Neuropsykiatrisia piirteitä omaavien palvelut, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Satakunnan hyvinvointialueella tavoitellaan koko hyvinvointialueen yhteisiä neuropsykiatrisia piirteitä omaavien palvelutarjottimia ja hoitoketjuja. Palvelutarjottimet luodaan elämänkaariajattelun mukaisesti.

Toimintaympäristö

Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden tunnistaminen on kehittynyt 2000-luvulla, jonka seurauksena myös diagnosoinnin tarve on lisääntynyt. Vähintään 10% väestöstä kärsii neuropsykiatrisista oireista, jotka vaikuttavat päivittäiseen elämään. Neuropsykiatrisia piirteitä voi ilmetä myös henkilöillä, joiden piirteet eivät täytä diagnostisia kriteerejä. Tästä huolimatta piirteet vaikuttavat päivittäiseen elämään. Neuropsykiatrilla piirteillä olevat ihmiset ja perheet kokevat usein olevansa palveluissa väliinputoajia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Satakunta on laaja maakunta ja etäisyydet palveluihin ovat pitkät, erityisesti haja-asutusalueilla. Neuropsykiatrisia piirteitä omaaville suunnatut palvelut ovat pirstaleisia ja toteutetaan muiden palveluiden sisällä, joten oikean palvelun löytäminen ja tarvittavan tiedon saaminen on usein haastavaa. 

Satakunnan hyvinvointialueen strategiassa linjataan, että asiakkaita palvellaan yhdenvertaisesti ja kohdataan inhimillisesti. Neuropsykiatristen piirteiden kanssa elävien tasavertainen kohtaaminen edellyttää riittävää tietoa piirteistä ja niiden mukanaan tuomista haasteista. Se edellyttää myös tiedossa olevia palvelu- ja hoitoketjuja, jotta asiakas ei pääse putoamaan palvelujen väliin. Jotta neuropsykiatrisia piirteitä omaavat henkilöt saavat tarvitsemansa tuen ollakseen tasavertaisia yhteiskunnan jäseniä, tulee heidän saatavillaan olla matalan kynnyksen palveluita sekä diagnoosin jälkeisiä kuntoutuspalveluita. Ammattilaisten nepsyosaaminen tulee olla riittävää, jotta asiakkaat osataan kohdata heidän tarpeensa huomioon ottaen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Neuropsykiatrilla piirteillä olevat ihmiset ja perheet kokevat usein olevansa palveluissa väliinputoajia. Kun hyvinvointialueen palvelukenttä ei ole yhtenäinen, eivät ammattilaiset välttämättä osaa ohjata asiakkaita oikeiden palveluiden piiriin. Tästä syystä yhtenäiset palvelutarjottimet ja hoitoketjut koko hyvinvointialueella parantavat asiakkaiden palvelujen saantia. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen lisää asiakkaiden osallisuutta yhteiskuntaan ja mahdollistaa tuen saamisen varhaisessa vaiheessa, myös ilman diagnoosia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Nepsy-palveluiden kokonaisuus on suuri ja moninainen. Tästä syystä kehittämistyössä tarvitaan monia erilaisia kehittäjäjoukkoja. Kehittäjäjoukot on muodostettu kulloinkin kehitettävän kokonaisuuden ympärille aiheen vahvoista osaajista niin, että edustuksellisuus kaikista tarvittavista tahoista toteutuu.

Tavoiteltu muutos

Neuropsykiatristen palvelujen saatavuutta, selkeyttämistä ja yhdenmukaisuutta koko sata-alueen sote-ammattilaisille sekä palveluita tarvitseville asukkaille. 

Toteutussuunnitelma

Laaditaan lasten ja nuorten palveluihin alkukartoitusmateriaalit ja palveluohjausta tukeva materiaali, sekä luodaan prosessi diagnostiselle polulle.

Kuvataan neuropsykiatrisista haasteista oireilevien  lasten ja nuorten tuen portaat Sata-alueella.

Kehitetään nepsytiimi-malli konsultaatiorakenteella  lasten, nuorten ja perheiden toimialueelle.

ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhempien ryhmämuotoinen tukimalli.

Ammattilaisten neuropsykiatrisen osaaminen kehittämisen ja ylläpidon tukeminen verkostotoiminnan avulla.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Neuropsykiatrisia piirteitä omaavat henkilöt kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Asiakasymmärrystä lisätään kokemusasiantuntijoita kuulemalla.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Tässä hyödynnetty kuntien vanhoja lääkäreillä käytössä olleita lomakkeita.

Ideointi

Palvelutuotannosta on koottu erilaisia työryhmiä eri kehittämiskohteisiin. Huomiona on noussut se, että parhaat ratkaisut ja ideat löytyvät käytännön asiakastyötä tekeviltä.

Idean valinta

Yksi yhteinen prosessi, lomakkeisto ja palveluohjauksien muistilista lasten, nuorten ja perheiden perustason alueen sote-toimijoiden käyttöön. 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kehitetään yksi yhtenäinen toimintamalli tuen ja hoidon tarpeen varhaiseen tunnistamiseen. Tällöin pyritään saavuttamaan perheille oikeanaikainen tuki ja kohdentamaan olemassa olevat sote-resurssit tarkemmin.

Idean testaus asiakkaalla

Käyttäjäkokemuskyselyn palautteessa ilmeni, että kartoitus kuormittaa erityisesti kouluterveydenhoitajia lisäksi nousi esille, että koululääkärit tarvitsevat yhtenäisen ohjeistuksen. 

Palautteen perusteella luodaan ohjeistus koululääkäreille ja painotetaan alkuvaiheen tukitoimien ja toimjijoiden roolia enemmän, jotta terveydenhuoltoon ohjaudutaan vasta kun muuta tarvittavat tukitoimet on järjestetty.

Ratkaisun testaaminen

Ensimmäinen versio tuli käyttöön lokakuussa 2024. Keväällä 2025 tehtiin käyttäjäkysely, jonka perusteella aineisto muokattiin työryhmissä kyselystä nousseiden tarpeiden perusteella. Syksyllä 2025 järjestetään uudet koulutukset, jotta päivitykset tulevat käyttöön. 

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on selvittää vastaako materiaali tarpeeseen.

Kokeilussa opittua

Käytäntö ja tulevaisuus näyttää, millä tavoin tehty materiaali muokkautuu työvälineenä. Muutos vaatii aikaa ja vaatii vastarintaa, ennen kuin asettuu osaksi pysyvää käytäntöä.