin kaupungin aiempi ikääntyneiden päihdekuntoutusyksikkö Tammikoti, joka toimi Syystien seniorikeskuksessa. Tutustuimme myös Ridasjärven päihdekuntoutuksen ikääntyneille suunnattuun Setri-yhteisöön. Myös aiemmin kehitetystä Mielenterveyttä tukeviin senioripalveluihin kuuluvasta sosiaalisesta kuntoutuksesta Tsempistä sovellettiin joitakin käytäntöjä kuten Arjen kartoitus. Puhti on kuitenkin oma itsenäinen toimintamallinsa, joka huomioi päihteiden lisäksi myös muut mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Puhdin kehittämisessä on hyödynnetty myös raporttia Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus: vtkl.fi/wp-content/uploads/2019/06/Psykososiaalisen_ryhmakuntoutuksen_vaikuttavuus_raportti_11.pdf

Ideointi

Ikäerityiselle, ryhmämuotoiselle mielenterveys- ja päihdekuntoutukselle oli selkeä tarve. Alkukartoituksessa, jossa haastateltiin Tammikodin johtajaa ja työntekijöitä sekä yhteistyökumppaneita (asiakasohjaus, gerontologinen sosiaalityö, päihdepalvelut) korostui tarve matalan kynnyksen, kokonaisvaltaiselle ja esteettömälle palvelulle, jossa asiakkaan oma motivaatio ja toiminnallinen vertaistuki ovat keskiössä. Tavoitteena on vahvistaa ikääntyvien elämänhallintaa ja vähentää yksinäisyyttä. Kuntoutuksen sisältöä alettiin työstämään henkilöstön ideatyöpajoissa, joissa oli mukana myös ikääntyneitä.

Idean valinta

Päätimme lähteä kehittämään kokonaisvaltaista, ryhmämuotoista kuntoutusta ikääntyneille, joilla on päihde- tai mielenterveyshaasteita – kuten masennusta tai ahdistusta – ilman että päihteiden käyttö on välttämätön kriteeri. On tärkeää tunnistaa, että monet ikääntyneet kamppailevat yksinäisyyden, elämänmuutosten ja psyykkisen kuormituksen kanssa, eikä nykyisissä palveluissa ole riittävästi vastattu tähän tarpeeseen.

Puhti vastaa tähän aukkoon tarjoamalla ikäerityisen kuntoutusympäristön, jossa korostuvat asiakkaan oma motivaatio, vertaistuki sekä elämänlaadun kokonaisvaltainen tukeminen – sisältäen ravitsemuksen, unen, liikunnan ja sosiaalisten suhteiden vahvistamisen. Ikääntyneille suunnattu oma kuntoutus on tärkeää, koska samanikäisten vertaistuki ja samankaltainen elämäntilanne mahdollistavat aidon kohtaamisen ja toipumisen. Puhdin moniammatillinen, ympärivuorokautinen tuki sekä selkeä jatkosuunnitelma varmistavat, ettei asiakas jää yksin jakson päättyessä.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Puhti tarjoaa eläkeläisille mahdollisuuden pysähtyä, arvioida elämäntilannettaan ja ottaa askel kohti toimivampaa arkea. Jakso on 6 viikon mittainen, sisältäen ryhmäkuntoutusta, liikuntaa, yksilötukea ja arjen taitojen vahvistamista. Kuntoutus perustuu asiakkaan itse asettamiin tavoitteisiin. Tavoitteena on luoda silta arkeen palaamiseen ja palveluihin kiinnittymiseen.

Idean testaus asiakkaalla

Asiakkailta saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. He kokevat vertaistuen merkitykselliseksi ja arvostavat mahdollisuutta saada kuntoutusta omassa ikäryhmässään. Palautteiden perusteella korostamme entistä enemmän yksilöllisen jatkosuunnitelman merkitystä. Puhdissa tarjoamme tukea jo kuntoutuksen aikana seuraavan askeleen suunnitteluun.

Ratkaisun testaaminen

Toteutussuunnitelma:

Aikataulu: Kokeilu aloitettu Roihuvuoren seniorikeskuksessa marraskuussa 2022. Hanke päättyy joulukuussa 2025.
Prosessi: Moniammatillinen tiimi tekee asiakkaalle alkuarvion, suosittelee tarvittaessa kuntoutusjaksoa, asiakasohjaus tekee palvelupäätöksen, 6 viikon kuntoutus alkaa yhdessä asiakkaan kanssa tehdyn kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Asiakas saa jatkosuunnitelman kotiin. Miten menee -puhelu 3 kuukauden kuluttua. Vaikuttavuuden mittaukset ennen jaksoa, jakson jälkeen ja Miten menee -puhelussa.
Resurssit: Kuusi asiakaspaikkaa, esteettömät tilat, oma tiimi (projektisuunnittelija, projektityöntekijä, psykogeriatrisen ryhmäkoti Ronjan henkilöstöstä 3 lähihoitajaa ja sairaanhoitaja varsinaisessa Puhti-tiimissä, sekä tarpeen mukaan sosiaaliohjaaja, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti ja sijaistavia hoitajia).

Kokeilun tavoitteet

Tukea ikääntyneiden kokonaisvaltaista kuntoutumista päihde- ja mielenterveyshaasteista.
Vahvistaa osallisuutta, vertaistukea ja arjenhallintaa.
Vähentää yksinäisyyttä ja katkaista päihdeongelmaan liittyviä kielteisiä kierteitä.
Parantaa jatkopalveluihin kiinnittymistä.

Kokeilussa opittua

Asiakkaan motivaatio on edellytys vaikuttavalle kuntoutukselle.
Muistisairaus estää osallistumisen – kognitio on tärkeä kriteeri.
Jatkosuunnitelman tulee olla selkeä ja konkreettinen.
Esteetön ympäristö ja ryhmämuotoisuus tukevat onnistunutta kuntoutusta.
Vertaistuki ja mielekäs tekeminen ovat avaintekijöitä elämänmuutoksessa.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Puhti on Roihuvuoren seniorikeskuksessa toimiva ryhmämuotoinen, ympärivuorokautinen kuntoutusmalli ikääntyneille (60+), joilla on päihde- tai mielenterveyshaasteita, kuten masennusta, ahdistusta tai alkoholiriippuvuutta. Puhti on osa psykogeriatrisen ryhmäkoti Ronjan toimintaa.

Toimintamalli tarjoaa kokonaisvaltaista tukea: asiakkaat asettavat omat tavoitteensa ja saavat ohjausta arjen hallintaan, sosiaalisiin suhteisiin, liikuntaan ja hyvinvointiin. Kuntoutusjakso kestää kuusi viikkoa, ja tarvittaessa tarjotaan myös kertausjaksoja.

Puhti toimii tukipalveluna – varsinainen hoitovastuu säilyy asiakkaan omalla hoitotaholla, kuten terveysasemalla tai päihdepoliklinikalla. Toimintamallin keskiössä ovat asiakkaan oma motivaatio, vertaistuki ja kuntoutuksen jälkeisen arjen suunnittelu.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Puhti-toimintamalli on kehitetty ja mallinnettu yhteistyössä Helsingin kaupungin Roihuvuoren seniorikeskuksen ryhmäkoti Ronjan moniammatillisen henkilöstön kanssa. Asiakkaaksi ohjautumisen prosessia on kehitetty yhdessä senioripalveluiden arviointitoiminnan kanssa. Puhdin kohderyhmänä ovat 60 vuotta täyttäneet ikääntyneet, joilla on mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteita. Keskeistä on asiakkaan oma motivaatio ja kuntoutuksen kokonaisvaltainen sisältö.

Juurruttamisen vaiheet ja prosessi:

Yhteiskehittäminen ja pilotointi (2022–2024):
Toimintamallia kehitettiin tiiviissä yhteistyössä ryhmäkoti Ronjan henkilökunnan kanssa. Osallistujat perehdytettiin malliin ja heille tarjottiin lisäkoulutuksia (mm. Traumainformoitu työote, senioripalveluiden päihdetyön passi).
Toimintamallin integrointi arkeen (2024-2025):
Malli juurrutettiin osaksi ryhmäkoti Ronjan pysyvää toimintaa yhteistyössä Ronjan osastonhoitajan kanssa. Puhdin henkilöstö (sairaanhoitaja, 3 lähihoitajaa, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaaliohjaaja) vastaa jatkossa kuntoutusjaksojen toteutuksesta osana omaa työtään. Toimintaa tukemaan perustetaan uusi vakanssi, toiminnanohjaaja, joka vastaa mallin koordinoinnista ja edelleen kehittämisestä. Hankkeen työntekijät perehdyttävät uuden toiminnanohjaajan.
Kuntoutuspolun vakinaistaminen (2022–2025):
Arviointitoiminnan kanssa on suunniteltu palveluun ohjautumisen ja palvelupäätösten malli. Osana juurruttamista toteutetaan yhteisiä kotikäyntejä arviointitoiminnan ja Puhdin kesken. Elokuusta 2025 alkaen Puhti-kuntoutus on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi arviointitoiminnan palveluvalikoimaa. Tällöin ohjautuminen tapahtuu samalla periaatteella kuin muihin ikääntyneiden palveluihin, toiminnanohjaajan konsultoinnilla täydennettynä.
Ohjauksen keskittäminen ja tiedonlevitys (2025–):
Tavoitteena on keskittää kaikki Puhtiin liittyvät ohjauspyynnöt arviointitoimintaan elokuusta 2025 alkaen. Palvelusta viestitään laajasti verkostoissa. Toiminnanohjaaja jatkaa hankkeen aikana tehtyä tiivistä verkostotyötä (mm. kotihoito, päihdepalvelut, Jelppi, arviointitoiminta).

Resurssit käytäntöön viemisessä:

Henkilöstö: Olemassa oleva moniammatillinen tiimi sekä uusi toiminnanohjaajan vakanssi.
Aika: Hankekehittämisvaihe marraskuu 2022–2025, vakiinnuttaminen elokuusta 2025 alkaen.
Koulutus ja osaaminen: Henkilöstön täydennyskoulutus päihde- ja mielenterveystyöhön sekä ikäerityiseen kohtaamiseen.
Rahoitus: Toiminta jatkuu osana Helsingin kaupungin palvelurakennetta. Kuntoutusjaksosta peritään asiakasmaksu (42,40 €/vrk), ja vähävaraiset voivat hakea asiakasmaksun alennusta.

Tavoite:
Vakiinnuttaa Puhti osaksi Helsingin kaupungin ikääntyneiden palvelukokonaisuutta ja varmistaa, että jokaiselle asiakkaalle tarjotaan oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen kuntoutus, joka tukee sekä mielenterveyttä että arjen hallintaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Puhdin ryhmämuotoista, ympärivuorokautista kuntoutusmallia voidaan soveltaa myös muiden hyvinvointialueiden ikääntyneiden palveluissa, erityisesti silloin kun kohderyhmänä ovat mielenterveys- tai päihdehaasteiden kanssa kamppailevat eläkeläiset. Mallista voi hyödyntää osia myös muissa ympärivuorokautisissa tai jaksottaisissa kuntoutuksissa, kunhan huomioidaan oikea kohderyhmä ja henkilöstön osaaminen.

Keskeiset edellytykset soveltamiselle:

Osaava ja motivoitunut henkilökunta, jolla on yhdistettyä osaamista mielenterveys- ja päihdetyöstä sekä ikääntymisen ilmiöistä.
Koulutus ja perehdytys, esim. traumainformoitu työote ja ikäerityisen päihdetyön erityisosaaminen
Asiakkaiden osallistaminen, heidän palautteidensa ja ideoidensa huomioiminen
Moniammatillinen tiimi: sairaanhoitaja, lähihoitajia, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, sosiaalialan ammattilainen
Esteettömät ja kodinomaiset tilat, jotka tukevat ryhmätoimintaa ja asiakkaan omatoimisuutta
Selkeä palveluohjausprosessi ja yhteistyö asiakkaan muun hoitavan/auttavan tahon kanssa (esim. arviointitoiminta tai päihdepoliklinikka)

Mahdollisia sudenkuoppia, joita kannattaa välttää:

Liian heterogeeninen asiakasryhmä, erityisesti muistisairaiden mukaan ottaminen heikentää ryhmätoiminnan vaikuttavuutta
Epäselvä jatkosuunnitelma tai katkeava palvelupolku kuntoutuksen jälkeen
Riittämätön henkilöstöresurssi tai puutteellinen päihde- ja mielenterveysosaaminen
Passivoiva tai hoivapainotteinen ilmapiiri, joka ei tue asiakkaan omatoimisuutta ja aktiivisuutta
Uutta toimintamallia käyttöön otettaessa kannattaa varautua muutosvastarintaan. Johdolta tuki on tarpeen uuden toimintamallin kehittämisessä, käyttöön ottamisessa sekä juurruttamisessa. Tärkeää on tunnistaa työyhteisöstä innostuneet työntekijät, jotka voivat toimia muutosagentteina ja innostaa muita. Henkilökunta on hyvä ottaa mukaan alusta alkaen ideointiin ja kehittämiseen. Positiivinen palaute, onnistumisten huomiointi ja kannustus auttavat muutosprosessissa. Keskeneräisyyden sietämistä on hyvä tukea ja rohkaista kokeiluihin. Tekemällä oppiminen ja vastuun siirtäminen vähitellen vahvistavat henkilökunnan sitoutumista uuteen toimintamalliin.

Hyvä käytäntö:
Nimeä toiminnalle oma vastuuhenkilö (esim. toiminnanohjaaja), joka koordinoi asiakasohjauksia, seuraa kuntoutuksen laatua ja ylläpitää verkostoyhteistyötä. Tämä on ollut keskeinen tekijä Puhdin mallin onnistumisessa.

Puhdin kokemus osoittaa, että kuntoutus voi olla vaikuttavaa ja mielekästä, kun se rakentuu asiakkaan omaan motivaatioon, arjessa tarvittavien taitojen vahvistamiseen ja turvalliseen, vertaistukea tarjoavaan ympäristöön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Puhti on tuonut Helsingin kaupungin palveluvalikoimaan uudenlaisen ympärivuorokautisen kuntoutusmahdollisuuden ikääntyneille, joilla on mielenterveys- tai päihdehaasteita. Toimintamalli vastaa aiemmin tunnistettuun palveluaukkoon tarjoamalla kuntoutusta, jossa ikääntyneiden erityistarpeet – kuten toimintakyky, kognitio, yksinäisyys ja arjen rytmi – huomioidaan kokonaisvaltaisesti.

Asiakaspalaute on ollut erittäin myönteistä. 90 % asiakkaista (n=42) koki mielialansa parantuneen Puhti-jakson myötä vuonna 2024. Asiakkaat kertovat, että Puhdin kuntoutusjakso on tuonut heidän arkeensa konkreettisia ja pysyviä muutoksia. He kokevat saaneensa muun muassa:

Oma-apukeinoja ahdistuksen hallintaan ja rentoutumiseen
Työkaluja alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen
Keinoja mielialan kohentamiseen ja itsensä arvostamiseen
Rutiineja arkeen, kuten säännöllinen ruokailu tai vuorokausirytmi
Mielekästä sisältöä elämään, kuten liikunta ja vertaistuki

Vaikuttavuutta tukevat vuonna 2024 tehdyt mittaustulokset:

76 % asiakkaista (n=34) masennusoireet ovat vähentyneet GDS15-kyselyn mukaan
60 % asiakkaista (n=30) alkoholinkäyttö on vähentynyt alkoholinkäytön itsearviointi-kyselyn mukaan
75 % asiakkaista (n=32) fyysinen toimintakyky on parantunut SPPB-mittauksen mukaan
Asiakkaista (n=25) 54% ovat kertoneet päivystyskäyntien ja 75% ambulanssikäyntien vähentyneen kuntoutusjakson jälkeen

Monet asiakkaat ovat myös kokeneet pitkästä aikaa tulleensa aidosti kohdatuksi ja nähdyksi. Tämä on lisännyt heidän motivaatiotaan hakea tukea myös jatkossa. Lisäksi on havaittu, että kuntoutusjakso auttaa asiakkaita sitoutumaan muihin palveluihin ja ehkäisee syrjäytymistä tehokkaammin kuin aiemmat, satunnaiset interventiot.

Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut: Puhti - ryhmämuotoista kuntoutusta ikääntyneille (RRP, P4, I1)