Monikieliset lapsiperheet palveluihin-pilotti osana Perhekeskustoimintamallin kehittämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)

Toimintamalli pitää sisällään neljä kehittämisen osakokonaisuutta

  • Infot lapsiperheille -tilaisuudet
  • Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden arkiympäristössä
  • Monikielinen materiaali
  • Viestintäkampanjat
Toimintaympäristö

Toimintaympäristö on pilotin kaikilla kolmella osa-alueella yhtenäinen. Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotti on toteutettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhteistyössä hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kunnan, kolmannen sektorin sekä uskonnollisten toimijoiden kanssa. Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotin kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet, jotka ovat vaarassa jäädä riittävien, oikea-aikaisten ja tarpeenmukaisten palveluiden ulkopuolelle. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on Suomen monikulttuurisin. Vieraskielisten osuus väestöstä on yli 21 % ja asukkaat puhuvat yli 120 eri kieltä. Alueen väestönkasvusta valtaosa tulee olemaan ennusteiden mukaan vieraskielisistä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan, vuoteen 2030 mennessä, noin kolmasosa hyvinvointialueen asukkaista tulee olemaan muuta kuin suomea- tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotin kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet, jotka ovat vaarassa jäädä riittävien, oikea-aikaisten ja tarpeenmukaisten palveluiden ulkopuolelle. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tunnistettu haaste monikielisten haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden ohjautumisessa yhdenvertaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin riittävän varhaisessa vaiheessa. Hyvinvointialue on havainnut tarpeen kehittää palveluihin ohjautumisen saavutettavuutta monikielisyyden näkökulmasta ja lisätä tietoisuutta saatavilla olevista palveluista erityisesti ruohonjuuritasolla.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella  lasten ja perheiden hyvinvoinnin haasteet ovat korostuneita. Lastensuojelun tarve on useilla mittareilla maan suurimpia.  Hyvinvointialueella kehitetään perhekeskustoimintaa, joka nivoo yhteen lapsiperheiden kanssa toimivat tahot ml. järjestökumppanit ja edistää asiakkaiden sujuvaa palveluun pääsyä ja oikea-aikaista tukea. Lasten ja nuorten varhaisen tuen kehittämistä toteutetaan yhdessä sidosryhmien kanssa ja palveluja tuodaan lasten ja nuorten arkiympäristöön. Palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa tulee hyvinvointialueen strategian mukaan huomioida perheiden moninaisuus.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiassa on tunnistettu tarve kehittää sosiaalipalveluita kulttuurisensitiivisesti siten, että huomioidaan entistä paremmin asukkaan tai asiakkaan tausta, kuten kulttuuri tai uskonto. Hyvinvointialueen palvelujen tulee olla myös kielellisesti saavutettavia. Palvelujen on pystyttävä tukemaan lapsia ja lapsiperheitä tarjoten vaikuttavia varhaisen tuen muotoja. Strategian mukaan palvelut on kohdennettava oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti siten, että lapsiperheiden hyvinvointi paranee.

Hyvinvointialueella tulkkipalveluja sekä mm. neuvontamateriaalin kieliversioita kehitetään vastaamaan alueen monikielisen väestön palvelutarpeita.  Tiedon lisääminen suomalaisesta sosiaalipalvelujärjestelmästä tukee hyvinvointialueen tavoitetta kotoutumisen tukemisesta olennaisella tavalla.

Hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on, että lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi järjestetään toimivia ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Malli pyrkii vastaamaan edellä mainittuihin tarpeisiin ja haasteisiin vahvassa yhteistyössä ulkoisten sidosryhmien kanssa ja asukkaiden osallisuutta tukien.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistoimenpiteen tavoitteena on lisätä tietoisuutta lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä edesauttaa tätä kautta monikielisten lapsiperheiden ohjautumista oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin. Pilotin avulla pyritään lisäämään monikielisten lapsiperheiden tietoisuuttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kuntien sekä eri järjestötoimijoiden palveluista niin, että monikielisten lapsiperheiden kynnys hakea palveluita ja apua madaltuu. Pilotin kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet, jotka ovat vaarassa jäädä riittävien, oikea-aikaisten ja tarpeenmukaisten palveluiden ulkopuolelle.  

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Monikieliset lapsiperheet palveluihin toimintamallissa hyödynnetään yhteiskehittämisen menetelmää asiakaslähtöisyyttä sekä osallisuuden vahvistamista. Kulttuurisensitiivisyys on työskentelyn keskiössä.  Kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ammattilaisten, asukkaiden, kolmannen sektorin sekä uskonnollisten toimijoiden kanssa.

Hyvinvointialueella toimivilla monikulttuurisilla järjestöillä, uskonnollisilla yhteisöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli monikielisten perheiden tavoittamisessa sekä palveluiden tarjoamisessa sekä niihin ohjaamisessa. 

Tavoiteltu muutos

Monikieliset lapsiperheet palveluihin pilotin tavoitteena on monikielisen viestinnän ja ohjauksen kehittäminen, sekä haavoittuvassa asemassa olevien monikielisten lapsiperheiden etsivän työn mallintaminen.

Kehittämistoimenpiteen tavoitteena on parantaa monikielisten lapsiperheiden ohjautumista oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin. Toimintamallissa pyritään lisäämään monikielisten lapsiperheiden tietoisuuttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kuntien sekä eri järjestötoimijoiden palveluista niin, että monikielisten lapsiperheiden kynnys hakea palveluita ja apua madaltuu. Mallin kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet, jotka ovat vaarassa jäädä riittävien, oikea-aikaisten ja tarpeenmukaisten palveluiden ulkopuolelle. 

 

Infot lapsiperheille

Infot lapsiperheille tilaisuudet juurrutetaan osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluita hankkeen päätyttyä. Infojen kautta tietoisuus palveluista lisääntyy ja kynnys palveluihin hakeutumisesta madaltuu.

Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristöön

Jalkautuvaa neuvontaa ja ohjausta tarjotaan siellä missä palvelunkäyttäjät ovat, lapsiperheiden arjen eri toimintaympäristöissä. Asukkaat saavat tarvitsemaansa neuvontaa ja ohjausta kasvotusten itselleen tutussa toimintaympäristössä.

Monikielinen materiaali

Perhekeskuspalvelut esite on selkosuomennettu ja lasten, nuorten ja perheiden neuvonta ja ohjaus verkkosvut on pyritty rakentamaan mahdollisimman selkeään ja helposti saavutettavaan muotoon. Kukin toimiala ja yksikkö vastaa itse omien alasivujen sisällöstä. 

Verkkosivujen ja esitteiden saavutettvauuteen kiinnitetään huomiota ja ne tehdään mahdollisimman helposti saavutettavaan muotoon, selkosuomennos. Vantaan ja Keravan hyvinvoitialueella sekä Vantaan ja Keravan kunnan verkkosivuilla on automaattinen käännätysmahdollisuus google kääntäjän avulla. 

Erilaisten materiaalien levittäminen monikielisten animaatioiden ja muiden materiaalien jakamisesta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kuntien sekä eri järjestötoimijoiden työntekijöille. Animaatiot ovat hva:n YouTube kanavalla (Apua ja tukea lapsiperheille - YouTube).

Muutoksen mittaaminen

Infot lapsiperheille

Infot lapsiperheille tilaisuuksien vaikutusta seurataan ja analysoidaan palautekyselyiden pohjalta (NPS luku, avoimet vastaukset ja 1-5 asteikko-kysymykset). Palautetta kerätään tilaisuuksiin osallistujilta, puhujilta sekä tilaisuuksien järjestäjätahoina toimivilta henkilöiltä.

Tuloksia seurataan prosessimittareiden avulla, esimerkiksi osallistujamäärät, tilaisuuksien lukumäärät.

Suoraa vaikutusta suhteessa palveluihin ohjautumiseen ei pystytä mittaamaan, sillä mallissa ei kerätä Infot lapsiperheille tilaisuuksiin osallistuvien perheiden tunnistetietoja eikä käydä läpi tai arvioida perheen palvelun tarvetta. 

Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristöön

Tuloksia seurataan prosessimittareiden avulla esimerkiksi kasvokkain tapahtuneen ohjauksen ja neuvonnan kautta annettujen kontaktien määrää seuraamalla. 

Monikielinen materiaali

Verkkosivujen sekä YouTube soittolistojen kävijämääriä seurataan katselukertojen määrän kautta. Perhekeskuspalvelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella flyeriä on jaettu laajasti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, Vantaan ja Keravan kuntiin, kolmannen sektorin sekä uskonnollisille toimijoille ja heitä on pyydetty hyödyntämään esitettä omassa työssään sekä jakamaan tätä myös asiakkailleen. 

Liitteet
Kuva
Perhekeskuspalvelut Vantaan  ja Keravan hyvinvointialueella
Perhekeskuspalvelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Toteutussuunnitelma

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Vantaan ja Keravan kuntien tulisi huomioidan monikieliset palveluiden käyttäjät entistä paremmin.  Tietoisuuden lisääminen lapsiperheiden palveluista selkosuomella sekä palveluiden saavutettavuus tukevat palveluihin hakeutumista ja lieventää viranomaispelkoa. Saavutettavuutta voidaan parantaa viemällä lapsiperheiden neuvontaa ja ohjausta haavoittuvassa asemassa olevien monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristöön. Myös yhteistyötä tulisi vahvistaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Vantaan ja Keravan kuntien välillä sekä järjestötoimijoiden kanssa. 

 

Infot lapsiperheille

Infot lapsiperheille tilaisuudet toteutetaan monikielisten lapsiperheiden arjen toimintaympäristössä kolmannen sektorin sekä uskonnollisten toimijoiden tiloissa jo olemassa olevissa asukasryhmissä. 

Valmiissa asukasryhmissä toteutetut Infot ovat toteutuneet tavoitteellisesti ja niiden osallistujamäärät ovat olleet suurempia, kuin niiden Infojen, jotka on järjestetty erikseen ilmoitettuna ajankohtana "uusissa ryhmissä". 

Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristöön

Jalkautuvaa neuvontaa ja ohjausta on pilotoitu lapsiperheiden kohtaamispaikoissa erikseen sovittuna ajankohtana. Neuvonnan ja ohjauksen saaminen on mahdollistettu myös ajanvarauksella. Haasteena on näyttäytynyt etteivät asukkaat ole kuitenkaan löytäneet neuvonnan ja ohjauksen työntekijöiden luo. Pilotointia on toteutettu samassa rakennuksessa, viereisessä tilassa, jossa neuvontaa ja ohjausta tarvitsevat perheet käyvät muuten viettämässä aikaa. Asukkaat tulisi selkeämmin ohjata tilaan, jossa heille on tarjolla neuvontaa ja ohjausta tai neuvonnan ja ohjauksen työntekijän tulisi siirtyä tilaan, jonne asukkaat ohjautuvat itsenäisesti. Mikäli yksilöllisemmän neuvonnan ja ohjauksen tarvetta ilmenee voisivat työntekijä ja asukas siirtyä tällöin toiseen tilaan hoitamaan tarvittavan keskustelun.  

Monikielinen materiaali

Verkkosivujen sekä YouTube soittolistat ovat kaikille avoimia alustoja. Perhekeskuspalvelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella flyeriä on jaettu laajasti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, Vantaan ja Keravan kuntiin, kolmannen sektorin sekä uskonnollisten toimijoille ja heitä on pyydetty hyödyntämään esitettä omassa työssään sekä jakamaan tätä myös asiakkailleen. Perhekeskuspalvelut esitettä ei ole käännätetty eri kielille, se on selkosuomennettu. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Monikieliset lapsiperheet palveluihin toimintamallin kohderyhmänä on haavoittuvassa asemassa olevat monikieliset lapsiperheet. Haavoittuvalla asemalla tarkoitetaan todettua tai piilevää työ- ja toimintakykyyn liittyvää psykososiaalisen tuen tai hoidon tarvetta. Se voi olla myös kielitaidottomuuden tai sosiaalisen verkoston niukkuuden vuoksi palveluiden ulkopuolelle jäämistä tai muita toimintarajoitteita.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty tekemällä asukaskyselyä keväällä 2024.  Kyselyn tarkoituksena on ollut selvittää Vantaan ja Keravan alueen monikielisten lapsiperheiden kokemuksia sosiaalipalveluihin pääsystä ja kerätä tietoa palveluiden tavoittavuuden haasteista. ​Kyselyt toteutettiin Webropolilla, yksilöhaastatteluina. Kyselyssä oli monivalinta- ja avoimia kysymyksiä ja ne toteutettiin kolmannen sektorin ja lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen tiloissa.​ Vastauksia saatiin yhteensä 50 kappaletta. Kyselyssä käytettiin tarvittaessa tulkkausta.​ Monikielisiä asukkaita kutsuttiin myös pilotin yhteiskehittämisen työpajaan.

Monikielisten lapsiperheiden tietoisuutta palveluista kartoitettiin myös tekemällä alkukartoitus-haastattelut kevään 2024 aikana 25 eri toimijan kanssa yhteensä 65 työntekijälle, jotka kohtaavat työssään haavoittuvassa asemassa olevia monikielisiä lapsiperheitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.​ Haastatelluista tahoista viisi oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sisäisiä, 15 kolmannen sektorin toimijoita mukaan lukien järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt,  neljä Vantaan ja Keravan kaupungin toimijaa sekä Kela.​

​Haastattelujen avulla kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä haavoittuvassa asemassa olevien monikielisten lapsiperheiden palveluihin ohjaukseen liittyen. ​Haastattelun kautta kerättiin tietoa muun muassa siitä mitä palveluita on jo olemassa, mitkä asiat on koettu haasteelliseksi palveluiden saavuttamisessa ja miten palveluihin ohjausta tulisi kehittää monikielisyyden näkökulmasta.​

Ideointi

Keväällä 2024 toteutettujen asukaskyselyiden mukaan monikieliset lapsiperheet kokevat palveluihin löytämisen haasteena sen, että palveluista ei tiedetä, eikä ymmärretä mikä palvelu on kyseessä. Oikean palvelun löytäminen on koettu haastavana.

Viranomaispelko, erityisesti lastensuojelua kohtaan, tuli kyselyssä esille hyvin vahvasti. Asukaskyselyiden mukaan palveluita halutaan kasvotusten (59%), puhelimitse (16%), viestillä (16%) ja chatissa (9%). Erityisesti lisää tietoa halutaan palveluihin ohjaukseen, lastenkasvatukseen, parisuhde- ja ero-asioihin ja käytännön asioihin (esimerkiksi lomakkeet, talous, koulutus ja harrastukset) liittyen.​ Otanta oli 50 monikielistä lapsiperheen aikuista ja 65 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Vantaan ja Keravan kunnan ja järjestötoimijan edustajaa. 

 

Keväällä 2024 toteutettujen yhteistyötahojen haastattelujen mukaan monikielisten lapsiperheiden haasteet palveluihin ohjautumisessa ja pääsyyn liittyvät erityisesti epäselvyyteen saatavilla olevista palveluista, viranomaispelkoon ja kielen tuomiin haasteisiin (kielimuuri), digitaitojen puutteeseen, palveluihin hakeutumiseen liittyvään stigmaan tai häpeään sekä siihen, että omaa tai perheen palveluntarvetta ei tunnisteta.

Työntekijöiden näkökulmasta palveluiden tavoittavuutta parantaisi selkokielisyyden ja helposti ymmärrettävän suomen lisääminen palveluissa, jalkautuvan työn lisääminen asukkaiden arkiympäristössä, etsivän perhetyön lisääminen ja sukupuolisensitiivisyyden huomioiminen.

Idean valinta

Alkukartoituksen ja alkuhaastatteluiden jälkeen on syntynyt kolme kehittämiskokonaisuutta:

  • Infot lapsiperheille-tilaisuudet
  • Monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristössä tapahtuva  neuvonta ja ohjaus
  • Monikieliset materiaalit
Idean konkretisointi ja visualisointi

Infot lapsiperheille

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä kolmannen sektorin yhteistyössä järjestämiä tilaisuuksia, joiden kohderyhmänä ovat monikieliset haavoittuvassa asemassa olevat lapsiperheet. Tilaisuuksien tavoitteena on, että tietoisuus lasten, nuorten ja perheiden palveluista​ lisääntyy, perhe oppii itse tunnistamaan palvelun tarpeen​, ohjautuminen palveluihin tehostuu, kynnys hakeutua palveluihin madaltuu, viranomaispelko lieventyy sekä yhteistyö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä lisääntyy ja tiivistyy. Tarkoituksena on juurruttaa infot pysyväksi osaksi rakenteita. ​

 

 

Jalkautuva neuvonta ja ohjaus monikielisten lapsiperheiden toimintaympäristöön

Monikielisille lapsiperheille heidän toimintaympäristössä tapahtuvan neuvonnan ja ohjauksen pilotointi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella yhdessä lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen tiimin kanssa.

 

Monikieliset materiaalit

Tavoitteena tuottaa materialia, mikä on helposti saavutettavaa ja ymmärrettävää. 
 

Idean testaus asiakkaalla

NOSTOJA palautteista, suoria lainauksia?

Kokeilussa opittua

Palautteiden hyödyntäminen omien oivallusten lisäksi