Mielitreeni-konsepti – Toimintamalli nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen lastensuojelulaitoksissa
Mielitreeni-konsepti tarjoaa nuorille ja ammattilaisille työkaluja nuorten stressin, ahdistuksen ja impulsiivisuuden hallintaan sekä edistää nuorten itsetunnon, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämistä.
Toimintamallin nimi
Mielitreeni-konsepti tarjoaa nuorille ja ammattilaisille työkaluja nuorten stressin, ahdistuksen ja impulsiivisuuden hallintaan sekä edistää nuorten itsetunnon, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämistä.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Mielitreeni-vihko, joka on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön sekä lapsille ja nuorille tunnetaitojen, stressinhallinnan ja hyvinvoinnin tukemiseen. Vihko koostuu selkeistä ja käytännönläheisistä tehtävistä, jotka tarjoavat konkreettisia työkaluja tunnetaitojen harjoitteluun eri tilanteissa. Harjoitukset pohjautuvat positiiviseen psykologiaan, tunnetaidoista saatuihin teorioihin sekä asiantuntijaraadin antamiin suosituksiin.
Mielitreeni-konsepti muodostaa kattavan kokonaisuuden, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia lastensuojelulaitoksissa. Konseptin avulla ohjaajat ja ammattilaiset voivat soveltaa harjoituksia yksilöllisesti ja monipuolisesti eri tilanteisiin. Jokaisella osalla on oma tärkeä tehtävänsä, ja ne täydentävät toisiaan kokonaisvaltaisen tuen tarjoamiseksi.
Ensimmäinen osio, Vinkkejä käyttöön, tarjoaa käytännön ohjeita harjoitusten muokkaamiseen ja soveltamiseen eri tarpeisiin. Tämä osio korostaa yksilöllisyyden huomioimista, joustavuutta sekä leikin ja mielikuvituksen hyödyntämistä. Lisäksi se tuo esiin ryhmätoiminnan merkityksen ja reflektiivisen työskentelyn hyödyt, jotka tukevat nuoren itsetuntemusta ja kehitystä.
Toinen osa, Käsitteet, määrittelee ja selventää mielenterveyden ja tunnetaitojen kannalta keskeisiä termejä. Näitä ovat esimerkiksi tunnetaito, itsetunto, stressi ja ahdistus. Tämä osio tarjoaa pohjan ymmärtää harjoitusten tavoitteita ja taustateorioita, mikä auttaa ammattilaisia ohjaamaan nuoria tehokkaammin.
Tunnetaitoharjoitukset keskittyvät tunteiden tunnistamiseen, nimeämiseen ja säätelyyn. Näiden taitojen oppiminen on keskeistä nuorten hyvinvoinnille, sillä se auttaa heitä ymmärtämään ja ilmaisemaan tunteitaan rakentavalla tavalla. Harjoitukset kannustavat myös pohtimaan omia tarpeita ja käyttäytymismalleja erilaisissa tunnepitoisissa tilanteissa.
Itsetuntoharjoitukset tukevat lasten ja nuorten myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta. Harjoitusten tavoitteena on auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia, käsittelemään epäonnistumisia sekä luomaan realistinen ja positiivinen suhde itseen. Itsetunnon vahvistaminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa merkittävästi nuorten kykyyn kohdata haasteita ja rakentaa terveitä ihmissuhteita.
Rauhoittumisharjoitukset tarjoavat konkreettisia keinoja itsesäätelyn ja rentoutumisen tueksi. Harjoitukset voivat olla esimerkiksi hengitysharjoituksia, kehotietoisuusharjoituksia tai yksinkertaisia rentoutumistekniikoita. Ne auttavat lasta tai nuorta rauhoittumaan stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa.
Viimeinen osio, Stressin- ja ahdistuksenhallintaharjoitukset, keskittyy kuormittavien tunteiden käsittelyyn ja hallintaan. Harjoitusten avulla nuoret oppivat tunnistamaan stressin ja ahdistuksen vaikutuksia sekä löytämään keinoja niiden lieventämiseksi. Näiden harjoitusten säännöllinen käyttö voi tukea nuorten hyvinvointia ja auttaa heitä kehittämään pitkällä aikavälillä tehokkaita itsehallintataitoja.
Mielitreeni-vihko muodostaa monipuolisen työkalupakin, jonka avulla lastensuojelulaitosten ammattilaiset voivat tarjota kohdennettua tukea lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Kokonaisuus tarjoaa paitsi konkreettisia harjoituksia myös teoreettista taustaa ja käytännön vinkkejä, jotka auttavat soveltamaan harjoituksia yksilöllisesti ja joustavasti eri tarpeisiin.
Mielitreeni-vihko on suunniteltu joustavaksi, jotta se soveltuu sekä yksilö- että ryhmäkäyttöön. Jokainen tehtävä sisältää lyhyen kuvauksen sen tarkoituksesta, suositellusta kohderyhmästä ja käytännön ohjeista. Erityistä huomiota kiinnitettiin harjoitusten käytettävyyteen ja ymmärrettävyyteen eri ikäryhmille. Lisäksi ulkoasussa painotettiin neutraalisuutta, selkeyttä ja visuaalista houkuttelevuutta, mikä tekee vihosta helposti lähestyttävän ja miellyttävän käyttää. Ulkoasun viimeisteli Turun ammattikorkeakoulun medianomiopiskelija Casper Grundström.
Lasten ja nuorten mielenterveys on keskeinen tekijä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Erityisesti lastensuojelussa olevien nuorten mielenterveys on monella tavalla haavoittuvaista, ja heillä on usein erityistarpeita, jotka vaativat kohdennettua tukea.
Tässä opinnäytetyössä luodaan Mielitreeni-konsepti, jonka tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa olevien nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Konsepti tarjoaa nuorille ja ammattilaisille työkaluja nuorten stressin, ahdistuksen ja impulsiivisuuden hallintaan sekä edistää nuorten itsetunnon, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittämistä. Mielitreeni-konseptin taustalla on ajatus siitä, että nuorten mielenterveys ei ole vain yksilöllinen, vaan se kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön, kuten perheen, koulun ja yhteiskunnan kanssa. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka vahvistaa nuorten mielenterveystaitoja ja tukee heidän elämänhallintaansa ja itsenäistymistään.
Mielitreeni-vihko muodostaa monipuolisen työkalupakin, jonka avulla lastensuojelulaitosten ammattilaiset voivat tarjota kohdennettua tukea lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Mielitreeni-konsepti, jolla tuetaan sijaishuollon asiakkaina olevien lasten ja nuorten mielenterveyttä. Konsepti on työkalu, joka tukee ammattilaisten ja lasten ja nuorten kohtaamista.
Emme halunneet rajata käyttöä tiettyyn ikäryhmään, vaan halusimme luoda työkalun, jota ammattilaiset voivat hyödyntää työssään lastensuojelun sijaishuollossa ja jota lapset ja nuoret voivat itse käyttää ammattilaisen ohjaamana ja tukemana. Mallia voi hyvin soveltaa käytettäväksi myös lastensuojelun avohuollon palveluissa.
Tulevaisuudessa voisi olla hyödyllistä kehittää harjoituksia myös vanhemmille ja opettajille, jotta tunnetaitojen harjoittelua voidaan tukea myös arjessa. Näin konseptista voisi tulla laajemmin vaikuttava työkalu. Mielitreeni-konsepti voisi kehittyä osaksi laajempaa tunnetaitojen oppimisohjelmaa, jota voisi hyödyntää kouluissa ja nuorisotyössä. Konseptin digiversio, kuten mobiilisovellus, olisi yksi tapa tuoda harjoitukset entistä lähemmäksi käyttäjiä ja lisätä niiden saavutettavuutta.
Vihon vaikutuksia tunnetaitojen kehittymiseen voisi arvioida systemaattisemmin käytön aikana. Käyttäjiltä kerätty palaute, esimerkiksi nuorilta, opettajilta ja ohjaajilta, antaisi arvokasta tietoa konseptin jatkokehitystä varten. Konseptin pilotoinnin yhteydessä voisi Selvittää, miten Mielitreeni-konsepti tukee ammattilaisia lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä. Lisäksi arvioida, miten hyvin konsepti integroituu arjen kohtaamisiin ja millainen vaikutus sillä on lapsiin ja nuoriin. Jatkokehittämisenä voidaan arvioida myös esimerkiksi: Kuinka helposti ammattilaiset pystyivät ottamaan konseptin käyttöön? Muuttuiko kohtaamisten laatu lasten ja nuorten kanssa? Huomasivatko lapset ja nuoret muutosta omassa hyvinvoinnissaan? Mitkä harjoitukset toimivat parhaiten ja mitkä kaipaavat kehittämistä? Tällainen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että Mielitreeni toimii käytännössä ja vastaa aidosti lasten ja nuorten tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan Mielitreeni-vihko tarjoaa arvokkaan pohjan tunnetaitojen harjoitteluun, mutta sen jatkuva kehittäminen ja laajentaminen mahdollistavat entistä laajemman ja monipuolisemman vaikuttavuuden.
Mielitreenivihko on vapaasti käytettävissä ja sen voi ladata PDF muodossa täältä Innokylästä.
Mielitreeni-konseptin kehitystyö ja sen lopputuotoksena syntynyt tehtävävihko osoittavat, kuinka suunnitelmallinen ja yhteistyöhön pohjautuva lähestymistapa voi tuottaa käytännön työkaluja, jotka vastaavat alan ammattilaisten tarpeisiin. Asiantuntijaraadin monivaiheinen osallisuus kehitysprosessissa varmisti, että konsepti ei ainoastaan vastaa nuorten mielenterveyden tukemisen yleisiin haasteisiin, vaan myös huomioi käytännön työssä esiintyviä erityistarpeita. Raadin antama palaute antoi suunnittelulle selkeät suuntaviivat, jotka auttoivat muokkaamaan tuotoksesta selkeän, toimivan ja helposti omaksuttavan kokonaisuuden.
Mielitreeni-vihon vahvuutena on sen selkeys, käytännönläheisyys ja joustavuus. Nämä ominaisuudet tukevat sen monipuolista käyttöä niin yksilö- kuin ryhmätilanteissa. Tehtävät tarjoavat konkreettisia työkaluja tunnetaitojen ja stressinhallinnan harjoitteluun, ja niiden taustalla oleva positiivinen psykologia sekä tunnetaidot muodostavat vahvan teoreettisen pohjan. On selvää, että Mielitreeni-vihko voi toimia tehokkaana välineenä erityisesti sellaisten lasten ja nuorten kohdalla, joilla on haasteita tunteiden käsittelyssä ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Opiskelijoiden työskentely asiantuntijaraadin kanssa korostaa yhteistyön merkitystä kehitysprosessissa. Raadin antama rakenne- ja sisältöpalaute mahdollisti sen, että konseptista muodostui paitsi teoreettisesti perusteltu myös käytännön työkäytössä helposti hyödynnettävä. Erityisesti ulkoasun visuaalisen houkuttelevuuden huomioiminen ja materiaalin saatavuus PDF-muodossa ovat keskeisiä vahvuuksia, jotka tukevat vihon laajempaa käyttöä. Vaikka Mielitreeni-konsepti sai yleisesti positiivista palautetta, kehitystyössä nousi esiin myös muutamia kehitysehdotuksia. Tehtävävihon alkuun lisättävä suositus ikäryhmästä sekä ulkoasun viimeistely ovat esimerkkejä yksityiskohdista, jotka voivat parantaa tuotteen käytettävyyttä entisestään. Nämä huomiot osoittavat, kuinka tärkeää on huomioida käyttäjälähtöisyys kaikissa suunnittelun vaiheissa.
Mielitreeni-vihko tarjoaa konkreettisen ja innovatiivisen ratkaisun tunnetaitojen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Sen monipuolisuus ja selkeä rakenne tukevat sen käyttöä erilaisissa konteksteissa, kuten lastensuojelussa ja nuorisotyössä. Kokonaisuudessaan konsepti osoittaa, kuinka tärkeää on yhdistää teoreettinen tieto, ammattilaisten kokemus ja käytännön tarpeet, kun tavoitteena on kehittää käytännön työssä toimivia ratkaisuja. Projektin tulokset antavat myös suuntaviivoja sille, kuinka vastaavia kehityshankkeita voidaan toteuttaa tulevaisuudessa.
Kansikuva
