| Innokylä

Toimintaympäristö

Nuorten (13-17-vuotiaat) perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisesta vastaa Kymenlaaksossa Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matalan yksiköt. Nuorten Matalan yksiköissä tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita moniammatillisena tiiminä. Nuorten Matalassa työskentelee sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia, toimintaterapeutteja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä sekä lääkäreitä ja näin ollen myös työtä ohjaavia lakeja on useita.

Nuorten Matala tarjoaa nuorille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia. Nuorten Matalaan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi:

Nuoren mielen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä
Päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä
Nuoren itsenäistymiseen liittyvissä kysymyksissä
Nuoren käyttäytymiseen liittyvissä asioissa
Vanhemmuuteen tai kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä
Kodin ristiriitatilanteissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Terveydenhuollon palvelut

Terveydenhuollon palveluiden osalta 1.9.2023 voimaan tullut hoitotakuun lainsäädäntö tiukensi hoitoon pääsyn aikarajoja myös Nuorten Matalan toiminnassa. Uuden lainsäädännön myötä perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja tiukennettiin 3 kuukaudesta 14 vuorokauteen. 1.9.2023 lähtien hoitoon on siis tullut päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. (STM.)

Psyykkisten terveysongelmien hoito on samalla viivalla fyysisten terveysongelmien hoidon kanssa eli myös mielenterveyden ongelmissa on jatkossa oikeus päästä hoitoon 14 vuorokaudessa. Hoitoon pääsyn sääntely koskee erityisesti hoitoon hakeutumista, eli pääsyä lääkäriin tai, jos diagnoosiin perustuvalle hoidolle ei siinä vaiheessa ole tarvetta, pääsyä hoitajan tai esimerkiksi psykologin suoravastaanotolle. (STM.)

Sosiaalihuollon palvelut

Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta tai kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on muuten tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä (ShL 34 §). Hyvinvointialue myöntää sosiaalipalveluja asiakkaille yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Arviointi perustuu asiakkaan omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. (STM.) Mikäli kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on palvelutarpeen arviointi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta ja sen on valmistuttava kolmessa kuukaudessa. (THL.)

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Uuden lainsäädännön myötä hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän aikana, kun asiakas ottaa yhteyttä toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnissa tehdään yksilöllinen arvio

asiakkaan tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä
siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaa hoitoa tai tutkimuksia asiakas tarvitsee.

Arvion hoidon tarpeesta tekee laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Lisäksi lainsäädännössä on määritelty, että hoitoon on päästävä 14 vuorokaudessa.

Olennaista hoitotakuun toteutumisessa on, että henkilöstötarpeeseen vastataan toimintatapojen pysyvillä muutoksilla, kuten työnjaon ja työskentelymallien muutoksilla sekä digitaalisten palvelujen käytön laajentamisella ja lisäämisellä.

Hyvinvointialueella on velvoite järjestää toimintansa niin, että joko sen omana tuotantona tai ostopalveluna on saatavilla tutkimus- ja hoitoaikoja siten, että asiakkailla on tosiasiallinen mahdollisuus saada palveluja säädetyissä enimmäisajoissa. Hyvinvointialueen on hoidon tarvetta arvioidessaan arvioitava sitä, pystyykö se tuottamaan tutkimukset ja hoidon määräajassa. (STM.)

Nuorten Matalan asiakasohjaus aiheutti ennen arviointitiimien kehittämistä sen, että asiakkaita ei saatu jaettua työntekijöille siinä tahdissa kuin heitä hakeutui Nuorten Matalaan asiakkaaksi. Tästä puolestaan seurasi se, että asiakkaita jouduttiin laittamaan suoraan jonoon, jolloin hoidon ja palvelun tarpeen arviointi venyi jopa usean kuukauden päähän. Asiakkaiden hoidon tai palvelun tarvetta ei myöskään voitu arvioida riittävän yksilöidysti, joten asiakkaat ohjautuivat palvelun asiakkaaksi osittain sen mukaan, kenellä ammattilaisella oli tilaa ja mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten interventiokoordinaattori on aloittanut kehittäjäjoukon kokoamisen yhdessä nuorten palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorin kanssa. Kehittämistyön aloitus on hyväksytty johtoryhmässä, jonka jälkeen työskentelyn suunnittelu aloitettiin Nuorten Matalan yksiköiden esihenkilöiden kanssa. Suuntaviivojen suunnittelun jälkeen koottiin henkilöstöstä asiantuntijaryhmä toiminnan sisällön suunnitteluun ja mallinnustyöhön. Tämä asiantuntijaryhmä oli samalla myös se työryhmä, joka käynnisti arviointitiimien toiminnan. Asiantuntijaryhmään kuului sekä sosiaaliohjaajia että sairaanhoitajia.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Nopeammalla palveluihin pääsyllä voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi pahentaa asiakkaan tilannetta ja monimutkaistaa monien terveysongelmien hoitoa ja näin lisätä kustannuksia. (STM.)

Muutoksen mittaaminen

Sote-järjestämislaissa säädetään hyvinvointialueen velvoitteesta omavalvontaan, jonka osana sillä on velvoite valvoa myös hoitoon pääsyn toteutumista. Hyvinvointialueen yksikön tulee julkaista internetissä tietoja hoitoon pääsystä. Hoitoon pääsyä koskevat tiedot tuottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jolloin tieto on vertailukelpoista eri järjestäjien välillä: Linkki Kymenlaakson hyvinvointialueen hoitoon pääsyn tietoihin.

Perusterveydenhuollon avoterveydenhuollon toimintayksiköiden tiedot hoitoon pääsystä on julkaistava jatkossa kalenterikuukausittain.

Valvira ja aluehallintovirastot laillisuusvalvojina valvovat hoitoon pääsyn toteutumista. (STM, THL, Valvira.)

Nuorten Matalan yksiköiden terveydenhuollon palveluiden hoitoon pääsyn tiedot eivät ole ennen muutosta raportoituneet THL:n tietoihin, koska hoidon tarpeen arviointia ei ole kirjattu raportoinnin vaatimalla tavalla.

Toteutussuunnitelma

Nuorten Matalan arviointitiimin kehittämistä alettiin suunnitella heti, kun varmistui, että terveydenhuollon hoidon takuun tiukentuminen koskee myös Nuorten Matalan terveyspalveluita. Koska Nuorten Matalassa haluttiin jatkossakin tehdä moniammatillista työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden välillä, oli alusta asti selvää, että arviointitiimien kehittämiseen otettiin terveyspalveluiden lisäksi mukaan myös sosiaalihuollon palvelut. Tavoitteena oli, että jatkossa Nuorten Matalan uudet asiakkaat ohjautuvat asiakkuuteen arviointitiimien kautta, jolloin nuoren tilanne sekä hoidon että palvelun tarve tulee arvioitua kokonaisvaltaisesti so-te-työparin toimesta. Lisäksi sovittiin, että arvioinnin pohjana hyödynnetään Terapiat Etulinjaan -toimintamallin Nuorten interventionavigaattoria.

Jotta arviointitiimien toiminta saatiin käynnistettyä, tuli Nuorten Matalan henkilöstöstä siirtää työpanosta arviointitiimiin. Toiminta aloitettiin siirtämällä molemmista Nuorten Matalan yksiköistä (Kotka & Kouvola) yhden sairaanhoitajan ja yhden sosiaaliohjaajan työpanos arviointitiimissä käytettäväksi. Halukkaat työntekijät valikoituivat kiinnostuskartoituksen avulla.

Työryhmän kokoamisen jälkeen aloitettiin säännölliset tapaamiset arviointitiimin toiminnan ja sisällön suunnittelemiseksi. Työryhmä kokoontui viikoittain Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten interventiokoordinaattorin ja nuorten palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorin fasilitoimiin sisällön suunnittelun työpajoihin. Näissä viikoittaisissa tapaamisissa ratkottiin yhdessä eteen tulleita haasteita ja mallinnettiin arviointitiimien prosessikuvaus. Myös yksiköiden esihenkilöt olivat mukana tapaamisissa.

Nuorten interventionavigaattorin käyttöönoton valmisteluun liittyen työryhmälle järjestettiin infotilaisuus interventionavigaattorista ja bechmarkattiin Länsi-Uudenmaan Nuorisopoliklinikka Nupolia, jossa navigaattori on jo käytössä hyvin samankaltaisessa yksikössä. Työntekijöille järjestettiin interventionavigaattoriin liittyvä ensijäsennyskoulutus ennen toiminnan aloittamista.

Koska arviointitiimin työntekijät ovat Nuorten Matalan olemassa olevaa henkilöstöä, toi olemassa olevien asiakkaiden täyttämät kalenterit oman haasteensa arviointitiimin käynnistämiseen. Jotta kaikkien asiakkaiden asiakkuuden päättyivät tai siirtyivät suunnitellusti, ei arviointitiimien työntekijöiden työpanosta voitu siirtää heti kokonaan arviointitiimeihin.

Tavoitteena oli, että Nuorten Matalan arviointitiimit toimivat 100% työpanoksella toukokuun 2024 loppuun mennessä. Tähän tavoitteeseen päästiin pois lukien muutamaa arviointitiimin työntekijöiden olemassa olevaa asiakasta, joita ei yhteisen arvion perusteella ollut perusteltua siirtää toiselle työntekijälle.

Arviointitiimien kehittämisen ollessa jo käynnissä, linjasi nuorten palveluiden johto sekä sosiaali- että terveyspalveluiden osalta jatkokehittämisenä sen, että jatkossa ei Nuorten Matalaan ole enää omaa asiakasohjausnumeroa, vaan asiakkaat ottavat yhteyttä hyvinvointialueella jo olemassa oleviin asiakasohjausnumeroihin, joista nuori ohjataan Nuorten Matalaan. Terveyspalveluiden osalta tämän palvelun tuottaa Kaiku24 ylläpitämä miepä-linja ja sosiaalipalveluiden osalta Sosiaalihuollon asiakasneuvonta. Tällä kehittämisellä voitiin varmistaa, että saman vuorokauden aikana tehtävä hoidontarpeen arvio on terveyspalveluiden osalta mahdollista toteuttaa. Asiakasohjauksen muutos otettiin osaksi arviointitiimien kehittämistä ja sitä valmisteltiin yhteistyössä arviointitiimin työntekijöiden, Nuorten Matalan esihenkilöiden sekä Kaiku24 ja Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan ammattilaisten kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Nuorten Matalan palvelut on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille kymenlaaksolaisille nuorille. Nuorten Matalaan voivat olla yhteydessä nuoret, huoltajat ja muut yhteistyötahot.

Nuorten Matalan palveluiden käyttäminen perustuu nuoren suostumukseen, joten nuoren omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa.

Nuorten Matalan palveluita toteutetaan yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa. Huoltaja ei voi kieltää huollettavaansa käyttämästä Nuorten Matalan palveluita.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa luotiin Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matalan yksiköihin arviointitiimit, jotka arvioivat Nuorten Matalaan ohjautuvien nuorten sote-palveluiden tarpeen asiakkuuden alkuvaiheessa. Arviointitiimin työntekijöiden moniammatillisen arvion sekä Interventionavigaattorin tuoman tiedon myötä nuoren tarvitseman tuen tarve on jatkossa helpompi ja nopeampi arvioida ja nuori voidaan ohjata suoraan häntä tukevan intervention tai palvelun piiriin. Kattavan arvion perusteella nuori on jatkossa myös helpompi ohjata tarvitsemansa muun tuen piiriin, mikäli Nuorten Matalan palvelut eivät ole oikeita tai riittäviä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nuorten Matalan arviointitiimien aloitettua työnsä, on jonotilannetta saatu purettua tehokkaasti molemmissa Nuorten Matalan yksiköissä. Tällä hetkellä nuori ja vanhempi pääsee ensikäynnille pääsääntöisesti tavoitellun 14 vuorokauden määräajan sisällä.

Interventionavigaattorin käyttöönotto on selkeyttänyt ensikäynnillä tehtävää nuoren tilanteen arviointia. Tämän on mahdollistanut se, että lähes kaikki nuoret ja vanhemmat ovat täyttäneet navigaattorin pyydetysti. Arviointitiimin työntekijät voivat perehtyä jokaisen nuoren ja vanhemman vastauksiin jo ennen varsinaista ensikäyntiaikaa, mikä on osaltaan sujuvoittanut asian käsittelyä nuoren ja vanhemman tapaamisella.

Nuorten interventionavigaattorin pilottijakson (03/2024-09/2024) nuorten interventionavigaattoria käytettiin ja ensijäsennys tehtiin 135 kertaa. Asiakkaiden huoltajat saatiin sitoutettua navigaattorin käyttämiseen hyvin ja 93% kerroista myös vähintään yksi huoltajista oli täyttänyt oman osuutensa navigaattorista. Työntekijät ovat arvioineen navigaattorin toimintaa osana työskentelyä positiivisesti: 86% kerroista ammattilainen arvioi navigaattorin raportin vastanneen hyvin nuoren tilannetta ja 75% kerroista koettu navigaattorin helpottaneen arviointia jonkin verran tai paljon.

Nuorten interventionavigaattorin käyttöä jatketaan Nuorten Matalan arviointitiimeissä myös pilotin jälkeen.

Nuorten Matalan arviointitiimien kehittäminen ja interventionavigaattorin käyttöönotto, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)