Muistisairaan hoito- ja palvelupolku Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteisellä toimintamallilla sujuvoitetaan ja yhdenvertaistetaan muistisairaan hoito- ja palvelupolkua sekä tehostetaan muistisairauden ennaltaehkäisyä, varhaisempaa tunnistamista ja diagnosointia.
Oivalla ja ymmärrä
Ikääntyneiden määrä väestössä kasvaa kiihtyvästi, mikä lisää myös muistisairaiden määrän kasvua. Etenevät muistisairaudet ovat alidiagnosoituja ja kaikilla alueilla yhdenvertaisuus muistitutkimuksiin pääsemiseksi ei toteudu.
Varhaisemmalla etenevien muistisairauksien tunnistamisella voidaan ehkäistä sairastuneen toimintakyvyn laskua sekä tukea kotona asumista ja kykyä huolehtia itsestään. Muistisairas henkilö voi jossain vaiheessa tarvita tukea arkeensa ja kotona asumiseen mahdollisilta läheisiltään, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta sekä järjestöiltä.
Muistisairaan hoito- ja palvelupolun kehittämisen tarve on noussut olemassa olevien hoitopolkujen ja palveluiden vaikutuksista muistisairausdiagnostiikkaan. Ennen muistisairausdiagnoosia asiakas joutuu käymään useilla vastaanotoilla terveyskeskuksessa (sairaanhoitajalla, muistihoitajalla ja lääkärillä) sekä muistipoliklinikan hoitajalla ja geriatrilla. Nämä käytännöt vievät paljon resursseja ja pitkittävät muistisairausdiagnoosin saamista ja hoidon aloittamista. Hoidonjatkuvuudessa on todettu puutteita, eikä muistisairauden seuranta tapahdu suositusten mukaisesti joka paikassa. Nykyisissä palveluissa on alueellista epätasa-arvoa geriatrin palveluiden kattavuudessa sekä muistihoitajien määrässä suhteessa asukasmäärään: toisessa pienessä kunnassa on geriatri, jolle ei riitä töitä riittävästi, kun taas toisessa kunnassa ei välttämättä ole ollenkaan geriatria; muistihoitajia kunnasta riippuen 1/1264-16770 yli 65 vuotiasta asukasta kohden.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella aloittaa geriatrian ja yleislääketieteen osaamiskeskus, jonka geriatrian keskus sisältää alueelliset geriatrian palvelut sekä OYS geriatriakeskuksen. Jatkossa alueen muistikoordinaattorit toimivat ger ja yle osaamiskeskuksessa (alueilla tai OYS geriatriakeskuksessa) ja koordinoivat muistisairaan hoitoa ja seurantaa.
Muistisairaan hoito- ja palvelupolkua kehittää geriatrin ja kahden projektisuunnittelijan johdolla Pohteen muistiasiantuntijat (muistihoitajat, muistikoordinaattorit ja geriatrit), yhdistystoimijat sekä kokemusasiantuntijat, lisäksi kehittämistyössä on mukana muita Ikä on POP-kehittämishankkeen projektisuunnittelijoita sekä koordinaattoreita.
Muutoksilla tavoitellaan tehokkaampaa muistisairauksien diagnosointia sekä asiakaslähtöisempää ja keskitetympää hoidon koordinointia.
Diagnosoitujen muistisairauksien määrä Pohteella. Muisti- ja neuroleptilääkityksestä saatavat Kelan rekisteritiedot.
Toimintamallin kuvaamisen jälkeen tarkoituksena on jalkautua sekä pilotoida mallia Pohteen kuudella alueella (Koillismaa, Oulunkaari, Oulu, Lakeus, Oulun eteläinen ja Rannikko). Tarvittaessa aluekohtaisesti mietitään ratkaisuja toimintamallin toteutumiseen ja annetaan alueille niiden tarvitsemaa tukea hanketyön mahdollistaman. Koulutuksella eri toimintaympäristöjen hoitohenkilöstölle pyritään lisäämään tietoa muistisairauksista, varhaisen tunnistamisen tärkeydestä sekä säännöllisen hoidon ja seurannan sisällöistä, jotka ovat nousseet tehdyn kartoituskyselyn perusteella tärkeimmiksi aiheiksi. Geriatrian ja yleislääketieteen osaamiskeskus sekä sen alueelliset geriatrian osaamisyksiköt aloittavat toimintansa 2023 alkuvuodesta. Muistiyhdistysten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. ensitieto-ohjaukseen liittyen.
- Viestintä eri verkostoille: lääkärit, osastonhoitajat, hoitotyönjohtajat... Osallistuminen eri tapahtumiin --> palveluketjun esittely
- Yleinen viestintä: Sosiaalinen media, paikallislehdet...
Toimintamallin kohteena ovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen muistisairauden oireista kärsivät sekä muistisairausdiagnoosin saaneet asukkaat, heidän läheisensä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, että yhdistykset. Muistisairaan hoito- ja palvelupolun kehittämisessä tullaan hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia. Muisti- ja omaishoitajayhdistyksiltä sekä alueen muistihoitajilta ja -koordinaattoreilta on kartoitettu tietoa asiakasryhmistä ja asiakkaiden kokemuksista muistipolun kehittämisen tarpeista.