Nuoren mielen hyvinvointi - alkuvaiheen asiakasprosessi, Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Yhdenmukainen alkuvaiheen tilannekartoitus ja työskentelysuunnitelma 13-17 -vuotiaan nuoren mielen hyvinvointiin liittyvillä käynneillä perustason sote-palveluissa.
Hyvinvointia ja kestäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja -hankkeessa tehdyssä nykytilaselvityksessä (2022) kävi ilmi, että lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen sekä mielenterveyshäiriöiden hoidon palvelukokonaisuus Pohjois-Karjalan alueella vaatii systeemistä kehittämistä. Alueella asuu noin 27 000 alle 18-vuotiasta, joista noin 20 %:lla arvioidaan olevan mielenterveyshäiriö tai kehityksellinen häiriö (Tilastokeskus 2022; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a; Sourander & Marttunen 2016). Suuremman avun tarvitsijoita on noin 10 % (Liukko 2020). Lisäksi tarvitaan tukea esimerkiksi alkavaan päihdeongelmaan, väkivalta/kiusaamiskokemuksiin ja ei-häiriöasteisiin psyykkisiin oireisiin.
Siun soten alueella hoidon tai palvelun suunnitelmallisuus on osin puutteellista, asiakas-/ terveys- ja hoitosuunnitelmia ei aina tehdä ja vastuunjako asiakkaan hoidosta tai palvelusta ei ole selkeä. Sekä nuoret että ammattilaiset kokivat, että nuorten ääni, toiveet ja kokemukset tulisi saada paremmin kuuluviin mielen hyvinvointia tukevia palveluita suunniteltaessa. Nuoren tulisi saada myös riittävästi tietoa hänelle tarjolla olevista palveluista niiden suunnittelemiseksi. (Palvelumuotoiluraportti, nuorten mielenterveyspalvelut 2022.)
Nuoren palveluja koordinoiva ammattilainen voi olla sosiaalityöntekijä, mutta koordinoija voi olla myös terveydenhuollon, opiskeluhuollon tai muun tahon edustaja, johon nuori luottaa ja jolla on riittävät edellytykset tuoda jatkuvuutta nuoren tarvitsemaan palvelukokonaisuuteen. Jokaisella ammattilaisella on vastuu siitä, että hänen kohtaamansa nuori saa riittävän tuen ja selkeästi koordinoidun avun kokonaisuuden. (Pitkänen, Tourunen, Huhta, Kaskela, Takala, Helfer, Jurvanen, Laine, Larivaara & Suurpää 2022.)
Asiakasprosessin nykytilaa lähdettiin kuvaamaan yhdessä asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa. Kehittämistä vaativien ongelmakohtien juurisyitä selvitettiin ja visioitiin ideaaliprosessia asiakasarvo ja hyvinvointialueen strategia huomioiden .
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategian mukaisesti kehitteillä olevan prosessin tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantaminen, palveluihin pääsyn nopeutuminen ja yhteydensaannin helpottuminen. Kehittämisprosessi tähtää strategian mukaisesti myös palvelujen oikea-aikaisuuden, vaikuttavuuden, laadun ja jatkuvuuden lisäämiseen sekä integraation vahvistamiseen. Palvelupolun ja vastuunjaon selkiyttäminen sekä työn suunnitelmallisuus edesauttavat strategian mukaisesti myös henkilöstön hyvinvointia ja tehostavat toiminnan taloudellisuutta. Kehittämisprosessi etenee Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden mukaisesti, kun asiakkaiden kokemukset otetaan huomioon toimintoja kehitettäessä.
Asiakasjäsen
- Nuoren vanhempi
Perhe- ja sosiaalipalvelut
- Palvelujohtaja Helena Majoinen, prosessin omistaja
- Johtava sosiaalityöntekijä Sanna Turunen
- Koulukuraattori Toivo Turunen
- Sairaanhoitaja Tommi Härkönen
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
- Ylihoitaja Anita Lindevall
- Osastonhoitaja Anu Puustinen
- Asiantuntijahoitaja Taina Lahtinen
Digisotekeskus
- Asiakaskoordinaattori Satu Koponen
Hyke-hanke
- Projektiasiantuntija Elina Kiiskinen, fasilitoija
Nuori ja hänen perheensä tietävät kuinka työskentely etenee ja kuka heidän yhteyshenkilönsä on.
Muutosta päädyttiin pilottivaiheessa mittaamaan seuraavasti:
Onko yhdenmukainen tapa tehdä alkukartoitus käytössä? Tavoite 100 täytettyä lomaketta 06/2024 mennessä.
Kerätään ammattilaisen palaute pilotin ajalta toteutuneista käynneistä
- Kuinka suuri osa vastanneista voisi ottaa alkukartoituksen nuoren kanssa työskentelyyn?
- Nuori tietää ensimmäisen käynnin/kontaktin jälkeen, milloin hänen seuraava käyntinsä on ja kuka on hänen yhteyshenkilönsä.
- Kuinka suuri osa vastanneista koki työskentelyvinkeistä olevan apua alkuvaiheen työskentelysuunnitelman hahmottamisessa?
Mittareita täsmennetään tarvittaessa pilotista saatujen kokemusten perusteella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän selvityksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöitä esiintyy jopa 10–15 prosentilla lapsista ja 20–25 prosentilla nuorista (Aalto-Setälä, Huikko, Appelqvist-Schmidlechner, Haravuori & Marttunen 2020). Vuonna 2022 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella oli 8251 13–17-vuotiasta nuorta (Tilastokeskus 2023).
Yleisimpiä ongelmia ovat ahdistuneisuus- ja masennushäiriöt, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), käytöshäiriö sekä nuoruusiässä yleistyvät päihdehäiriöt ja syömishäiriöt. Usein lapsella tai nuorella on samanaikaisesti useampi häiriö. Noin puolet mielenterveyshäiriöistä ilmenee 14 ikävuoteen mennessä. Viime vuosina erikoissairaanhoidon palveluihin ohjautuminen on lisääntynyt huomattavasti. Osittain syynä on parantunut häiriöiden tunnistaminen, mutta pääasiallinen syy on perustason palvelujen riittämättömyys. (Aalto-Setälä ym. 2020.)
Kehittämistiimissä on mukana asiakasjäsen. Asiakasymmärrystä on lisännyt myös hyvinvointialueen nuorisovaltuusto vaikutustoimielinrakenne, jonka tehtävänä on esimerkiksi vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Lisäksi asiakasymmärrystä on tuottanut mm. Hyvinvoiva Pohjoiskarjalainen nuori -hankkeessa tehty selvitys Pohjois-Karjalan maakunnan nuorten hyvinvoinnista ja palvelutarpeista (2023) sekä Hyvinvointia ja kestäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Pohjois-Karjalassa -hankkeen kysely nuoruusikäisille mielenterveyspalveluista Siun sotessa (2022).
Kuva
Yhdenmukainen tapa tehdä alkuvaiheen tilannekartoitus nuoren mielen hyvinvointiin liittyvillä käynneillä Ammattilaisilla on käytössä yhdenmukainen tapa tehdä alkuvaiheen tilannekartoitus (RBDI ja lähisuhdeväkivallan suodatinkysymykset) nuoren elämäntilanne ja suojaavat tekijät huomioiden. Ammattilaisella on käytössä myös mielen hyvinvointia tukevien teemojen alle koottu vinkkilista erilaisista menetelmistä ja työkaluista jatkotyöskentelyyn nuoren kanssa, joiden avulla yhteistä ymmärrystä tilanteesta voidaan lähteä vahvistamaan.
Alkuvaiheen työskentelysuunnitelman laatiminen nuoren mielen hyvinvointiin liittyvillä käynneillä perustason palveluissa Nuori ja hänen perheensä tietävät ensimmäisen käynnin/kontaktin jälkeen, kuinka työskentely etenee seuraavien kahdeksan viikon aikana ja kuka heidän yhteyshenkilönsä on. Nuoren kanssa keskustellaan ja suunnitellaan kuinka työskentely etenee ja mitä käynneillä pääpiirteittäin tapahtuu.
Nuoren kanssa laaditaan alkuvaiheen tilannekartoituksen pohjalta työskentelysuunnitelma mielen hyvinvointiin liittyvien käyntien alkuvaiheen ajalle.
Kuva
Kuva
Asiakas osallistuu kehittämiseen koko kehittämisprosessin ajan. Moniammatillinen asiakasprosessia eri näkökulmista tarkasteleva tiimi mahdollistaa sen, että kehitettävällä toimintamallilla on edellytyksiä nivoutua hyvinvointialueen rakenteisiin.
Toimintamallia testataan, pilotoidaan ja kehitetään niin, että se koetaan käytännössä hyödylliseksi ammattilaiselle, lähiesihenkilöille ja organisaation johdolle. Pilotoinnista saadaan myös kokemuksia siitä onko toimintamalli asiakasarvoa tuottavaa ja onko sen käyttö selkeää ja helppoa. Asiakasarvoa ja ammattilaiselle hyötyä tuottavalla toimintamallilla on paremmat edellytykset tulla osaksi ammattilaisten arkea. Pilotoinnista kerätyt kokemukset toimivat perusteluina organisaation johdolle toimintamallin käyttöönoton laajentamisessa.
Viestintä (infot, infokirjeet, intra-tiedote) varmistaa toimintamallin pilotoinnista ja käyttöönotosta tiedottamisen. Perehdytystä toimintamallin käyttöön testataan pilotoinnin yhteydessä. Kokemusten perusteella toimintamallin käyttöön laaditaan ohje tai ohjevideo.
Toimintamallin pilotointi jatkuu pilotin toisessa vaiheessa syksyllä 2024.