Monipalveluauton konsepti ja kokeilu Siun sotessa
Monipalveluauton kokeilussa luotiin monipalveluauton konsepti. Autossa kokeiltiin suun terveydenhuollon sekä sairaanhoitajan palveluita. Kohderyhmänä oli erityisesti haja-asutusalueen asukkaat. Tavoitteena oli parannetaan palveluiden saatavuutta sekä saavutettavuutta.
Tulevaisuuden sote-keskushankkeen yhtenä tavoitteena on peruspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Monipalveluautokokeilun tavoitteena oli erityisesti haja-asutusalueilla asuvien kuntalaisten palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen.
THL:n arviointiraportissa 2019 esiin nousseita haasteita ja kehittämiskohteita oli mm. ikäihmisten palvelujen tarve, nuorten terveydelliset haasteet, kuten hampaiden hoito sekä mielenterveysongelmat. Pohjois-Karjalan väestö ikääntyy ja puolet maakunnan väestöstä asuu maaseuduilla.
Siun soten strateginen tavoite on hyvinvoiva Pohjois-Karjalainen. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on turvata yhteensovitetut ja laadukkaat sote-palvelut yhdenvertaisesti kaikille. Sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä tulee siirtää peruspalveluihin ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Väestön ikärakenteen muutos luo painetta palvelujen jatkuvalle lisäämiselle. Kriittisinä menestystekijöinä Siun soten strategiassa mainitaan palvelujen saatavuus, helppo ja oikea-aikainen saavutettavuus sekä kitkattomuus.
Monipalveluautolla vietiin sote-palveluita haja-asutusalueille, lähemmäs asukkaita, jolla parannettiin palveluiden saatavuutta sekä saavutettavuutta.
Työryhmä koottiin eri toimialueiden ammattilaisista: vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto, ikäihmisten toimialue, sosiaalipalvelut, järjestöt, mielenterveys- ja päihdepalvelut, neuvola- ja kouluterveydenhuolto, terapiapalvelut. Jokainen jäsen edusti oman toimialueensa ääntä kehittäjäryhmässä.
Työpajatyöskentely aloitettiin pienryhmissä käyttäen Flinga whiteboard työkalua, jossa ideoitiin kunkin toimialueen palveluita, mitä monipalveluautossa voisi tuottaa. Työpajassa mietittiin myös mitä resursseja nämä palvelut vaatisivat. Tämän jälkeen käytiin koko kehittäjäjoukon kanssa eri toimialueilta nousseet ideat läpi. Yhteiskehittämisessä käytiin keskustelua autossa tuotettavien palveluiden priorisoinnista, mitkä palvelut autossa on saatava tuotettua.
Koska kehitimme uudenlaista toimintakonseptia Siun soten alueelle, halusimme osallistaa maakuntamme asukkaita toiminnan suunnitteluvaiheessa, joten toteutimme asukaskysely 2-3/2021. Kysely toteutettiin sekä sähköisesti että paperikyselynä yhteistyössä Karelia amk:n sekä järjestöjen kanssa. N=678.
Suunnittelun alkuvaiheessa kuulimme, minkälaisia liikkuvia ratkaisuja muualla Suomessa on kehitetty. Teimme etäbenchmarking käynnin Eksoten Mallu autoon koronan vuoksi ja saimme tietoa mm. auton asiakasryhmistä, palveluista, reitistä ja pysähtymispaikoista.
Auton kokeilun tarkemmat suunnitelmat tehtiin sekä suunterveydenhuollon ammattilaisten että terveysasemien osastonhoitajien kanssa. Suunnittelussa oli tärkeää huomioida osallistujien paikallistuntemus alueilta (pysäkit ja katvealueet, mistä on pitkät etäisyydet terveysasemille).
Monipalveluauton kokeilussa haluttiin saada tietoa liikkuvan palvelun tarpeesta haja-asutusalueilla. Kokeilulla saatiin tietoa mm. asiakastyytyväisyydestä, kustannuksista, ammattilaisten kokemuksista sekä auton tilan soveltuvuudesta tuottaa suun terveydenhuollon palveluita sekä sairaanhoitajan vastaanottoa.
Monipalveluautolla saadaan vietyä sote-palveluita lähemmäs asiakkaita, joka madaltaa kynnystä hakeutua palveluun (ennaltaehkäisyä). Auto toiminnalla säästetään asiakkaan aikaa ja matkustus kustannuksia.
Kokeilussa kerättiin palautetta sekä asiakkailta että ammattilaisilta.
- Kävijämäärät autossa
- Asiakaspalaute: pysähdyspaikan sopivuus, asioinnin vaivattomuus, saiko asiakas autossa tarvitsemansa palvelun, asiakastyytyväisyys, asiakkaan saamat hyödyt, välttikö tk käynnin
- Ammattilaispalaute: työergonomia, saatiinko autossa hoidettua asiakkaan asia, pystyikö toteuttamaan autossa tarvittavat toimenpiteet, työpäivän sisältö, auton tilojen ja laitteiden toimivuus, matkoihin ja huoltoihin käytetty aika
Suunnitella monipalveluautoon asiakkaiden tarpeita vastaava toimintamalli ja resurssit. -Mitä sote-palveluita autossa on ja miten tavoitetaan asukkaat (reitin ja aikataulun suunnittelu)
Yhteinen keskustelu työryhmän kanssa- tarpeiden priorisointi
Suunnitteluvaiheessa maakunnan asukkaita osallistettiin monipalveluautotoiminnan suunnitteluun sekä sähköisellä webropol kyselyllä että paperisella kyselyllä jalkautumalla kuntiin (n=678).
Kohderyhmänä suunterveydenhuollon kokeilussa olivat koululaiset ja sairaanhoitajan vastaanoton kohderyhmänä oli erityisesti haja-asutusalueen asukkaat, jonka lisäksi Joensuun keskustassa järjestettiin erilaisia teemapäiviä. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita oli autossa viitenä päivän sairaanhoitajan vastaanoton ohessa.
Monipalveluauton konsepti koostuu kuudesta eri osa-alueesta: autossa tuotettavista palveluista ja kohderyhmästä, auton reitistä ja pysäkeistä, auton tiloista, tarvittavista resursseista, toiminnan suunnitelmasta sekä viestinnästä.
Monipalveluautolla voidaan viedä sosiaali- ja terveyspalveluita lähelle asiakkaita ja helpottaa hoitoon pääsyä sekä parantaa palveluiden saatavuutta sekä saavutettavuutta.
Kuva
Ensimmäisenä tulee tunnistaa, mitä palveluita voidaan tuottaa liikkuvana palveluna ja mitä lisäarvoa se tuottaa (asiakasnäkökulma, kustannukset). Toiminnan suunnittelu vaatii kokonaisuudesta vastaavan henkilön sekä toimialueiden asiantuntijoita, joilla on osaamista ja näkemystä tarvittavista resursseista sekä palveluiden tarve alueista.
Auton tulee tiloiltaan soveltua siellä tuotettaviin palveluihin, esimerkiksi suun terveydenhuollon toimenpiteen vaativat erillisen unit-yksikön sekä potilastuolin. Autossa tulee huomioida myös ammattilaisten työergonomia sekä työturvallisuus näkökulma on hyvä tunnistaa ja suunnitella ratkaisut valmiiksi (työskennelläänkö autossa yksin vai työparina). Autossa työskentely vaatii ammattilaiselta ongelman ratkaisukykyä, paineensietokykyä sekä rentoa ja joustavaa asennetta.
Auton reittiä ja pysähdyspaikkoja suunnitellessa tulee selvittää yhteyshenkilöt pysäkeiltä, ja sopia heidän kanssa aikataulut ja varmistetaan pysähdyspaikkojen käytettävyys. Auton säilytys ja matkustamiseen menevä aika tulee suunnitella hyvin etukäteen.
Monipalveluautossa kävi koululaisten hammastarkastuksessa 142 asiakasta 18 päivän aikana. Lapset kokivat käynnin autossa mukavana ja vanhemmat kokivat suurimpana hyötyinä, ettei heidän tarvinnut kuljettaa lasta hammashoitolaan, kun auto tuli koulun pihaan. Suuhygienistit saivat pääsääntöisesti toteutettua tarvittavat toimenpiteet autossa yhtä laadukkaasti, kuin hoitolassa. Haasteita aiheutti työergonomia sekä auton tilat ja laitteet.
Sairaanhoitajan vastaanotolla kävi 269 asiakasta neljän viikon aikana, keskimäärin 15,8 asiakasta päivässä. Autossa annettiin ilman ajanvarausta ohjausta ja neuvontaa, tehtiin mittauksia, annettiin influenssa- ja koronarokotteita sekä ajanvarauksella tarkastettiin ihomuutoksia. Joensuun kantakaupungissa järjestettiin myös erilaisia teemapäiviä (diabetes, sähköisten palveluiden ohjausta, seksitaudit). Pysäkkeinä toimivat kylätalot, kauppojen ja kirjastojen pihat sekä torit. Asiakkaat kokivat pysäkit sopivina ja asiointi koettiin vaivattomana. Autotoiminnan koettiin helpottavan hoitoon pääsyä sairaanhoitajan vastaanotolle. Sairaanhoitajat kokivat, että asiakkaan asia saatiin hoidettua autossa, tilat soveltuivat sairaanhoitajan vastaanoton pitämiseen ja he kokivat työskentelyn autossa mielekkäänä.
Liikkuvalla palvelulla voidaan tarjota asiakkaille sosiaali- ja terveyspalveluita lähipalveluna ja saada palveluihin asiakkaita, jotka eivät muuten hakeutuisi terveysasemalle. Suurimpina hyötyinä asiakkaat kokivat autossa asioinnin helppouden, vaivattomuuden ja sen, että palvelu tuodaan lähelle. 98% asiakkaista haluaisi myös jatkossa asioida autossa ja 99% sai myös autossa tarvitsemansa palvelun.
Auton konsepti todettiin toimivaksi, kun suunnitelmassa huomioidaan, että auto soveltuu siinä tarjottavien palveluiden tuottamiseen, palvelun tuottamiseen varataan riittävät resurssit, auton pysäkit ovat helposti saavutettavissa ja pysäkkien yhteyshenkilöiden kanssa sovitaan aikatauluista sekä kuvataan toiminnan suunnitelma aikatauluineen. Viestinnällä on suuri merkitys auton toiminnan kannalta, että asukkaat löytävät auton palveluihin. Liikkuvalla palvelulla voidaan viedä palvelut aidosti lähelle asiakasta, jolloin palvelun saatavuus ja saavutettavuus paranevat.