Monialaisen konsultaatio- ja arviointitiimimallin sekä avopediatrimallin kehittäminen

Avopediatriatoiminnassa olennaista on jalkautuminen perusterveydenhuoltoon lähelle perheiden arkea ja tiivis yhteistyö perustason toimijoiden kanssa. Avopediatri arvioi ja hoitaa lapsia ja nuoria kokonaisvaltaisesti, perheen tilanteen huomioiden. 

Toimintaympäristö

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on moniongelmaisten lasten (koulupoissaolot, mt-oireet, nepsy) palvelutarve kasvanut valtavasti eikä asioita pystytä yksistään perustasolla ratkaisemaan. Nykyinen oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (2013) antaa oppilashuollon toimijoille luvan konsultoida tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Yksittäisen toimijan konsultaatio ei kuitenkaan tuo riittävän nopeaa ja laajaa apua yhä vaikeammin oireilevien lasten ja nuorten haasteisiin eikä nykyisessä työntekijöiden resurssitilanteessa yksittäisen lapsen asioiden käsittelyä varten verkostopalaverin kokoaminen ole nopealla aikataululla realistista. Tarve monialaiseen, perus- ja erityistasoa yhdistävään, konsultaatiotiimityöhön on kiistaton. Lainsäädännön selkeyttäminen monialaisen konsultaatiotiimityön käyttövelvollisuudesta on ainoa kustannustehokas ratkaisu sekä yksilön että palveluntuottajan kannalta lasten ja nuorten nykytilanteen lisääntyvien vaikeuksien korjaamiseksi. 

Monialainen konsultaatiotiimitoimintamalli on mainittu THL:n uusimmassa julkaisussa hyvänä käytäntönä (”Kouluikäisten mielenterveyden tuki ja hoito perustasolla”, s.40).

Liitteet
Tavoiteltu muutos

Toiminnan pääasiallisena kohteena ovat lapset ja nuoret, joiden ongelmat sijoittuvat tyypillisesti erikoissairaanhoidon (pediatrian, neurologian tai psykiatrian) ja perustason hoidon välimaastoon ja oikea etenemistapa on tarkentumatta, mutta heillä on tarve laaja-alaiseen ja monitahoiseen tukeen. Aiemmin nämä lapset ja nuoret saattoivat ajautua tutkimus- ja lähetekierteeseen, kun selvää asioiden vastuunkantajaa ei voida nimetä. Tämän potilasryhmän tilannearvio ja tuen tai kuntoutuksen suunnittelu on järkevä tehdä paikallisesti lähellä lapsen arkea yhdessä perheen ja lähiympäristön (varhaiskasvatus/koulu ja sosiaalitoimi) toimijoiden kanssa. Näin myös ongelmiin päästään puuttumaan varhaisemmin ja voidaan välttää monimuotoisesti oireilevien lasten ja nuorten kohdalla siirtely erikoisalalta toiselle. Avopediatrin kiinteä yhteistyö vaativan erikoissairaanhoidon kanssa mahdollistaa tarvittaessa myös oikea-aikaisen ja sujuvan ohjauksen oikeaan hoitoyksikköön. Työskentelytapa noudattaa varhaisen puuttumisen periaatteita ja osaltaan vähentää nuorten syrjäytymistä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Avopediatri on kahden vuoden lisäkoulutuksen suorittanut lastentautien erikoislääkäri, joka arvioi ja hoitaa 0-18-vuotiaita lapsia ja nuoria kokonaisvaltaisesti, perheen kokonaistilanne huomioiden. Toiminnan pääasiallisena kohteena ovat lapset ja nuoret, joiden ongelmat sijoittuvat tyypillisesti erikoissairaanhoidon (pediatrian, neurologian tai psykiatrian) ja perustason hoidon välimaastoon ja oikea etenemistapa on tarkentumatta, mutta heillä on tarve laaja-alaiseen ja monitahoiseen tukeen. Aiemmin nämä lapset ja nuoret saattoivat ajautua tutkimus- ja lähetekierteeseen, kun selvää asioiden vastuunkantajaa ei voida nimetä. Tämän potilasryhmän tilannearvio ja tuen tai kuntoutuksen suunnittelu on järkevä tehdä paikallisesti lähellä lapsen arkea yhdessä perheen ja lähiympäristön (varhaiskasvatus/koulu ja sosiaalitoimi) toimijoiden kanssa. Näin myös ongelmiin päästään puuttumaan varhaisemmin ja voidaan välttää monimuotoisesti oireilevien lasten ja nuorten kohdalla siirtely erikoisalalta toiselle. Avopediatrin kiinteä yhteistyö vaativan erikoissairaanhoidon kanssa mahdollistaa tarvittaessa myös oikea-aikaisen ja sujuvan ohjauksen oikeaan hoitoyksikköön. 

Ratkaisun perusidea

Avopediatriatoiminnassa olennaista on jalkautuminen perusterveydenhuoltoon lähelle perheiden arkea ja tiivis yhteistyö perustason toimijoiden kanssa. Avopediatri on kahden vuoden lisäkoulutuksen suorittanut lastentautien erikoislääkäri, joka arvioi ja hoitaa 0-18-vuotiaita lapsia ja nuoria kokonaisvaltaisesti, perheen kokonaistilanne huomioiden. Toiminnan pääasiallisena kohteena ovat lapset ja nuoret, joiden ongelmat sijoittuvat tyypillisesti erikoissairaanhoidon (pediatrian, neurologian tai psykiatrian) ja perustason hoidon välimaastoon ja oikea etenemistapa on tarkentumatta, mutta heillä on tarve laaja-alaiseen ja monitahoiseen tukeen. Aiemmin nämä lapset ja nuoret saattoivat ajautua tutkimus- ja lähetekierteeseen, kun selvää asioiden vastuunkantajaa ei voida nimetä. Tämän potilasryhmän tilannearvio ja tuen tai kuntoutuksen suunnittelu on järkevä tehdä paikallisesti lähellä lapsen arkea yhdessä perheen ja lähiympäristön (varhaiskasvatus/koulu ja sosiaalitoimi) toimijoiden kanssa. Näin myös ongelmiin päästään puuttumaan varhaisemmin ja voidaan välttää monimuotoisesti oireilevien lasten ja nuorten kohdalla siirtely erikoisalalta toiselle. Avopediatrin kiinteä yhteistyö vaativan erikoissairaanhoidon kanssa mahdollistaa tarvittaessa myös oikea-aikaisen ja sujuvan ohjauksen oikeaan hoitoyksikköön. Työskentelytapa noudattaa varhaisen puuttumisen periaatteita ja osaltaan vähentää nuorten syrjäytymistä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella toimintaa on tämän hankkeen toimesta laajennettu ja tällä hetkellä alueella työskentelee kuusi avopediatria (sotealueet 1-6, yhteensä 26/27 kuntaa). 

Avopediatrin työssä olennainen osa ovat perustason terveydenhuollon toimintaa tukevat erikoislääkärin konsultaatiot sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinointi. Tämä tapahtuu potilasasiakirjojen kautta sekä perustason monialaisissa konsultaatiotiimeissä, jonne avopediatri tuo erikoissairaanhoidon osaamisen. Erilaiset kehitykseen ja säätelyyn liittyvät haasteet (mm. tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen, neurologiseen kehitykseen, tunnesäätelyyn, vuorovaikutukseen ja oppimiseen liittyvät pulmat), erityisesti avohoidon neuropsykiatria sekä lasten ja nuorten mielenterveysoireilu ovat avopediatrin työn keskiössä. Avopediatri voi lisäksi hoitaa osan alueensa lasten somaattisista sairauksista. Avopediatrin yhteistyökumppaneita ovat terveydenhoitajat, perusterveydenhuollon lääkärit ja erityistyöntekijät (puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit sekä psykologit), oppilashuollon toimijat (koulupsykologit ja kuraattorit), perheneuvola, sosiaalitoimi ja sivistystoimi. Monialaisen matalan kynnyksen konsultaatiotyön onnistuminen vaatii avointa ja innovatiivista yhteistyötä yli organisaatiorajojen sekä perus- ja erikoissairaanhoidon kesken.

Monialainen konsultaatiotiimi on eri palvelualueiden asiantuntijoiden muodostama säännöllisesti kokoontuva asiantuntijakokous, joka muodostaa lapsen/nuoren ongelmasta yhteisen tilannekuvan ja nopealla monialaisella konsultaatiolla varmistaa ensisijaisen palvelutarpeen arviointipaikanTämän ansioista lapsen/nuoren avun saanti helpottuu ja nopeutuu, lapsi/nuori saa sujuvaa palvelua oikea-aikaisesti oikeassa paikassa, epätarkoituksenmukaiset lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenevät (ESH-tuki tuodaan lähelle lapsen/nuoren arkea), hoidon ja palvelujen jatkuvuus mahdollistuu, vanhempien ja perheen tilanne ja tuen tarve pystytään huomioimaan heti osana lapsen tai nuoren ongelmien selvittelyä sekä tiedonkulku sujuvoituu palvelualueiden välillä. Ennen kuin asia tuodaan konsultaatiotiimiin, on jo perustasolla tehty monialaisesti töitä lapsen/nuoren ja perheen kanssa (esim. neuvolassa tai oppilashuollossa). Tiimin käsittelyssä muodostetaan kokonaiskuva lapsen tai nuoren tilanteesta (fyysiset ja psyykkiset oireet, oppiminen, sosiaaliset suhteet), kartoitetaan vaihtoehtoja jatkotoimille (tutkimukset, hoidot, palvelut ja mahdollinen kuntoutus- / palvelusuunnitelmatarve), arvioidaan kiireellisyyttä sekä sovitaan vastuuhenkilöt ja seuranta. Jokaisen lapsen /nuoren kohdalla tiimin rakenne on yksilöllinen. Keskeiset toimijat ovat perustason omat SISOTE-toimijat sekä ESH-edustajana avopediatri. 

Konsultaatiokäsittelyssä tuodaan esille oleelliset asiat siten, että kokonaiskuva selkiytyy ja sovitaan, kuka ammattilaisista vastaa jatkosuunnitelman tekemisestä yhdessä perheen kanssa. Konsultaatiotiimin tarkoituksena ei ole tehdä yksilökohtaista palvelusuunnitelmaa, vaan sopia etenemisjärjestyksestä, jotta arvioinnissa otetaan kaikki tarvittava huomioon. Koska kyse on moniviranomaistoiminnasta, tietojen käsittely tapahtuu vain huoltajan (nuoren) kirjallisella suostumuksella. 

Jotta ongelmat eivät pitkittyessään vaikeutuisi, asian käsittely tehdään nopealla tahdilla ja tiimi kokoontuu 1-3x kuukaudessa alueesta riippuen. Tiimissä sovittu vastuutaho ottaa huoltajaan (tai nuoreen) yhteyttä seuraavana päivänä ja aloittaa/jatkaa käytännön työn toteuttamista yhdessä lapsen/nuoren/perheen kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Konsultaatiotiimitoimintaa on tällä hetkellä lähes koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (pois lukien Turku). Työntekijöiden palautteen mukaan tiimitoiminta lisää SISOTE-ammattilaisten keskinäistä kommunikaatiota ja työssäjaksamista, kun työntekijä ei jää yksin asian kanssa, vaan saa tukea tiimistä. Perheen saama apu on nopeutunut ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Konsultaatiotiimin toiminta on sujuvoittanut hoitoa/hoitoon pääsyä ja poistanut päällekkäisyyttä sekä lisännyt avoimuutta. Kokonaisuus on otettu huomioon paremmin ja varsinkin pienemmissä tai kauempana sijaitsevissa kunnissa toimintamalli on ollut ratkaiseva, jotta lasten etujen ja oikeuksien yhdenvertaisuus toteutuisi. 

Liitteet
Kuva
Monialainen konsultaatiotiimi, toimintatapa
Monialainen konsultaatiotiimi, toimintatapa
Kuva
Monialainen konsultaatiotiimi, osallistujat
Perustason SISOTE-ammattilaiset ja erikoissairaanhoidon edustus muodostavat konsultaatiotiimin.
Vinkit toimintamallin soveltajille

TARVE JATKOKEHITTÄMISELLE JA LAIN TÄSMENTÄMISELLE: Ehdotamme oppilas- ja opiskeluhuoltolain 1287/2013 täydentämistä seuraavasti: ”Oppilashuollon toimijoilla on velvollisuus konsultoida alueen monialaista konsultaatiotiimiä, mikäli lapsen tai nuoren haasteet eivät ratkea monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) kokoontumisissa perustasolla. ” 

Käytännössä tämä tarkoittaa alle 3 kokoontumista MAR työryhmälle. Näin päästään asioihin puuttumaan riittävän varhaisessa vaiheessa em. mallin mukaisesti eikä lapsen tilanne vaikeutuessaan vaaranna hänen kehitystään ja aiheuta syrjäytymistä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työntekijöiden palautteen mukaan tiimitoiminta lisää SISOTE-ammattilaisten keskinäistä kommunikaatiota ja työssäjaksamista, kun työntekijä ei jää yksin asian kanssa, vaan saa tukea tiimistä. Perheen saama apu on nopeutunut ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Konsultaatiotiimin toiminta on sujuvoittanut hoitoa/hoitoon pääsyä ja poistanut päällekkäisyyttä sekä lisännyt avoimuutta. Kokonaisuus on otettu huomioon paremmin ja varsinkin pienemmissä tai kauempana sijaitsevissa kunnissa toimintamalli on ollut ratkaiseva, jotta lasten etujen ja oikeuksien yhdenvertaisuus toteutuisi.