Muistisairas henkilö siirtyy hoitokotiin, läheinenkin tarvitsee tietoa ja tukea" -ryhmäkeskustelusarja

Muistisairas henkilö siirtyy hoitokotiin - läheinenkin tarvitsee tietoa ja tukea" on kolmen kerran keskustelusarja, jonka tarkoituksena on tarjota pitkäaikaisasumiseen siirtyvien muistisairaiden henkilöiden läheisille tietopaketti sekä vertaistukea.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Muistisairaan ihmisen siirtyessä ympärivuorokautiseen hoitoon, omaisen hoitovastuu päättyy. Siirtymävaiheeseen liittyy paljon tunteita ja käytännön järjestelyjä. Läheisen huomioiminen osana muistisairaan ihmisen elämää päättyy, mutta läheinen tarvitsee tukea ja tietoa löytääkseen roolinsa osana muistisairaan ihmisen elämää uudessa hoitoympäristössä.

Toimintamallin avulla voidaan vähentää läheisen siirtymävaiheen jälkeistä epätietoisuutta ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Kunnalla on mahdollisuus tiedottaa käytännön järjestelyistä ja mm. maksuehdoista useammalle läheiselle samalla kertaa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Muistisairaan henkilön läheisen tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota koko sairauden ajan. Siirryttäessä ympärivuorokautiseen hoitoon läheistä tukemalla voidaan rakentaa toimiva yhteistyö ja läheinen löytää helpommin oman roolinsa hoitoyksikön arjessa.

Ammattilaisille on julkaistu ”Älä unohda muistisairaan henkilön läheistä” esite, jonka tarkoituksena on muistuttaa kiinnittämään huomiota myös läheisen tukeen.

Älä unohda muistisairaan henkilön läheistä

Älä unohda muistisairaan henkilön läheistä.pdf (61.55 KB)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Muistisairaan henkilön selviytyminen omassa kodissa voi aiheuttaa paljon huolta ja vaatia erilaisia järjestelyjä läheisiltä. Joskus läheisten ja hoitavan tahon ajatukset kodin ulkopuolisesta hoidon tarpeesta ja hoitopaikasta eivät kohtaa.

Muistisairaan henkilön siirtyminen omasta kodista ympärivuorokautiseen hoitoon voi olla prosessi, joka vaatii läheisiltä paljon voimavaroja sekä vie paljon palvelujärjestelmän resursseja. Vaikka huoli muistisairaan selviytymisestä, palvelujen riittävyydestä ja sopivuudesta on saattanut olla osana läheisten elämää pitkäänkin, voi omasta kodista pois siirtyminen aiheuttaa läheisissä sekä käytännön järjestelyihin että luopumiseen liittyvää tunnekurmitusta. Kuormittumista voidaan vähentää antamalla läheisille asiasta täsmällistä ja realistista tietoa sekä tarjoamalla vertaistukea.

Huomioimalla läheisiä muistisairaan henkilön hoitoyksikköön siirtymisprosessin aikana saadaan heistä jatkossa voimavaroja sairastuneen tukemiseen ja hoitoon uudessa elämäntilanteessa. Tulevan asukkaan läheiset siirtyvät paremmin osaksi hoitoyksikön arkea.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Läheisille suunnattu keskustelusarja, jossa jokaiseen kolmeen keskustelukertaan kuuluu aihealustus, jonka pitää Muistiyhdistyksen tai kunnan työntekijä. Aiheina ovat muun muassa muuttoon ja asumiseen liittyvät käytännöt, muistisairauden erityispiirteet ja läheisten tärkeys hoitokodin arjessa. Jokaisella keskustelukerralla läheisillä on mahdollisuus ja aikaa keskustella sekä vaihtaa kokemuksia pitkäaikaishoitoon siirtymiseen liittyvistä tunteista ja käytänteistä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Keskustelusarjan järjestämiseen tarvitaan kunnan työntekijöiden ymmärrystä läheisten tunnekuormituksen lisääntymisestä muistiasiakkaan elämäntilanteen muutoksessa sekä mahdollisuudesta saada läheiset voimavaraksi myös hoitoyksikköön.

Kunta voi ostaa keskustelusarjan käytännön järjestelyt ja järjestämisvastuun Muistiyhdistykseltä, mutta kunnan sisäisten käytänteiden esittelyyn tarvitaan vähintään yhden kunnan työntekijän 11/2 tunnin resurssi yhdelle kolmesta ryhmäkerrasta. Kunta voi järjestää myös koko keskustelusarjan omana toimintana. Keskusteluryhmästä tiedottaminen tapahtuu kunnan työntekijöiden kautta ja toisinaan osallistujien saaminen voi vaatia myös motivointia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa kaikille ympärivuokokautiseen hoitoon muuttavan henkilön läheisille.

Toimintamallin soveltamista edesauttaa ympärivuokautisen hoidon käytöntöjen tunteminen ja hyvä yhteistö kunnan toimijoiden kanssa.

Ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien ihmisten läheisten saaminen mukaan keskusteluryhmään vaatii kunnalta resursseja. Keskusteluryhmän kokoaminen on usein tehokkaampaa pienessä kunnassa, jossa kunnan eri sektoreiden toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Keskusteluryhmän osallistuvien läheisten tieto pitkäaikaishoitoon siirtymisestä, asumisen sisällöstä ja läheisten mahdollisuuksista osallistua asumisyksikön käytäntöihin ja arkeen lisääntyy. Vertaistuellinen kokemusten vaihto auttaa huomioimaan omaa tilannetta ja samaan yksikköön siirtyvien muistiasiakkaiden läheiset tutustuvat toisiinsa etukäteen.

Kunnan toimijat saavat jaettua tietoa pitkäaikaisasumiseen liittyvistä käytänteistä, kuten esimerkiksi asiakasmaksujen määräytymisestä ja muuttoon liittyvistä käytänteistä. Tämä voi vähentää asiaan liittyviä yksittäisiä yhteydenottoja ja hoitoyksikön käytäntöjen tunteminen etukäteen tukee jatkossa läheisten osallistumista yksikön arkeen.