"Kun elämä koettelee, olemme läsnä ja tukenasi 24/7". Monitoimijaisessa päivystysmallissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestön edustajat toteuttavat yhdessä asiakkaan kiireellisiä päivystyspalveluja.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 26.9.2016, viimeksi muokattu 13.12.2016).

 

Toimintaympäristö **

Asiakastyön kehittämisen lisäksi valtakunnalliset muutospaineet uudistuvan päivystyskäytännön ja sosiaalihuoltolain sosiaalipäivystyspykälän muuttamisesta ovat tukeneet uudistuksen toteuttamista päivystyksen yhteydessä toteutettavana monitoimijuutena. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintamalli osana monitoimijapäivystystä on ollut myös kuntien valitsemana erityiskehittämiskohteena Kaste-rahoitteisessa Esso-hankkeessa (Etelä-Savon uusi sote palvelukonsepti - perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden integroitu toimintamalli).

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ennen toimintamallin kokeilua jokainen päivystystoiminta toteutettiin erillisenä toimintoina omissa organisaatioissaan ja omilla toiminnan määrittelyillään. Päivystystä oli sekä perus- että erityistasolla mielenterveyspalveluissa. Sosiaalipäivystyksen virka-aikainen  toiminta oli kuntakohtaisesti toteutettu, osassa oli erilliset päivystäjät ja osassa ei. Päivystys oli toteutettu moniportaisena etupäivystys- takapäivystävä ohjaaja - takapäivystävä sosiaalityöntekijä (Mikkeli, Pertunmaa, Puumala). Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystysrinki toimi lastensuojelun vastaanottokodin etupäivystyksenä ja sosiaalityöntekijän viikkokohtaisen takapäivystyksenä. Sosiaalipäivystykseen yhteydenotot tapahtuivat lähinnä Hätäkeskuksen kautta. Kriisityö oli hajanaisesti toteutettu ilman yhtenäistä julkista vastuuta. Merkittävänä toimijana alueella oli järjestöpohjainen Kriisikeskus ja joissakin kunnissa toimi kriisiryhmä. Lisäksi sairaalan sielunhoitaja toimi kriisitilanteissa. Virka-ajan ulkopuolisiin kriisitilanteisiin ei ollut toimijoita tai toimintamalleja. Yhteispäivystyksessä on tunnistettu monialaisen tuen tarve potilaissa ja heidän vaihtelevissa avun tarpeissaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Etelä-Savon alueella eri päivystystoiminnot ovat toimineet erillisinä palveluina ja erilaisin palveluajoin ja resurssein. Sosiaalipäivystys on toiminut usean portaan kautta, jossa asiakas saa yhteyden sosiaalipäivystykseen Hätäkeskuksen, etupäivystyksen kautta tarvittaessa takapäivystävään sosiaalityöntekijään. Kiireellisessä tilanteessa eri tahot toteuttavat oman palvelunsa hyvin, mutta asiakkaan palvelukokemus kokonaisuudesta ei ole paras mahdollinen. Kriisitilanteessa asiakas kohtaa useita toimijoita esim. onnettomuustilanteessa Hätäkeskus, poliisi, ensihoito, päivystys, kriisipäivystys jne. Kehittämisen tavoitteena on erityisesti ollut asiakkaan palveluiden saatavuuden ja palvelukokemuksen parantaminen vastaamaan heidän tarpeitaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Monitoimijainen päivystysmallin kehittämistyössä mukana olleet tahot/henkilöt

1) Monitoimijapäivystyksen työryhmän jäsenet / työskentelyyn osallistuneet henkilöt
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Psykiatria ylilääkäri Auvo Mahlanen
ylilääkäri Timo Liukkonen
ylihoitaja Sirpa Laamanen
osastonhoitaja Auli Tiimonen

Yhteispäivystys osastonhoitaja Päivi Ylönen, apulaisosastonhoitaja Anri Pekurinen
Ensihoito (va.) päällikkö Marko Pylkkänen
Sairaalan sielunhoito sairaalasielunhoitaja Raija Kotilainen, Raila Leino-Ehrnrooth
Terveyssosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä Annikki Pursiainen
Esper-hanke ylilääkäri Santeri Seppänen,
sosiaalipalvelut Tuula Kontio Esso-hanke
hankekoordinaattorit Katja Saukkonen ja Satu Kainulainen

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut
poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä Maiju Gustafsson
Pieksämäen kunta peruspalvelujohtaja Greta Jauhijärvi ja sosiaalityöntekijä Anne Turpeinen
Mikkelin seutusote perhepalvelujohtaja Johanna Will-Orava
Mikkelin seutusote päihde- ja mielenterveyspalvelut johtaja Anri Tanninen
Mäntyharjun kunta johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Pyykönen
Juvan kunta peruspalvelupäällikkö Pirjo Kirvesmies ja sosiaalityöntekijä Kyllikki Klemm
Järjestötoimijat
Viola- Väkivallasta vapaaksi ry toiminnanjohtaja Sirkku Mehtola
Mikkelin seudun mielenterveysseura ry/ Mikkelin kriisikeskus johtaja Helena Pohjanvirta
Itä-Suomen poliisilaitos Tarja Lehtonen
Hätäkeskus johtaja Osmo Malmi 2

2) Päivystyskokeilussa viikonloppuna yhteispäivystyksessä työskennelleet
Etelä-Savon psykiatrisen sairaanhoitajat Tiina Korhonen, Hanna Rautiainen, Saga sairaanhoitopiirin Åkerlund, Tuoma Jyrälä akuuttityöryhmä
Sosiaalipäivystyskokeilijat
Juvan kunta sosiaalityöntekijä Kyllikki Klemm
Mikkelin kaupunki sosiaalityöntekijä Merja Laamanen

3) Kriisiasiakkaan palvelupolku Neljän äkillisen kriisitilanteen ja siihen liittyvän palvelukokonaisuuden läpikäyneiden asiakkaiden haastattelut

Tavoiteltu muutos

Uuden toimintamallin kehittämistavoitteena on ollut asiakaan palvelun saatavuuden parantaminen, asiakaskohtaamisten lisääminen ja asiakkaan tarpeiden sekä tarjotun palvelun kohtaavuuden parantaminen. Monitoimijuuden tärkeimpänä tavoitteena on ollut yhdessä tekeminen ja yhteisvastuun synnyttäminen asiakkaan palvelukokemuksesta. Toimijoiden on hyvä erottaa omat ydintehtävät ja yhteinen tehtäväkenttä. Monitoimijuudessa tulee venyttää hallintokohtaisia ja ammatillisia rajoja. Toimintamallin kehittämistyön tavoitteena on ollut integroida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siten, että julkiset toimijat kantavat vastuun akuuttien tilanteiden hoidosta ja järjestöt toimivat palvelukokonaisuutta täydentävässä roolissa yhtenä palvelun tuottajana ja erityisosaajana. Kehittämisen tavoitteena on ollut luoda käytännön toimintamalli, jonka pohjalta Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut Essotessa tarjotaan monitoimijapäivystyspalveluja asiakkaille.

Muutoksen mittaaminen

Arvioitava muutos:

Monitoimijaisen päivystysmallin muutoksen tavoitteet

Luodaan asiakkaan tarpeisiin vastaava monen toimijan yhdessä toteuttama yhtenäinen palvelumalli

Mahdollistetaan asiakkaan suoran yhteydenottomahdollisuus ja lisätään asiakaskohtaamisia erityisesti sosiaalipäivystyksessä

Palvelu perustuu vahvaan yhdessä tekemiseen, jossa eri päivystyksellistä työtä tekevät ammattilaiset kootaan toimimaan yhdessä ja yhden pisteen kautta työparityötä hyödyntäen.

Monitoimijaisella työskentelyllä haetaan pitkällä aikavälillä joustavien palvelujen lisäksi kustannussäästöjä asiakkaan palvelujen ketjuttamisen vähentymisellä sekä oikean resurssin kohdentumisella oikeaan asiaan oikeaan aikaan.

Arviointikysymykset, -kriteerit ja indikaattorit: 

Kehittämistyön keskiössä on ollut arvioida ja kehittää palvelua asiakkaan näkökulmasta. Yhteisenä arviointikriteerinä on ollut asiakkaan kokemus ja palvelujen joustavuus hänen näkökulmastaan.

Toinen tärkeä kriteeri on arvioida monitoimijuuden toteutumista ja yhdessä toimimista, erityisesti päivystyskokeilun aikana. Kuinka siinä on onnistuttu? Mitä lisäarvoa siitä on saatu?

Arvioinnissa käytettävät menetelmät: 

Asiakkaan palvelukokemuksesta on kerätty aineistoa haastattelemalla kriisin kokeneiden asiakkaiden palvelukokemuksia. Heidän kokemustensa pohjalta on rakennettu toimintamallin yleinen kriisasiakkaan palvelupolku. Viikonlopputyön kokeilussa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa on käyty heti viikonlopputyön toteutumisen jälkeen asiakastilanteiden purkutapaaminen. Potilasjärjestelmään on lisätty sisältömerkintöjä ( mm. päihde, väkivalta, mielenterveys, kriisi, akuutit sosiaaliasiat, yksinäisyys, läheisten kanssa työskentely), joilla on avattu asiakkaan tilanteeseen liittyviä muita taustatekijöitä. Alkuvaiheessa kokeilusta koottiin kuukausikohtainen raportti määristä ja tilanteista. Sosiaalipäivystyksen työntekijät ovat täyttäneet viikonlopun asiakastilanteista webropol-seurantaa. Kirjallisen raportoinnin lisäksi pidettiin neljä yhteistä arviointitapaamista. Yhteispäivystyksen hoitajien osastokokouksissa seurattiin kokeilun edistymistä ja päivystyksen henkilökunnalle kohdennettiin kysely henkilökunnan kokemuksista. Monialainen työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa.

Monitoimijapäivystyksen työryhmä arvioi suunnitellun toimintamallin toteutumisen edellytyksiä itsearvioinnilla toteutetulla swot-analyysillä.

 

Toteutussuunnitelma

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen mallintamisesta osana monitoimijapäivystystä on sovittu Esso-hankkeen hankesuunnitelmassa 2014. Mallin rakentamisen pohjaksi on koottu nykytilan selvitys ja sosiaalipäivystyksen erittely. Esiselvityksen pohjalta on koottu monitoimijapäivystyksen suunnitelma, jonka pohjalta käytännön toimintamallin kehittämisprosessi on käynnistetty. Toimintamallin rakentamiseksi koottiin monialainen työryhmä, jossa oli jäseniä sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksestä ( ensihoito, yhteispäivystys, psykiatria) sekä Hätäkeskuksesta, poliisista ja järjestöistä Kriisikeskus ja Viola- Väkivallasta vapaaksi ry. Työryhmässä työstettiin monitoimijaisia asiakastilanteita, toimijoiden ydintehtäviä ja yhteiset tehtäväalueet, asiakasprosessien avaaminen, tiedonkulku äkillisessä kriisitilanteissa, päivystyskokeilun kokemusten läpikäynti ja toimintamalliluonnoksen työstäminen.  Työryhmä työskentely kesästä 2015 kevääseen 2016 tavaten kuusi kertaa. Sen lisäksi koordinaattori tapasi eri toimijoita ja työryhmiä yksistään useita kertoja työryhmien kokoontumisten välissä.

Asiakasymmärrystä rakennettiin osana palvelumuotoilun kehittämistehtävää, jonka aiheena oli asiakkaan palvelupolku äkillisessä kriisitilanteessa. Palvelupolkukuvaus rakennettiin neljän kriisiasiakkaan kokeman palvelukuvauksen perusteella ja päivystyskokeiluissa kertyneiden asiakastilanteiden purkujen perusteella. Asiakasymmärryksen lisäämiseksi rakennettiin toimintamalliin asiakkaan palvelupolun lisäksi monitoimijaisen päivystyksen taustalla olevat asiakastilanteet -kuvaus, asiakaslupaus, palveluidentiteetti ja asiakkaan palveluprosessin avaaminen.

Monitoimijaista työskentelyä lähdettiin kokeilemaan yhteispäivystyksessä lisäämällä  viikonlopun lauantai ja sunnuntain päivävuoroihin monitoimijuutta. Syyskuun 2015 alusta erikoissairaanhoidon akuuttityöryhmän psykiatrinen sairaanhoitaja siirtyi työskentelemään myös viikonloppuisin. Viikonlopun asiakastilanteita seurattiin. Helmikuun 2016 lopusta viikonloppukokeiluun saatiin mukaan sosiaalipäivystäjänä työskentelevä sosiaalityöntekijä. Sosiaalipäivystyksen kokeilu rahoitettiin Esso-hankkeen Kaste-rahoituksella. Kokeilusta tehtiin seurantaa. Kokeilusta saatiin arvokasta materiaalia ja tietoa monitoimijaiseen työskentelyyn.

Asiakkaan palvelupolkukuvaus ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintamalli osana monitoimijapäivystystä valmistui toukokuussa 2016. Toimintamallin käyttöönotto vuoden 2017 alusta hyväksyttiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän Essoten hallituksessa kesäkuussa 2016. Käyttöönoton tukemista jatkettiiin Esso-hankkeen osalta hankkeen päättymiseen 31.10.2016 saakka.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakasymmärrystä rakennettiin osana palvelumuotoilun kehittämistehtävää, jonka aiheena oli asiakkaan palvelupolku äkillisessä kriisitilanteessa. Palvelupolkukuvaus rakennettiin neljän kriisiasiakkaan kokeman palvelukuvauksen perusteella ja päivystyskokeiluissa kertyneiden asiakastilanteiden purkujen perusteella. Asiakasymmärryksen lisäämiseksi rakennettiin toimintamalliin asiakkaan palvelupolun lisäksi monitoimijaisen päivystyksen taustalla olevat asiakastilanteet -kuvaus, asiakaslupaus, palveluidentiteetti ja asiakkaan palveluprosessin avaaminen.

Asiakkaat nostivat haastattelussa esille seuraavat äkillisessä kriisitilanteessa huomioitavat periaatteet

- kuuntele, ole läsnä ja lohduta
- älä jätä ketään osallista yksin
- tarjoa apua mahdollisimman pian
- toimi työntekijänä rohkeasti
- rakenna turvallinen ilmapiiri
- lisää asiakkaan tietämystä tapahtuneesta ja tilanteen etenemisestä
- toimi joustavasti asiakkaan tarpeiden pohjalta
- venytä käytänteitä ja rajoja
- ystävät ja läheiset eivät korvaa ammattiapua, mutta ovat hyvänä lisänä

Kokeilussa opittua

Kehittämistyön aikana sosiaalipäivystykseen avattiin julkinen puhelinnumero, johon asiakkaat voivat suoraan ottaa yhteyttä. Viikonloppuna yhteispäivystyksessä oli tavattavana psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Asiakkaiden kohtaaminen ja suora yhteydenotto mahdollistui. Äkillisiä kriisitilanteita voitiin hoitaa monialaisessa yhteistyössä ja asiakkaat saivat tukea myös viikonloppuna. Päivystyksen henkilökunta koki, että asiakkaat olivat tyytyväisempiä tehtyihin suunnitelmiin ja heidän työnsä on rauhoittunut, kun on tullut työntekijöitä, joilla on ollut aikaa potilaille ja omaisille.

Kokeilu osoitti myös, että tiedonsiirto toimijalta toiselle sujuu kangerrellen ja eri toimijoilla voi olla erilainen käsitys tilanteesta, mikäli he toimivat erillään. Yhteistyö poliisin kanssa nousi erityiseksi kehittämisosa-alueeksi kokeilun aikana.

Ratkaisun perusidea **

Toimintamalli on suunniteltu toimivaksi terveydenhuollon päivystyksen yhteydessä. Palveluun on 24/7 yhteydenottomahdollisuus eri elämäntilanteissa kohdattavissa kiireellisissä avun tarpeissa. Palvelu perustuu aitoon kohtaamiseen ja läsnäoloon sekä kokonaisvaltaiseen tukeen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Asiakkaan palvelukokonaisuuden sujuvoittaminen
Mahdollistetaan asiakkaalle suora yhteydenottomahdollisuus palveluun. Kokonaisvaltainen palvelu tarjotaan yhden pisteen kautta ja palveluista kootaan hänen tarpeiden mukainen kokonaisuus.Tarjotaan aitoa kohtaamista, läsnäoloa ja turvallisuuden tunteen palauttamista. Vältetään tarpeetonta palvelusta toiseen siirtämistä.

Monitoimijaisen päivystyspalvelujen yhteensovittaminen
Kootaan yhteen alueelliset päivystyspalvelut julkiselta sektorilta sekä järjestöjen osalta. Yhteen sovitetaan somatiikan päivystyksen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipäivystyksen, kriisityön, väkivaltatyön ja lastensuojelun toiminnot. Kootaan yhteen eri toimijoiden ydintehtävät sekä yhteinen tehtäväalue. Selvitetään asiakkaille keskeiset hyvän palvelukokemuksen elementit.

Moniammatillisen työparityöskentelyn toteuttaminen
Sovitaan moniammatillisesta työparityöskentelystä ja työn vastuualueista. Kannetaan asiakkaan kokonaisvaltaisesta palvelukokemuksesta yhteisvastuuta. Hyödynnetään työntekijöiden erilaista ammatillista osaamista.

Hallinnollisten reunaehtojen luominen
Järjestetään monialaisen toiminnan mahdollistamat resurssit ja puitteet. Osoitetaan toiminnan mahdollistamat tilat sekä varmistetaan työntekijöiden ammatillinen osaaminen.

 

Moninäkökulmainen tarkastelu

Toimijat
Palveluja voivat käyttää kaikki kiireellistä päivystyspalvelua tarvitsevat Essoten alueella asuvat ja oleskelevat ihmiset. Päivystyspalveluiden tarve pitää sisällään sosiaali- ja kriisipäivystysasiat, lastensuojelulliset asiat, mielenterveys- ja päihdeasiat sekä somaattiset vaivat.

Päivystyspalveluiden toteuttamiseen osallistuu monitoimijainen työntekijäjoukko. Tähän kuuluvat somatiikan yhteispäivystyksen henkilökunta, mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivystävä sairaanhoitaja, sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä, lastensuojelun päivystävä työntekijä sekä tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan terveyssosiaalityöntekijä ja järjestöistä Kriisikeskuksen kriisityöntekijä sekä Viola ry:n väkivaltatyön erityisosaaja. Näiden lisäksi palvelun toteuttamisessa on kiinteästi mukana Hätäkeskus, poliisi, ensihoito sekä eri yksityiset lastensuojelulaitokset.

Organisatorisesti monitoimijapäivystys on osa Essoten terveydenhuoltopalveluja. Osaaminen ja henkilöstöresurssit sosiaali- ja kriisipäivystykseen tulevat Essoten perhe- ja sosiaalipalveluista ja mielenterveys-ja päihdepalveluista heidän päivystyksensä. Essote myöntää mukana oleville järjestöille heidän toimintansa mahdollistavan avustuksen toimintaan. Monitoimijuutta tuetaan yhteisellä johtajatason sekä vastuutyöntekijätason kehittämistapaamisilla.

Monitoimijapäivystyksen toimintamalli on kehitetty eri kuntien ja sairaanhoitopiirin poliittisten toimielimien hyväksymässä Esso-hankkeessa. Uuden toimintamallin käyttöönotto on päätetty Essoten hallituksessa.

Tehtävät ja työnjako

Asiakas voi itse ottaa yhteyttä palveluun tai hänet ohjataan kriisitilanteessa palvelun piiriin. Akuuteissa tilanteissa huomioidaan myös palvelun käyttäjän omaiset. Lapsi käsitetään asiakkaana aina, kun hänen huoltajansa asioi palveluissa.

Palvelua tarjotaan aktiivisesti asiakkaalle ja hänen kohtaamistaan pidetään tärkeänä. Eri päivystykselliset tehtävät hoidetaan yhdessä toimien, omat ydintehtävät tunnistaen. Työssä hyödynnetään monialaista työparityöskentelyä ja tilanteen mukaista harkintaa. Arkena ja päiväaikaan yhteiseen palvelun tuottamiseen osallistuu sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä, lastensuojelun päivystyksen sosiaalityöntekijä, mielenterveys- ja päihdepäivystyksen sairaanhoitaja sekä yhteispäivystyksen henkilökunta. Sen lisäksi yhdessä toteuttamisessa on mukana terveyssosiaalityöntekijä. Palveluja täydentävät järjestötoimijoista Kriisikeskuksen kriisityöntekijä kriisitilanteissa ja Viola ry:n konsultoiva työntekijä vaikeissa väkivaltatilanteissa. Iltaisin ja viikonloppuisin sosiaali- ja kriisipäivystys sekä mielenterveys- ja päihdepäivystys hoidetaan sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitajan työparityöskentelynä yhdessä yhteispäivystyksen toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja kriisityöntekijä on vastuullinen akuuttien kriisitilanteiden hoitaja. Kriisiapua toteutetaan tiiviinä eri toimijoiden yhdessä toimimisena.

Essoten eri palvelualueiden esimiehet ohjaavat yhdessä toteutettavaan työhön tarvittavan osaamisen ja resurssit. Monitoimijainen työskentely sovitaan palvelualueiden esimiesten yhteisissä kokoontumisissa. Johtotason organisoitumisen lisäksi kootaan lähiesimiesten/vastuutyöntekijöiden työrukkanen, jossa sovitaan yhteisen työskentelyn pelisäännöt ja eteen tulevat haasteet.

Kuntayhtymän poliittinen organisaatio mahdollistaa monitoimijaisen palvelun toteuttamisen ja tekee tarvittavat päätökset toiminnan mahdollisista muutoksista ja rajauksista.

Tiedot, taidot, välineet 
Asiakas voi olla yhteydessä monitoimijapäivystykseen puhelimitse tai tulemalla paikan päälle. Hän voi ottaa yhteyttä myös suoraan päivystyksen eri toimijoihin, kuten yhteispäivystykseen ensineuvon kautta, sosiaalipäivystyksen suoraan puhelinnumeroon tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden suoraan numeroon. Työntekijän tehtävänä on arvioida palvelutarve ja ohjata asiakas tarvittavan palvelun piiriin. Asiakas voi hätätilanteessa ottaa yhteyttä hätänumeroon 112.

Hätäkeskuksen työntekijä arvioi tehtävän kiirellisyyden. Hätätilanteessa suoritetaan hälytys ja kiireellisessä tilanteissa ohjataan tehtävän hoito yhteispäivystykseen tai suoraan sosiaalipäivystykseen. Kaikkien työntekijöiden tulee hallita kokonaisvaltaisesti omat ydintehtävänsä ja sen lisäksi heillä tulee olla valmiudet toimia kriisi- ja väkivaltatilanteissa. Työntekijät hoitavat kriisitilanteita monialaisena yhteistyönä. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on puhelinrinki, johon työntekijät kirjautuvat aktiivipäivystäjiksi. Rakennetaan turvalliset tiedonvälityskanavat julkisen ja järjestön välille mm. kriisityöskentelyn varaamiseksi asiakkaalle. Tiedonvälitys ja palveluiden sopiminen tapahtuvat asiakkaan suostumuksella. Sähköistä yhteydenottomahdollisuutta sosiaali- ja kriisipäivystykseen selvitetään.

Essoteen rakennetaan monitoimijuutta tukevat yhteistyörakenteet. Palvelualueiden johtajat sopivat yhdessä yhteisen työskentelyn rajat ja ohjaavat omalta palvelualueelta osaavan henkilökunnan ja resurssit työskentelyn toteuttamiseen. Työskentelyyn sovitaan yhteiset pelisäännöt. Johtotasolla hankitaan monitoimijaisen työskentelyn mahdollistavat työtilat, työvälineet ja yhteinen tahtotila. Toteuttajatasolle luodaan monialainen työporukka, joka yhdessä ratkoo käytännön palvelun toteuttamiseen liittyviä haasteita. Monitoimijainen työporukka jakaa omaa ammattillista osaamistaan keskenään ja hankkii yhteistä koulutusta päivystyksen erityiskysymyksiin.

Toiminnan mahdollistamiseksi tehdään tarvittavat poliittiset päätökset, jotka on valmisteltu monitoimijaisessa yhteistyössä. Eri palvelualueet sijoittavat yhdessä toteutettavaan palveluun toiminnan mahdollistamat resurssit ja riittävän ammattitaitoiset osaajat

Lait ja asetukset

Asiakkaalle tiedotetaan hänen oikeutensa ja mahdollisuutensa palveluiden käyttäjänä. Asiakkaalla on mahdollisuus ottaa tarpeenmukaisesti yhteyttä päivystyspalveluihin. Järjestöjen kriisi- ja tukipalveluissa asiakas voi olla palvelujen käyttäjänä anonyymisti.

Kaikilla monitoimijaisessa työskentelyssä mukana olevilla tahoilla on velvollisuus ohjata asiakas tai ottaa yhteyttä sosiaalipalveluiden piiriin, mikäli asiakkaan tarve on ilmeinen (SHL 35§). Tämän lisäksi kaikilla toimijoilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä (LS-laki 25§) Kriisityöhön velvoittavat terveydenhuoltolain 27§ 2mon. yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa sekä SHL 11§ sosiaalipalveluja on järjestettävä äkilliseen kriisitilanteeseen liittyvän tuen tarpeeseen.

Organisaation tulee noudattaa valtakunnallisia lakeja, asetuksia ja huomioida annettavia ohjeita ja suosituksia. Tässä toimintamallissa on kiirellliseen palveluun yhdistetty akuuttien kriisitilanteiden hoitaminen ja kriisityö.

Monitoimijainen päivystysmalli on rakennettu huomioiden STM:n uusi asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erityisalakohtaisista edellytyksistä ja sosiaalihuoltolakiin esitettävä sosiaalipäivystykseen liittyvän 29§ muutos, jossa palvelua tulee antaa terveydenhuollon päivystyspalvelun yhteydessä.

Periaatteet ja säännnöt

Asiakkaat nostivat haastattelussa esille seuraavat äkillisessä kriisitilanteessa huomioitavat periaatteet - kuuntele, ole läsnä ja lohduta - älä jätä ketään osallista yksin - tarjoa apua mahdollisimman pian - toimi työntekijänä rohkeasti - rakenna turvallinen ilmapiiri - lisää asiakkaan tietämystä tapahtuneesta ja tilanteen etenemisestä - toimi joustavasti asiakkaan tarpeiden pohjalta - venytä käytänteitä ja rajoja - ystävät ja läheiset eivät korvaa ammattiapua, mutta ovat hyvänä lisänä.

Monitoimijainen työryhmä kokosi asiakkaan palvelupolusta ja yhteisestä työskentelystä työtä ohjaavan asiakaslupauksen "Kun elämä koettelee, olemme läsnä ja tukenasi 24/7"

Monitoimijaisessa päivystyksessä eri palvelualueiden johto on sitoutunut rakentamaan yhteistä palvelukokonaisuutta. He huomioivat toteutuksessa yhteisesti sovitut reunaehdot ja toiminnan säännöt.

Poliittisilla ja hallinnollisilla päätöksillä mahdollistetaan moniammattillinen yhteistyö

Talous

Asiakas saa kiireelliset palvelunsa yhden pisteen kautta järjesteltynä. Toimiessaan se vähentää asiakkaan yhteydenottojen määrää ja palvelusta toiseen kulkemisen tarvetta.

Palvelut tarjoaminen monialaisesti edellyttää työntekijöiden koulutusta kiireellisen palveluiden tuottamiseen. Yhteistyössä voidaan hyödyntää verkoston monialaista osaamista sekä järjestöjen erityisosaamista kriisi- ja väkivaltatyöstä. Toteuttamalla moniammatillista työparityöskentelyä voidaan samoilla resursseilla tuottaa monialaisempaa ja asiakkaita kohtaavaa palvelua enemmän.

Yhdessä toimiminen vähentää tarvetta palvelusta toiseen ketjuttamiselle ja säästää työntekijöiden työtehtävien hoitoon käytettävää työaikaa.

Toimintamalliin liittyvien laskelmien perusteella uuden toimintamallin sosiaalipäivystys voidaan toteuttaa edullisimmilla kustannuksilla kuin nykyinen takapäivystysmalli. Kustannuksia pienentää moniportaisen päivystyksen purkaminen ja hallinnollisen rakenteen yksinkertaistuminen. Lisäksi samoilla taloudellisella panostuksella voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisempaa palvelua ja enemmän asiakaskontakteja. Nykyinen toimintamalli vastaa uudistuviin päivystysasetuksiin ja sosiaalipäivystyspykälän muutoksiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Monitoimijainen päivystysmalli voitti Innokylän innopalkinnon vuonna 2016. Teemana kilpailussa oli palveluintegraatio. Liitteenä palkintojen jakotilaisuudessa esitetyt kalvot. 

Liitteet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

1.1.2017 käyttöön otettavassa mallissa toteutetaan 24/7 päivystysmallia, jossa asiakkaalla on suora yhteydenottomahdollisuus sosiaali- ja kriisipäivystykseen sekä mielenterveys- ja päihdepäivystykseen somatiikan päivystyksen lisäksi. Työntekijät työskentelevät moniammatillisena työpareina ja hyödyntävän toinen toisensa osaamista. Päivystykseen on yhdistetty lastensuojelun päivystys ja järjestöjen erityisosaaminen ja työskentely kriisi- ja väkivalta-asioissa. Asiakas voi ottaa yhteyttä päivystykseen hyvin erilaisissa kiireellisissä avun tarpeissaan. Palvelukokonaisuus kootaan hänen tarpeistaan lähtien.

Toimintamallissa on koottu päivystykselliset palvelut toimimaan saman katon alta. Asiakas voi asioida yhdessä paikassa, mutta hänelle mahdollistetaan suora yhteydenotto päivystyksen eri osa-alueisiin ( somatiikan päivystys, sosiaalipäivystys, mipä-päivystys, kriisityö), Mallissa on luotu reunaehdot yhteisen monialaisen työn toteuttamiselle yhteisellä resurssi- ja työvuorosuunnittelulla. Toiminta käynnistyy uudessa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essotessa 1.1.2017 ja on ensimmäisiä sote-integroituja ja yhteistyössä järjestöjen kanssa tuotettuja monialaisia palveluja Etelä-Savossa.