Nepsykoordinaattori Etelä-Pohjanmaa

Neuropsykiatrisesti oireilevia henkilöitä on tänä päivänä yhä enemmän ja neuropsykiatrista oireilua tunnistetaan yhä paremmin. Silti neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja perheille annettava tuki on edelleen moninaista riippuen niin kuntien resursseista kuin valmiuksista kohdata neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia ja heidän perheitään. Oireiden tunnistamisessa on edelleen monin paikoin puutteita, samoin tietämyksessä tukikeinoista ja toisinaan asenteissakin tukikeinojen käyttöön ottoon. Siksi monella neuropsykiatrisesti oireilevalla lapsella menee pahimmillaan vuosia, ennen kuin asioihin kunnolla tartutaan ja lapsi saa tarvitsemansa tuen. Tiedossa on, että neuropsykiatriseen oireiluun vaikuttaa vahvasti perimän lisäksi ympäristötekijät, jotka voivat joko lisätä tai vähentää neuropsykiatrista oireilua. Siksi oireiden tunnistaminen olisi tärkeää jo varhaisessa vaiheessa, että myös oikeanlaisia tukikeinoja osattaisiin ottaa käyttöön.

Nepsykoordinaattori-mallilla pyritään ennaltaehkäisemään ja tarttumaan varhaisessa vaiheessa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten haasteisiin, jotta tuen aloittaminen olisi välitöntä haasteiden ilmaannuttua ja siten oikea-aikaista. Varhaisella tuella lapsen haasteista johtuva ei-toivottu käytös ei ehtisi johtaa negatiiviseen kehään, lapsen itsetunnon haasteisiin eikä sitä myötä vielä lisääntyvään ei-toivottuun käytökseen. 

Nepsykoordinaattori-toiminnalla tuodaan lapsen vanhemmille tietoa neuropsykiatrisista piirteistä lapsen mahdollisina lapsen ominaisuuksina ja siten ymmärrystä lapsen käytökselle.  Vanhemmille annetaan uusia keinoja toimia lapsen kanssa haastavissa arjen tilanteissa ja vahvistetaan jo olemassa olevia perheen voimavaroja. Pyritään parantamaan vanhempien ja muiden ammattilaisten (oppimisympäristö) välistä yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta lapsen parhaaksi. Ohjataan lasta ja perhettä tarvittaessa tarkoituksenmukaisiin palveluihin mikäli nähdään, että lapsi ja perhe hyötyisi jostakin muusta. Varhaisella tunnistamisella, psykoedukaatiolla ja tuen kohdentamisella voidaan parantaa myös lapsen elinympäristön aikuisten jaksamista.

Pyritään auttamaan niitä lapsia ja perheitä ketkä eivät täytä diagnostiikan raameja, vaan pärjäävät pienellä tuella.

Pyritään auttamaan ammattilaisia (oppimisympäristön aikuisia) silloin, kun lapsella sen kaltaisia neuropsykiatrisina näyttäytyviä haasteita, joihin oppimisympäristön aikuiset kaipaavat tukea. Pyritään tuomaan ymmärrystä neuropsykiatrisesta oireilusta ja lapsen käyttäytymisestä sekä yhdessä luomaan uusia keinoja tukea lasta koulun ja esikoulun arjessa. Tuetaan yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta koulun ja lapsen vanhempien välillä. Neuropsykiatrisille lapsille tarkoitettujen tukikeinojen avulla pyritään luomaan oppimisympäristöihin sellaisia pysyviä toimintamalleja, joilla jatkossa tuetaan myös muita neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia jo ennaltaehkäisevästi. 

Ennaltaehkäistään lasten tilanteiden kriisiytymisiä ja välitöntä avun tarvetta varhaisin tukikeinoin sekä tarpeen mukaan ollaan tukena myös tilanteen akutisoituessa.

Vähennetään erityispalveluiden asiakasmäärää. 

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkon tarkastelu kokonaisuutena ja nostamalla esiin siinä olevat päivitystarpeet. Näin saadaan ajantasainen, ja kaikille toimiva palveluverkko.