Nuorten (16-29v) ADHD tutkimukset psykososiaalisiin palveluihin.  Luodaan yhtenäiset kriteerit tukimukseen, laadukas tutkimus-ja lääkehoidonprosessi, sekä otetaan käyttöön systemaattisesti keskittymishäiriöiden ohjattu omahoito .

Toimintaympäristö **

Nuorten keskittymis-ja tarkkaavaisuushäiriöiden tutkimusten ja hoidon tarve on on viime vuosina kasvanut. Neuropsykiatristenhäiriöiden esiintyvyys valtakunnallisesti  eri lähteiden mukaan noin 10 %  luokkaa.   Hoitamattoman keskittymishäiriön liitännäisvaikutukset ovat isot. Hoitamaton ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.

THL selvitys  hyvinvointialueille nosti ​kehittämistarpeet myös Pohjanmaan hyvinvointialueen osalta.:    Varhaista tukea neuropsykiatriseen oireiluun oli periaatteessa melko kattavasti tarjolla alle 13-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mutta 13–19-vuotiaiden varhainen tuki oli puutteellisemmin järjestetty.​ Myös diagnostiikka ja lääkitysten aloittaminen näytti käyvän mutkikkaammaksi sen mukaan, mitä vanhemmista lapsista oli kyse. 

Alueellamme esiintyvyys on maamme pienintä , mutta tutkimuksiin ja hoitoon pääsy nuorilla oli keskittynyt erikoissairaanhoitoon ja jonotusaika kasvanut kohtuuttoman pitkäksi. 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjamaan Hva:lla  yli 16 vuotiaiden neuropsykatriset ( myös ADHD) tutkimukset ovat keskitetty suurelta osalta erikoissairaanhoitoon aikuisten psykiatrian poliklinikalle. Jonotus aika noin 2 vuotta. 

Ammattilaisille  ei  ole sovittuna konsultaatio mallia ja hyvinvointialueella  ei yhtenäistä tutkimus- ja lääkehoidon prosessia. 

Asiaikkalal ei tietoa omasta hoitopolustaan : Asikaskyselyn mukaan hotioonpääsy oli vaikeaa, aikaa vievää ja pirstoutunutta, ja tuntui ettei kenelläkään ammattilaisella ollut kokonaisvastuuta.

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintamallin suunnittelua varten tehty asiakaskysely nuorille ja heidän vanhemmilleen tehtiin keväällä 2024, josta nousi esille vaikea hoitoon pääsy , tuen tarjonnaan hajanaisuus sekä ammattilaisten keskinäinen yhteistyön puute. Asiakkailta tuli palautetta teidon vaikeasta saannista ja pitkästä prosessista. 

Ennen toimintamallin suunnittelua käytiin lukuisia työpaikka käyntejä eri hoitotahojen  kanssa: Hyvinvointialueella  todettiin olevan  erilaisia käytäntöjä hoitoonpääsyssä, tutkimusten  teossa sekä lääkeseurannassa. Organisaation palvelulupaus ja strategia yhdenvertaisuudesta ei toteutunut. 

Yli 16 vuotiaiden  nuorten tutkimukset oli keskitetty erikoissairaanhoidon aikuisten psykiatrian poliklinikalle keskisellä alueella, jossa jonotus aika oli kasvanut lähes kahteen vuoteen, eikä hoitotakuu toteudu.  

Tavoiteltu muutos

 Linjaus siitä, mihin asiakas ottaa yhteyttä epäillessään itsellään ADHD:ta, millä esitiedoilla potilas asetetaan tutkimusjonoon, miten tutkimus toteutetaan ja miten mahdollinen lääkehoidon seuranta toteutetaan sekä sovitut indikaatiot jatkohoitoon erikoissairaanhoitoon.  Tavoitteena tarjota ohjattua omahoitoa oireisiin heti kun asiakkaalla todetaan oireita havaittu. Pyritään seulonnan  jälkeen luotettavaan  diagnosointiin ja varhaisessa vaiheessa tarjottuun tukeen keskittäen tutkimukset yhteen paikkaan.

 Keskittymis- ja tarkaavaisuushäiriöiden tukeminen ja tutkiminen  yhdessä yksikössä:

  • Selkeyttää eri toimijoiden välistä työnjakoa ja tiivistää yhteistyötä eri ikäisten palveluiden välillä​

  • Vahvistaa neuropsykiatristen haasteiden tunnistamista ja tukemista perustasolla vähentäen näin raskaampien erityistason palveluiden tarvetta. ​

  • Ylläpitää ja kehittää hyvinvointialueen nepsyosaamista ( työpaikka käynnit, luennot; konsultointia, materiaalin jakaminen) ja palveluketjua​

  • Häiriökysynnän minimoiminen​

  • Kustannustehokkuus​

  • Yhteinen kirjaamiskäytäntö, yhtenäiset tutkimuskriteerit​: yhdenvertaisuus ja luotettavuus 

  • Asiakas tietoinen hoitopolustaan ja saa sujuvammin tarvitsemansa avun. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin suunnittelua varten tehty asiakaskysely nuorille ja heidän vanhemmilleen tehtiin keväällä 2024, josta nousi esille vaikea hoitoon pääsy , tuen tarjonnaan hajanaisuus sekä ammattilaisten keskinäinen yhteistyön puute. Asiakkailta tuli palautetta tiedon vaikeasta saannista ja pitkästä prosessista.