Millaista lastensuojelun palvelua meidän tulisi tuottaa? Lastensuojelun palvelupolun kehittämisnäkökulmat Kanta-Hämeessä
Kokemusasiantuntijoiden, monialaisten yhteistyökumppaneiden ja lastensuojelun työntekijöiden tuottamia näkökulmia lastensuojelun palvelupolkuun Kanta-Hämeessä. Toteutettu osana MONNI-monialaisen lastensuojelun kehittämishankkeen työskentelyä vuosina 2021-2022.
MONNI-monialaisen lastensuojelun kehittämishanke toimi Kanta-Hämeessä vuosina 2020-2022. Osana tätä työtä toteutettiin monialaisten kehittämisen tiimien työskentelyä, jonka yhtenä lopputuotoksena saatiin aikaan sekä kokemusasiantuntijoiden, monialaisten yhteistyökumppaneiden kuin lastensuojelun sosiaalityöntekijöidenkin yhteisesti muodostamat kehittämisnäkökulmat tulevan hyvinvointialueen lastensuojelun palvelupolkuun. Samalla tehtiin myös Monialaisen lastensuojelutyön teesit monialaista työtä ohjaamaan. Keskiöön työssä nousi systeemisen työotteen vaaliminen kaikessa lastensuojelutyössä.
Monialaisissa kehittämisen tiimeissä oli mukana lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastensuojelun sosiaalityön, opetustoimen, oppilashuollon, kunnallisten ja yksityisten lastensuojelulaitosten, varhaiskasvatuksen ja päihdehuollon asiantuntijoita laajasti koko maakunnasta. Tiimejä oli kolme; kaksi nuorten palveluiden ja yksi pienempien lasten palveluiden tiimi, joissa kaikissa työskenneltiin hankekoordinaattori ja perheterapeutti työparin suunnitteleman työskentelyn mukaan mahdollisimman systeemisellä työotteella yhdessä lastensuojelun asiakkaan asiaa monipuolisesti tutkien ja nostaen esiin erityisesti kehittämistä tarvittavat näkökulmat. Osa näkökulmista työstettiin muussa työskentelyssä omaksi prosessikseen ja erityisesti lastensuojelun palvelupolkuun liittyvät näkökulmat koottiin prosessien lopuksi yhdeksi hyvinvointialueen lastensuojelun valmistelutyötä ohjaavaksi palvelupoluksi. Kokemusasiantuntijanuoret olivat mukana tiimien työskentelyssä miltei kaikissa kohdin.
Prosessissa oli mukana kokemusasiantuntijanuoria aina kun heitä mukaan saatiin.
Palvelupolun kokomaisella pyrittiin tavoittamaan etenkin hyvinvointialueen valmistelutyöstä ja organisaoitumisesta sekä työn kehittämisestä vastaavat tahot.
