Muistisairaan turvallinen diabeteksen hoito Kotihoidossa, Sujuvat palvelut -valmennus, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue kattaa maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen.

• Väkiluku: Elokuussa 2024 arvioitiin olevan noin 190 158 asukasta.
• Kunnat: 18 kuntaa, joista suurimmat ovat Seinäjoki, Lapua, Kurikka, Kauhava ja Alavus. 
• Työntekijät: Yli 10 000 ammattilaista, suurimmat ryhmät sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosiaalityöntekijät ja pelastusalan henkilöstö.

Väestörakenne ja sen kehitys

• Ikärakenne: Etelä-Pohjanmaa on Suomen maaseutuvaltaisin maakunta, jossa noin 44 % väestöstä asuu ydinmaaseudulla.
• Väestöllinen huoltosuhde: Vuonna 2023 oli 74,2, mikä on huomattavasti korkeampi kuin valtakunnallinen keskiarvo (61,9). Tämä tarkoittaa suurempaa palvelutarvetta ikääntyvässä väestössä.
• Väestönkehitys: Väkiluku on ollut laskussa vuodesta 2012 lähtien. Seinäjoen seutukunta on ainoa, jossa väkiluku on kasvanut tasaisesti.

Etelä-Pohjanmaa on siis yksi Suomen ikääntyneimmistä maakunnista.

• Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 27 % (koko maassa n. 23 %).
• Eläkeikäisten määrä kasvaa nopeasti samalla, kun työikäinen väestö vähenee.
• Etelä-Pohjanmaa kuuluu lisäksi korkean sairastavuuden alueisiin (THL:n sairastavuusindeksi).
  • Yleisimpiä kansansairauksia- alueella: sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja muistisairaudet.

Ikääntyneiden palvelut ja haasteet

• Haasteena on hajautunut väestö, joka vaikeuttaa palvelujen järjestämistä lähipalveluina.
• Palvelurakenteen kehittämisessä pyritään:
  • Vähentämään laitoshoitoa
  • Kehittämään kotihoitoa ja asumispalveluja
  • Edistämään omaishoidon tukea ja digipalvelujen saavutettavuutta
• Yhteistyö kuntien, järjestöjen ja omaisten kanssa on keskeisessä roolissa.

Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan joustavia ja saavutettavia palveluita, jotka vastaavat ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Hoidon laatu, turvallisuus ja kotiin vietävät palvelut ovat tulevaisuuden kulmakiviä. Palvelujen sopeuttaminen alueen erityispiirteisiin (harva asutus, vahva omaishoito, korkea sairastavuus) vaatii jatkuvaa kehittämistä ja resursointia.

Sujuvat palvelut -prosessin kehittämisen osa-alueita voidaan soveltaa monien muidenkin sairauksien kohdalla. Erityisesti silloin, kun hyvinvointialueen asukas asuu kotona ja hänellä on muistisairauden lisäksi joku muu pitkäaikaissairaus.  Sujuvat palvelut -valmennusmallia voidaan käyttää muidenkin prosessien kehittämisessä hyödyksi.