Nepsykoordinaattori Etelä-Pohjanmaa
Nepsykoordinaattori -toimintamallin luominen; matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, perheille ja heidän kanssa työskenteleville ammattilaisille.
Alueella olemassa olevan nepsypalveluverkon päivittäminen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Nepsykoordinaattori -toimintamallin luominen; matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, perheille ja heidän kanssa työskenteleville ammattilaisille.
Alueella olemassa olevan nepsypalveluverkon päivittäminen.
Toimintamalli lyhyesti
Nepsykoordinaattorin toimenkuva:
- Antaa matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille, kun perhe tai muut lapsen kanssa työskentelevät kokevat, etteivät heidän keinonsa riitä
- Ohjaa asiakasta tai perhettä tarvittaessa oikean palvelun piiriin
- Tukee perhettä ja antaa työkaluja arkeen kun lapsi odottaa pääsyä tarkempiin tutkimuksiin
- Toimii tarvittaessa lyhytaikaisesti työparina lähityöntekijän kanssa tilanteessa, jossa pohditaan tarvitseeko lapsi enemmän / uusia palveluita tai tukea käyttäytymisen ja / tai keskittymisen haasteisiin.
- Auttaa lasta, jolla on neuropsykiatrista oireilua, antamalla neuvontaa tai ohjausta perheelle ja lähityöntekijöille lapsen kanssa toimimiseen, kun lapsen lähityöntekijöiden tai kodin keinot eivät riitä
- Nepsykoordinaattorin tuki on lyhytaikaista
- Nepsykoordinaattori tarkastelee yhteistyössä ohjausryhmänsä kanssa Etelä-Pohjanmaan nepsypalveluverkostoa
- Nepsykoordinaattori luo toimintamallia nepsyoireisten lasten matalan kynnyksen ohjaamiseen
Pilotin tavoite:
- Neuropsykiatrisesti oireileva lapsi ja hänen perheensä sekä lähitoimijat saavat nopeasti tukea ja ymmärrystä tilanteeseen
- Lapset ohjautuvat oikeisiin palveluihin mahdollisimman varhain ja varhainen tuen tarpeen tunnistaminen edistyy
- Yhteistyö lisääntyy eri toimijoiden välillä
- Nepsy-palveluverkosto tulee tarkasteltua ja on luotu toimintamalli nepsyoireisten lasten matalan kynnyksen ohjaamiseen
Asiakkaiden ohjautuminen nepsykoordinaattorille:
- Lapset ohjautuvat nepsykoordinaatorin asiakkaiksi terveydenhoitajan, lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamina
- Varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen työntekijä voi ohjata lapsen myös suoraan nepsykoordinaattorille
Nepsykoordinaattorin toiminnan kotipesä:
- Perhekeskuksen terveydenhuolto kotipesänä
Kohderyhmänä ovat:
- esikoululaiset
- 1 lk
- Lapset, joilla on neuropsykiatrista oireilua ja jotka eivät ole vielä ohjautuneet peruspalveluiden piiriin
- Edellä mainittujen lasten vanhemmat
- Edellä mainittujen lasten kanssa toimivat ammattilaiset lapsen oppimisympäristössä
Maakunnallisen asiantuntijaryhmän tarkoituksena on:
- Toimia pilotin ohjausryhmänä
- Toimia nepsykoordinaattorin tukena
*Toimintamallia on toteutettu niin yksilötyöskentelynä, yhteisöllisenä työskentelynä, konsultaatioina kuin koulutuksia järjestämällä.
Pilotin toinen tavoite:
Havainnoida nepsyasiakkaiden palveluita pilotin alueella (vahvuudet ja heikkoudet) ja analysoida niiden kehittämistarpeita tarkoituksena päivittää Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla.
Etelä-Pohjanmaalla neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palvelut ovat melko hajanaisia huolimatta siitä, että alueelle on luotu Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko vuonna 2018. Palveluverkkoa on ollut vaikea löytää ja sen toimiminen on riippuvainen usein käytössä olevista resursseista. Nepsykoordinaattori yhdessä ohjausryhmänsä kanssa kartoittaa palveluverkon ajankohtaista päivitystarvetta.
Syyskuussa 2020 Etelä-Pohjanmaalla pidettiin MONNI -hankkeen ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen toimesta ns. Nepsy-päivä. Siellä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset nostivat esiin tarpeen matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelulle, joka kohdentuu nimenomaan neuropsykiatrisesti oireileville, ei-diagnosoiduille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke lähti luomaan pilotin kautta toimintamallia matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelulle esikoululaisille ja ensimmäisen luokan oppilaille, heidän vanhemmilleen ja opettajilleen. Tämä ikäryhmä valittiin siksi, että se on nivelvaihe, jossa tulee siirtymä varhaiskasvatuksesta koulumaailmaan. Siirtymävaiheet ovat usein neuropsykiatrisesti oireilevalle lapselle hankalia. Tässä siirtymävaiheessa tehdyillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa lapsen mahdolliseen neuropsykiatriseen oireiluun tarjoamalla lapselle oikein kohdennettua tukea ja siten myönteisiä kokemuksia koulumaailman alkaessa. Tuen jatkuessa tarpeenmukaisesti se ennaltaehkäisee monia myöhempiä haasteita lapsen ja perheen elämässä.
Nepsykoordinaattorin toimenkuva:
- Antaa matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille, kun perhe tai muut lapsen kanssa työskentelevät kokevat, etteivät heidän keinonsa riitä
- Ohjaa asiakasta tai perhettä tarvittaessa oikean palvelun piiriin
- Tukee perhettä ja antaa työkaluja arkeen lapsen odottaessa pääsyä tarkempiin tutkimuksiin
- Toimii tarvittaessa lyhytaikaisesti työparina lähityöntekijän kanssa tilanteessa, jossa pohditaan tarvitseeko lapsi enemmän / uusia palveluita tai tukea käyttäytymisen ja / tai keskittymisen haasteisiin
- Nepsykoordinaattorin tuki on lyhytaikaista
- Nepsykoordinaattori tarkastelee yhteistyössä maakunnallisen ohjausryhmän kanssa Etelä-Pohjanmaan nepsypalveluverkostoa
- Nepsykoordinaattori luo toimintamallia neuropsykiatrisesti oireilevien lasten matalan kynnyksen ohjaamiseen
Kohderyhmänä ovat:
- Lapset, joilla on neuropsykiatrista oireilua ja jotka eivät ole vielä ohjautuneet peruspalveluiden piiriin
- Edellä mainittujen lasten vanhemmat
- Edellä mainittujen lasten kanssa toimivat ammattilaiset erityisesti lapsen oppimisympäristössä
Toiminnan kohdistuminen
- esikoululaiset
- 1 lk (2.lk)
Pilottialueella olevien ryhmien lasten vanhempia on informoitu nepsykoordinaattori-pilotista kirjeellä, jonka opettajat ovat lähettäneet Wilman kautta lasten vanhemmille.
Lapset ohjautuvat nepsykoordinaattorin asiakkaiksi useimmiten terveydenhoitajan, lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamina (usein kuntoutustyöryhmien kautta).
Varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen työntekijä voi ohjata lapsen myös suoraan nepsykoordinaattorille.
Nepsykoordinaattorin työskentely perustuu vanhemmilta saatuun lupaan olla yhteydessä nepsykoordinaattoriin. Huolen puheeksi ottaja pyytää vanhemmilta luvan työn aloitukseen. Vasta tällöin nepsykoordinaattori ottaa yhteyttä perheeseen ja aloittaa työskentelyään.
Itse työskentely perustuu lapsen vanhempien ja oppimisympäristön aikuisten osallisuuteen. Nepsykoordinaattori kerää tietoa lapsesta ja tämän elinympäristöistä niin lasta ja ympäristöjä havainnoimalla kuin aikuisia haastattelemalla yhteistä ymmärrystä lapsesta ja hänen toimintamalleista saadakseen. Vanhemmille ja oppimisympäristön aikuisille tuodaan esille tukikeinoja lapsen kyseessä oleviin keskeisiin haasteisiin ja tilanteisiin, ja niiden toteuttamisesta/käyttöön otosta ja käyttöön oton arvioimisesta sovitaan yhdessä aikuisten kanssa.
Nepsykoordinaattori-pilotista saadut kokemukset analysoidaan ja viedään tiedoksi esihenkilöille. Hyvinvointialue päättää miten käyttää saatuja tuloksia ja onko tällainen toiminta jatkossa mahdollista.
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla päivitetään vuosina 2024-2025 Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa-hankkeen myötä.
Nepsykoordinaattorin palveluille on ollut tarve jo näin lyhyessä ajassa, vaikka pidemmällä aikavälillä toimintamalli olisi varmasti tullut paremmin tutuksi niin ammattilaisille kuin perheille ja sitä olisi osattu hyödyntää vielä useammin ja jo vielä matalammalla kynnyksellä.
Opettajien (varhaiskasvatus ja alkuopetus) tietoisuus siitä, miten neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kanssa esikoulussa ja koulussa on hyvä toimia on lisääntynyt. Koulutusta neuropsykiatristen piirteiden tunnistamisesta, aikaisesta huolen puheeksi otosta ja varhaisista tukikeinoista ovat saaneet niin varhaiskasvatuksessa 5- ja 6-vuotiaiden kanssa työskentelevät opettajat ja ohjaajat, lastenneuvolan ja alakoulujen terveydenhoitajat kuin alakoulujen kuraattorit. Tarvetta vastaaviin koulutuksiin tuotiin esille laajemminkin kuin nyt tarjotuille ryhmille alueella, joten lisätietoa aiheesta edelleen kaivattaisiin.
Asiakkaiksi pilotin aikana päätyneet perheet ovat saaneet lisätietoa ja apua arkeensa sekä ohjautuneet lapsen asioissa siinä hetkessä katsottuna tarpeenmukaisiin muihin palveluihin tai tutkimuksiin. Pilotin aikana on tullut esille esimerkiksi moniammatillisissa kuntoutustyöryhmissä, että nepsykoordinaattorin tyyppiselle palvelulle olisi tarvetta jo aiemmin, silloin kun ensimmäisiä piirteitä neuropsykiatrisesta oireilusta tulee esille, jolloin nimenomaan varhainen tuki kohdentuisi oikein. Alueilla ei välttämättä ole työntekijöitä, joiden työpanos kohdentuisi suoraa lapsen ja perheen kotiin tai sekä lapsen kotiin että oppimisympäristöön, jonne avuntarvetta olisi.
Palaute nepsykoordinaattori-toiminnasta oli pääosin positiivista. Työskentelymalli koettiin niin vanhempien kuin opettajien osalta hyväksi eikä tässä ajassa tullut konkreettisia toiveita sen muuttamiseen.
Kansikuva
