Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Neuropsykiatrisen asiakkaan, 13-29- vuotiaan hoito- ja palveluketju (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren ja nuoren aikuisen hoito- ja palveluketjun kuvaus Kainuun hyvinvointialueella.

Toimintaympäristö **

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat tilastollisesti lisääntyneet, mikä johtuu tiedon lisääntymisestä. Monella hyvinvointialueella on havahduttu lisääntyneeseen tutkimus- ja hoitotarpeeseen, näin myös Kainuun hyvinvointialueella. 

Kainuun hyvinvointialueen neuropsykiatrista hoito- ja palveluketjua lasten ja nuorten osalta on kuvattu prosessikartan osalta lyhyesti v 2019 ja päivitetty viimeksi vuonna 2020. Aikuisten kohdalla ei ole erikseen eritelty neuropsykiatrisen asiakkaan palvelu- ja hoitoketjua. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutetaan tapauskohtaisen työryhmän mallia, jossa työryhmä pysyy mahdollisuuksien mukaan samana koko hoitoprosessin ajan. Neuropsykiatrisen asiakkaan hoidossa tämä tarkoittaa sitä, että henkilökunnalla on oltava laajasti neuropsykiatrista osaamista diagnosoinnista hoitoon ja kuntouttamiseen saakka.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hoito- ja palveluketju: 

Kainuun hyvinvointialueen nuorten- ja nuorten aikuisten neuropsykiatriset palvelut ovat hajautuneet monelle eri palvelualueelle ja palveluissa voi olla päällekkäisyyksiä, epäselvyyttä tai puutteita.

Jonotilanne ja osaamisen vahvistaminen: 

Nuorisopsykiatrian poliklinikalle erikoissairaanhoitoon voi ohjautua ilman lääkärin lähetettä. Tämä ruuhkauttaa nuorisopsykaitrian poliklinikan alkukartoitusta ja viivästyttää mahdollisesti neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren tuen saamista.

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuropsykiatrinen jonotilanne on ruuhkautunut vuodesta 2021 lähtien erityisesti Kajaanin toimipisteessä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on panostettu ammattilaisten (sairaanhoitajat) kouluttamiseen mm. diagnostisen DIVA- haastettelun osalta. 

Kainuun hyvinvointialueella ei ole tarjolla neuropsykiatrista kuntoutusta määrämittaisina valmennusjaksoina. Hyvinvointialueen työntekijöitä on koulutettu tai he ovat kouluttautuneet neuropsykiatrisiksi valmentajiksi omakustanteisesti. Nämä työntekijät voivat käyttää neuropsykiatrisen valmentajan osaamistaan työssään, mutta itse valmennusta ei ole määritelty minkään ammattiryhmän tai palvelualueen työnkuvaan. Nepsyvalmentajien lisäkouluttamista on suositeltu v. 2022 Kestävän Kasvun Kainuu I- hankkeen selvityksessä ratkaisuna neuropsykiatriselle kuntoutukselle. Koulutuksen kohderyhmää tai palvelualaa ei kuitenkaan ole määritelty. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarpeet diagnostisen hoitopolun kehittämisessä: 

Diagnostista tutkimusta tehdään 13- 15 vuotiaille alkukartoituksin sekä tarvittaessa psykologisin tutkimuksin kouluterveydenhuollossa psykologin toimesta. Koulupsykologi voi lähettää alle 16- vuotiaan nuoren diagnostisiin jatkotutkimuksiin lasten neurologian poliklinikalle. Yli 16- vuotiaiden osalta diagnostisia tutkimuksia tehdään nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja 18- vuotta täyttäneet ohjautuvat mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

  • On tärkeää luoda diagnostinen toimintamalli, joka palvelee mahdollisimman oikea-aikaisesti ja vahvistaa varhaista tunnistamista
  • ADHD:n diagnosointiin ei välttämättä tarvita raskaita erikoissairaanhoidon palveluita, vaan ne voidaan totetuttaa perusterveydenhuollon palveluna.
  • Kainuusta puuttuu lasten- ja nuorten mielenterveyden perusterveydenhuollon  palvelu. Tämä kuormittaa kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa
  • Kainuussa on pula koulupsykologeista, joten koulupsykologin tutkimuksiin on pitkä jonotusaika
  • Mielenterveyspalveluissa mm. adhd:n diagnostinen tutkimus on osana 

Tarpeet jononpurkamisessa ja osaamisen vahvistamisessa: 

Kestävän Kasvun Kainuu I- hankkeessa on suunniteltu neuropsykiatrista jononpurkua, joka on tarkoitus toteuttaa alkuperäisestä ostopalvelusopimuksesta poiketen lisätyönä omalla henkilökunnalla mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tutkimukset toteutetaan perusterveydenhuollon palveluna. Tällä tuetaan oman henkilökunnan osaamisen vahvistumista sekä kehitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä tutkimusprosessiin sekä kuntoutukseen.

Kestävän kasvun Kainuu II- hankkeessa tarkastellaan uudelleen neuropsykiatristen valmentajien koulutustarvetta ja kohdennetaan mahdolliset koulutukset  hyvinvointialueen palveluihin, joissa neuropsykiatriset valmennus jaksot määrämittaisina ja nuoren tai nuoren aikuisen omassa lähiympäristössä ovat mahdollisia toteuttaa. Näitä palveluita voisivat olla mm. lapsi- ja perhepalveluiden perhetyö, perheneuvolan palvelut, kuntoutuspalvelut ja vammaispalvelut. Palvelurakennetta selvitetään ja suunnitellaan yhteiskehittämisen ryhmien avulla.

Tarpeet hoidon ja kuntoutuksen järjestämisessä:

Neuropsykiatrisen kuntoutuksen osalta palveluissa on epäselvyyttä niin asiakkaalla kuin hyvinvointialueen henkilökunnallakin. Mitä tapahtuu diagnosoinnin jälkeen?

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisen työryhmä on koottu monialaisesti....