| Innokylä

Toimintaympäristö

ADHD:n oireilun lisääntyminen ei ole pelkästään lääketieteellinen ilmiö, vaan se kytkeytyy laajasti yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Poliittiset päätökset, taloudelliset resurssit, koulutusjärjestelmän kehitys ja työelämän mukautukset vaikuttavat siihen, miten ADHD-oireiset pärjäävät yhteiskunnassa. Samalla kulttuuriset ja sosiaaliset muutokset voivat joko helpottaa tai vaikeuttaa ADHD-oireisten arkea ja integraatiota yhteiskuntaan. Tulevaisuudessa ADHD-tietoisuuden kasvu voi johtaa entistä yksilöllisempään ja joustavampaan yhteiskuntaan, jossa neurodiversiteetti nähdään voimavarana eikä pelkästään haasteena.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

ADHD- ja autismiliitto ovat saaneet kannanottoja Kainuun alueen asukkailta neurokirjon ihmisten hoitoon pääsystä ja kuntoutuksesta. Haaste on erityisesti ollut maakunnan suurimman kaupungin Kajaanin mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon toimipisteessä, jossa myös asiakasmäärät ovat isompia muihin kuntiin verrattuna.

Neurokirjon ryhmällä pyritään vastaamaan diagnosointi prosessin jatkumona psykoedukaation tarpeeseen keskistetysti ja tehokkaasti ryhmä muotoisena. Lisäksi pyritään lisäämään ryhmäläisten oma-aloitteisuutta ja toimijuutta etsiä juuri omaan elämäntilanteeseen ja haasteisiin sopivaa tietoa ja keinoja arjen ja elämänhallintaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

1. Asiakkaan näkökulma

Tarpeet:

Saada tietoa ADHD:stä ja sen vaikutuksista omassa elämässä.
Ymmärtää omia vahvuuksia ja haasteita sekä löytää keinoja niiden hallintaan.
Kokemuksen jakaminen vertaisten kanssa voi vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta.
Konkreettiset keinojen saaminen arjen hallintaan (esim. ajanhallinta, tunne- ja impulssikontrolli, työ- ja opiskelutaidot) ja niiden harjoitteleminen ammattilaisen ja ryhmän tuella.
Psyykkisen kuormituksen vähentäminen, itsemyötätunnon lisääminen.

Muutostarve:
ADHD-oireisten henkilöiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin paraneminen tukemalla heitä kokonaisvaltaisesti tiedon, vertaistuen ja konkreettisten työkalujen avulla.

2. Ammattilaisen näkökulma

Tarpeet:

Tarjota asiakkaille tukea ilman, että jokainen tarvitsee yksilöllistä hoitokontaktia.
Lisätä ADHD:hen liittyvää osaamista ja ymmärrystä, mikä auttaa kohdentamaan palveluja paremmin.
Ennaltaehkäistä oireiden pahenemista ja raskaampien palveluiden tarvetta.
Selkeät toimintamallit ja välineet ADHD-oireisten tukemiseen.

Muutostarve:
Ammattilaisten työtaakan keventyminen, resurssien parempi kohdentaminen ja ADHD:hen liittyvän asiantuntijuuden vahvistuminen. Oman ammatillisen osaamisen vahvistuminen ja asiakaskohtaamisesta saadun palautteen vaikutus työhyvinvointiin.

3. Organisaation näkökulma

Tarpeet:

Vähentää mielenterveyspalvelujen kuormitusta ohjaamalla ADHD-oireisia henkilöitä oikeanlaisen tuen piiriin.
Sujuvoittaa palvelupolkuja ja varmistaa, että asiakkaat saavat apua riittävän varhaisessa vaiheessa.
Parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.
Kehittää matalan kynnyksen interventioita, jotka eivät edellytä raskasta hoitoprosessia.

Muutostarve:
ADHD-ryhmän avulla voidaan luoda kustannustehokas ja vaikuttava tukimuoto, joka vähentää tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ja parantaa palveluiden saatavuutta.

4. Yhteiskunnan näkökulma

Tarpeet:

Ehkäistä ADHD:hen liittyviä syrjäytymisriskejä, kuten opintojen keskeytymistä, työttömyyttä ja mielenterveysongelmia.
Vähentää ADHD:n kanssa kamppailevien henkilöiden stressiä ja toimintakyvyn heikentymistä, mikä voi heijastua perheisiin, työyhteisöihin ja sosiaalisiin suhteisiin.
Tehostaa resurssien käyttöä ja vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Edistää ADHD:hen liittyvää yleistä ymmärrystä ja hyväksyntää.

Muutostarve:
Parantamalla ADHD-oireisten hyvinvointia ja toimintakykyä voidaan vähentää yhteiskunnallisia kustannuksia ja edistää heidän osallisuuttaan työelämässä ja yhteiskunnassa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kun tarve ryhmälle on tunnistettu hyödynnettiin yksittäisten ammattilaisten osaamista ja kysyttiin suoraan kiinnostusta.

Tavoiteltu muutos

Kainuun hyvinvointialue: Tavoitteena on ryhmämuotoisen toiminnan käynnistäminen mielenterveyspalveluissa ja vertaistuellisen toiminnan vaikuttavuuden näyttö. Ryhmämuotoisen toiminnan vakiintuminen osaksi mt- palveluita ja laajeneminen

Asiakas: Ryhmän tavoitteena on tukea asiakkaiden oma-aloitteisuutta ja toimijuutta. Ryhmän tuella voidaan etsiä juuri omaan elämäntilanteeseen ja haasteisiin sopivaa tietoa ja keinoja arjen ja elämänhallintaan.

Muutoksen mittaaminen

Neurokirjolla ryhmä täyttää jokaisen tapaamiskerran jälkeen lyhyen palautekyselyn, jossa on seuraavat kysymykset.

1.Ryhmän ilmapiiri tuntui turvalliselta (erittäin huonosti - erittäin
hyvin)Luokitus 1-5

2.Ryhmän työskentely tavat sopivat minulle (erittäin huonosti- erittäin hyvin)Luokitus.

3.Minut ja minun tarpeeni huomioitiin ryhmässä
(erittäin huonosti - erittäin hyvin)Luokitus 1-5.

4.Kokonaisuudessaan päivän ryhmätapaaminen oli minulle
(täysin hyödytön - erittäin hyödyllinen)Luokitus 1-5.

5.Suosittelisitko ryhmää vastaavassa tilanteessa oleville? Kyllä/En

6.Haluatko sanoa vielä jotain muuta? Kirjoita vastaus

******************************************************

Kyselyn kysymys 5 on NPS- mittari. Tämä kertoo asiakastyytyväisyyden.

Toteutussuunnitelma

1. Tavoitteiden ja kohderyhmän määrittely

Selkeytetään ADHD-ryhmän tavoite: Onko kyseessä ensisijaisesti vertaistukiryhmä, ohjaava interventio vai hoitoon ohjaava toiminta?
Kohderyhmän rajaus: Määritellään, kenelle ryhmä on tarkoitettu (esim. aikuiset, nuoret, vastadiagnosoidut, tukitoimia tarvitsevat).
Osallistujien rekrytointi: Hyödynnetään terveydenhuollon ammattilaisia (tässä psykiatri suositteli suoraan ryhmään ohjautumista ja ryhmänvetäjä otti myöhemmin yhteyttä kertoakseen lisää ryhmästä).

2. Ryhmän rakenteen ja sisällön suunnittelu

Kesto ja tapaamisten määrä: Päätetään, kuinka monta tapaamista pidetään (esim. 6) ja kuinka usein ryhmä kokoontuu (tässä joka toinen viikko samaan aikaan ja samassa paikassa).
Sisältörunko: Määritellään tapaamisten aiheet, kuten ADHD:n ymmärtäminen, arjen hallinta, tunnesäätely ja työelämä.
Menetelmät:
- Ryhmäkeskustelut ja kokemusten jakaminen
- Ohjatut harjoitukset ja toiminnalliset menetelmät
- Psykoedukaatio ja konkreettiset työkalut arkeen

3. Ohjaajien ja yhteistyökumppaneiden sitouttaminen

Ohjaajien ammattitaito ja motivaatio: Varmistetaan, että ryhmän vetäjillä on riittävä tieto ADHD:stä ja ryhmänohjaamisesta.
Moniammatillinen yhteistyö: Ryhmänvetäjät ovat sairaanhoitajia, joilla jokaisella on omat erityisosaamisensa; ryhmän vetäminen, ryhmäpsykoterapia ja nepsyvalmennus
Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa: Esim. kolmannen sektorin palveluiden tarjonnan esittely

4. Seurantamenetelmät ja arviointi

Palaute ja arviointi: Jokaisen tapaamisen jälkeen kerätään lyhyt palaute osallistujilta.
Ennen ja jälkeen -mittaukset: Voidaan käyttää esimerkiksi lyhyitä kyselyitä liittyen osallistujien koettuun hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Kehittämisehdotukset: Ohjaajat ja osallistujat arvioivat yhdessä, miten ryhmää voisi parantaa tulevaisuudessa.

5. Jatkokehitys ja skaalautuvuus

Mallinnetaan hyväksi havaittu toimintamalli: Dokumentoidaan prosessi ja parhaat käytännöt, jotta ryhmä voidaan ottaa laajemmin käyttöön (Innokylä).
Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen: Esimerkkien avulla erilaiset verkkoalustat, sivustot, kooste ADHD:ta tukevista sovelluksista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ryhmään osallistuvat asiakkaat vaikuttavat ryhmän sisältöön. Pilotointi vaiheessa palautteiden kautta saadaan myös seuraavien tapaamisten valmisteluun tarvittavaa tietoa suoraan osallistujilta.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Neurokirjo- ja ADHD-piirteisten valmiita ryhmämalleja on julkaistu Mielenterveystalon palvelussa sekä Innokylässä. Ryhmän suunnitteluun osallistuvat ryhmäpsykoterapeutti sekä sairaanhoitajat, joilla on neuropsykiatrisen valmentajan koulutus ja kokemusta ryhmätoimintojen pitämisestä osana mielenterveyden palveluja. Lopulliseen ryhmän sisältöön vaikuttavat ryhmään osallistuvat asiakkaat.

Ideointi

Neuropsykiatrisen jononpurun jälkeen on mahdollista hoitaa psykoedukaation antaminen ryhmämuotoisesti.

Ratkaisun testaaminen

Työntekijä resurssi: Kolme työntekijää mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon alueelta. Ryhmä psykoterapeutti, sairaanhoitaja perustason miepä palveluista ja sairaanhoitaja ryhmätalon toimipisteestä.

Prosessi:

Kevät 2024: "Idea ilmoille"- Esihenkilön hyväksyntä ja kiinnostuneiden työntekijöiden rekrytointi.

Kesä 2024: "Suunnittelu"- Neljä yhteistä tapaamista ryhmänohjaajien kanssa suunnitellen ryhmään rekrytoimista, sisältöjä ja käytänteitä.

Syksy 2024: "Toteutus"- Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen

Ryhmiä on kaksi, jotka kokoontuvat joka toinen viikko.

Kokeilun tavoitteet

Ryhmään osallistuvat saavat psykoedukaatiota neurokirjosta. Ryhmän sisällöt muokataan ryhmään osallistuvien omista toiveista ja tarpeista. Osallistuja kokevat tulevansa kuulluksi, saavansa tietoa ja keinoja omiin ominaisuuksinsa ja tukea omaan pärjäävyyteensä. Ryhmän tarkoitus on olla myös vertaistuellinen.

Kuvaa ja jaa

Neurokirjolla- Aikuisten psykoedukatiivinen ryhmä ADHD- tutkimuksien jatkoksi Kainuun hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)