Muutoksentekijät - erilainen tapa kutsua kaupunkilaisia mukaan kansalaistoimintaan

Kansalaisjärjestöjen ja erilaisten kaupunkilaisia toimintaansa mukaan kutsuvien yhteisöjen antamat mahdollisuudet toimia ovat usein organisaatiolähtöisiä. Haastoimme tätä sanoitusta ja innostimme ihmisiä mukaan muutokseen.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Kansalaisjärjestöt ja muut yhteisöt, jotka kutsuvat ihmisiä osallistumaan toimintaansa, pyytävät heitä yleensä mukaan organisaation tarpeen määrittämään tehtäviin. Kysymys voi olla pitkäaikaisista vapaaehtoisrooleista, hetkellisistä keikkavapaaehtoisuuksista, tapahtumien järjestämisestä osana väliaikaista organisaatiota tai vaikkapa someaktivismia, jonkin yhteisön nimissä. Osalla ihmisistä tällaiset valmiit tehtävät sopivat hyvin. Ne eivät kuitenkaan innosta kaikkia meitä toimimaan ja siksi halusimme haastaa toimintaansa mukaankutsuvia yhteisöjä miettimään, mikä oikeastaan on se muutos, jonka he haluavat toiminnallaan saada aikaan. Tämä muutos haluttiin tuoda näkyväksi ihmisille paikoissa, joissa liikkuu paljon erilaisia kaupunkilaisia ja kysyä heiltä miten he haluaisivat liittyä mukaan kyseisiin muutoksiin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Yhteisöt: Mukaan kutsuttiin yhteisöjä, jotka olivat halukkaita ottamaan toimintaansa mukaan muitakin kuin valmiista tehtävistä kiinnostuneita ihmisiä. Mukana oli kansalaisjärjestöjen edustajia, muutama start up yritys, kaupungin eri toimialojen työntekijöitä sekä seurakunnan diakonian työntekijöitä.

Kaupunkilaiset: Muutokseen kutsumispaikaksi valikoitui neljä kirjastoa eri puolilta kaupunkia, joiden asiakkaat toimivat toisena kohderyhmänä. Kirjastot valittiin niin, että ne sijaitsivat toisistaan kauempana ja hyvin erilaisilla alueilla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Hoksauttaa yhteisöjä sanoittamaan selkeästi muutosta, johon haluavat kutsua kaupunkilaista. Tämä tehtiin yhteisessä työpajassa, jossa mukana hyvin erilaisia yhteisöjä. Saatiin aikaan hyvä hype kun ensin käytiin avointa dialogia kaupunkilaisten mukaankutsumisesta ja sen eduista ja haasteista. Dialogin jälkeen valittiin neljä muutosta, joihin tehtiin ryhmissä visualisoinnit taiteilutarvikkeiden avulla. Nämä muutoksia kuvaavat julisteet vietiin sitten nähtäväksi neljään eri kirjastoon, joissa kaupunkilaisilta kysyttiin miten haluaisit tulla mukaan julisteiden kuvaamiin muutoksiin. Idea oli hyvä ja toimiva, mutta loppupäästä puuttui call to action -tyyppinen osuus.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Saadakseen mukaan yhteisöjä, jotka ovat valmiit tekemään asioita toisin kuin perinteisesti tehdään, kannattaa pitää joukko pienenä ja todella lähteä liikkelle niiden kanssa, joita asioiden päälaelleen kääntäminen kiinnostaa. Nyt kaikki yhteisöosallistujat työpajassa pitivät positiivisena, että heitä haastettiin kääntämään ajatteluaan päälaelleen eikä tarvinnut käyttää aikaa ihmisten vakuutteluun idean toimivuudesta.

Tila, jossa työpaja toteutettiin oli arjesta irrottava ja selvästi vapautti osallistujien luovuutta. Olimme kokoontuneet Lapinlahden lähteen kauniiseen miljööseen, joka sai osallistujat jo valmiiksi positiviiselle mielelle. Moni myös kertoi, että tuntui ihanalta kun tilaan ja sen estetiikkaan oli panostettu.

Kirjastoista, joissa muutoksia esiteltiin mukaanolivat valikoituneet toisistaan poikkeavat Laajasalon, Kallion, Jakomäen ja Oodin kirjastot. Kirjastojen henkilökunnan suuntaan vaati aika paljon sanoittamista, jotta he saivat kiinni mistä oli kyse. Osassa kirjastoista tila, jonka saimme käyttöömme ei ollut ideaali eli ei osunut kirjaston vilkkaimpien kulkureittien varrelle.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sanoitus ja aikataulutus oli avainasemassa kokeilun molemmissa vaiheissa. Työpajaan onnistuimme kutsumaan yhteisöjä sanoituksella, joka oli heille ymmärrettävä. Pidimme työpajan yhden aamupäivän aikana ja tämä myös osoittautui hyväksi ajankohdaksi kun yhteisöjen työntekijät aloittivat päivänsä tässä erilaisessa ja inspiroivassa ympäristössä.

Kirjastoissa tapaamamme kaupunkilaiset puolestaan kokivat sanoituksemme olevan monimutkainen eikä riittävän selkeä, eli tätä tulisi testata useammalla ihmisellä etukäteen. Myös mukanamme olleiden harjoittelijoiden, jotka eivät olleet mukana itse työpajassa oli vaikea saada kiinni miten puhutella ihmisiä aiheesta kirjastoissa. Lisäksi olimme osassa kirjastoja jokseenkin hiljaiseen iltapäivä aikaan ja kohtaamiemme ihmisten määrät vaihtelivat paljon kirjastoittain eli kannattaa selvittää paremmin etukäteen mitkä ovat kävijäpiikit eri kirjastoissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteisöt, jotka mukaan tulivat olivat innostuneita ja myös innoissaan kun pääsivät verkostoitumaan keskenään vähän tavallisuudesta poikkeavalla joukolla. He kokivat saavansa ajatuksia, kuinka jatkossa sanoittaa omaa mainontaansa toisin ja toisaalta, kuinka pitää huolta, että erilaisten ihmisten taidoilla todella voi ottaa osaa heidän yhteisöönsä.

Kaupunkilaiset, joita kirjastoissa tapasimme pitivät ajatusta muutoksesta, johon kutsutaan mukaan jokseenkin vaikeaselkoisena. Kuvat kyllä kertoivat muutoksesta, joihin heitä kutsuttiin mutta kaikille ei tuntunut olevan selvää mitä kansalais- ja vapaaehtoistoiminta ylipäätään tarkoittaa ja missä roolissa heitä kutsuttiin mukaan.

Kirjastoissa kaupunkilaisia tapasi Kanssalan oma tiimi ja huomasimme, että tässä kohtaa olisimme myös kaivanneet mukaan niitä yhteisöjä, joiden muutokseen kutsuja olimme esittelemässä. Olimme itse ajatelleet tämän kokeilun olevan enemmänkin testi siitä, pureeko tällainen erilainen sanoitus toimintaan mukaankutsumisessa. Mutta konkretiaa loppupäähän prosessia olisi kaivattu enemmän sillä, ihmiset kirjastoissa olisivat saaneet paljon konkreettisempia vastauksia, jos työpajassa olleet yhteisöt olisivat olleet mukanamme.