Nuorten Matalan arviointitiimien kehittäminen ja interventionavigaattorin käyttöönotto, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Sujuvan hoitoon ja palveluun pääsyn kehittämiseksi oli Nuorten Matalan yksiköihin tarpeen perustaa sote-palveluiden arviointitiimit. Tiimit arvioivat asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeen ennen varsinaiseen Nuorten Matalan palveluun ohjautumista.
Oivalla ja ymmärrä
Nuorten (13-17-vuotiaat) perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisesta vastaa Kymenlaaksossa Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matalan yksiköt. Nuorten Matalan yksiköissä tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita moniammatillisena tiiminä. Nuorten Matalassa työskentelee sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia, toimintaterapeutteja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä sekä lääkäreitä ja näin ollen myös työtä ohjaavia lakeja on useita.
Nuorten Matala tarjoaa nuorille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia. Nuorten Matalaan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi:
- Nuoren mielen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä
- Päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä
- Nuoren itsenäistymiseen liittyvissä kysymyksissä
- Nuoren käyttäytymiseen liittyvissä asioissa
- Vanhemmuuteen tai kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä
- Kodin ristiriitatilanteissa.
Terveydenhuollon palvelut
Terveydenhuollon palveluiden osalta 1.9.2023 voimaan tullut hoitotakuun lainsäädäntö tiukensi hoitoon pääsyn aikarajoja myös Nuorten Matalan toiminnassa. Uuden lainsäädännön myötä perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja tiukennettiin 3 kuukaudesta 14 vuorokauteen. 1.9.2023 lähtien hoitoon on siis tullut päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. (STM.)
Psyykkisten terveysongelmien hoito on samalla viivalla fyysisten terveysongelmien hoidon kanssa eli myös mielenterveyden ongelmissa on jatkossa oikeus päästä hoitoon 14 vuorokaudessa. Hoitoon pääsyn sääntely koskee erityisesti hoitoon hakeutumista, eli pääsyä lääkäriin tai, jos diagnoosiin perustuvalle hoidolle ei siinä vaiheessa ole tarvetta, pääsyä hoitajan tai esimerkiksi psykologin suoravastaanotolle. (STM.)
Sosiaalihuollon palvelut
Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta tai kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on muuten tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä (ShL 34 §). Hyvinvointialue myöntää sosiaalipalveluja asiakkaille yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Arviointi perustuu asiakkaan omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. (STM.) Mikäli kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on palvelutarpeen arviointi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta ja sen on valmistuttava kolmessa kuukaudessa. (THL.)
Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten interventiokoordinaattori on aloittanut kehittäjäjoukon kokoamisen yhdessä nuorten palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorin kanssa. Kehittämistyön aloitus on hyväksytty johtoryhmässä, jonka jälkeen työskentelyn suunnittelu aloitettiin Nuorten Matalan yksiköiden esihenkilöiden kanssa. Suuntaviivojen suunnittelun jälkeen koottiin henkilöstöstä asiantuntijaryhmä toiminnan sisällön suunnitteluun ja mallinnustyöhön. Tämä asiantuntijaryhmä oli samalla myös se työryhmä, joka käynnisti arviointitiimien toiminnan. Asiantuntijaryhmään kuului sekä sosiaaliohjaajia että sairaanhoitajia.
Tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Nopeammalla palveluihin pääsyllä voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi pahentaa asiakkaan tilannetta ja monimutkaistaa monien terveysongelmien hoitoa ja näin lisätä kustannuksia. (STM.)
Sote-järjestämislaissa säädetään hyvinvointialueen velvoitteesta omavalvontaan, jonka osana sillä on velvoite valvoa myös hoitoon pääsyn toteutumista. Hyvinvointialueen yksikön tulee julkaista internetissä tietoja hoitoon pääsystä. Hoitoon pääsyä koskevat tiedot tuottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jolloin tieto on vertailukelpoista eri järjestäjien välillä: Linkki Kymenlaakson hyvinvointialueen hoitoon pääsyn tietoihin.
Perusterveydenhuollon avoterveydenhuollon toimintayksiköiden tiedot hoitoon pääsystä on julkaistava jatkossa kalenterikuukausittain.
Valvira ja aluehallintovirastot laillisuusvalvojina valvovat hoitoon pääsyn toteutumista. (STM, THL, Valvira.)
Nuorten Matalan yksiköiden terveydenhuollon palveluiden hoitoon pääsyn tiedot eivät ole ennen muutosta raportoituneet THL:n tietoihin, koska hoidon tarpeen arviointia ei ole kirjattu raportoinnin vaatimalla tavalla.
Nuorten Matalan arviointitiimin kehittämistä alettiin suunnitella heti, kun varmistui, että terveydenhuollon hoidon takuun tiukentuminen koskee myös Nuorten Matalan terveyspalveluihin. Koska Nuorten Matalassa haluttiin jatkossakin tehdä moniammatillista työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden välillä, oli alusta asti selvää, että arviointitiimien kehittämiseen otettiin terveyspalveluiden lisäksi mukaan myös sosiaalihuollon palvelut. Tavoitteena oli, että jatkossa Nuorten Matalan uudet asiakkaat ohjautuvat asiakkuuteen arviointitiimien kautta, jolloin nuoren tilanne sekä hoidon että palvelun tarve tulee arvioitua kokonaisvaltaisesti so-te-työparin toimesta. Lisäksi sovittiin, että arvioinnin pohjana hyödynnetään Terapiat Etulinjaan -toimintamallin Nuorten interventionavigaattoria.
Jotta arviointitiimien toiminta saatiin käynnistettyä, tuli Nuorten Matalan henkilöstöstä siirtää työpanosta arviointitiimiin. Toiminta aloitettiin siirtämällä molemmista Nuorten Matalan yksiköistä (Kotka & Kouvola) yhden sairaanhoitajan ja yhden sosiaaliohjaajan työpanos arviointitiimissä käytettäväksi. Halukkaat työntekijät valikoituivat kiinnostuskartoituksen avulla.
Työryhmän kokoamisen jälkeen aloitettiin säännölliset tapaamiset arviointitiimin toiminnan ja sisällön suunnittelemiseksi. Työryhmä kokoontui viikoittain Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten interventiokoordinaattorin ja nuorten palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorin fasilitoimiin sisällön suunnittelun työpajoihin. Näissä viikoittaisissa tapaamisissa ratkottiin yhdessä eteen tulleita haasteita ja mallinnettiin arviointitiimien prosessikuvaus. Myös yksiköiden esihenkilöt olivat mukana tapaamisissa.
Nuorten interventionavigaattorin käyttöönoton valmisteluun liittyen työryhmälle järjestettiin infotilaisuus interventionavigaattorista ja bechmarkattiin Länsi-Uudenmaan Nuorisopoliklinikka Nupolia, jossa navigaattori on jo käytössä hyvin samankaltaisessa yksikössä. Työntekijöille järjestettiin interventionavigaattoriin liittyvä ensijäsennyskoulutus ennen toiminnan aloittamista.
Koska arviointitiimin työntekijät ovat Nuorten Matalan olemassa olevaa henkilöstöä, toi olemassa olevien asiakkaiden täyttämät kalenterit oman haasteensa arviointitiimin käynnistämiseen. Jotta kaikkien asiakkaiden asiakkuuden päättyivät tai siirtyivät suunnitellusti, ei arviointitiimien työntekijöiden työpanosta voitu siirtää heti kokonaan arviointitiimeihin.
Tavoitteena on, että Nuorten Matalan arviointitiimit toimivat 100% työpanoksella toukokuun 2024 loppuun mennessä.
Nuorten Matalan palvelut on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille kymenlaaksolaisille nuorille. Nuorten Matalaan voivat olla yhteydessä nuoret, huoltajat ja muut yhteistyötahot.
Nuorten Matalan palveluiden käyttäminen perustuu nuoren suostumukseen, joten nuoren omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa.
Nuorten Matalan palveluita toteutetaan yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa. Huoltaja ei voi kieltää huollettavaansa käyttämästä Nuorten Matalan palveluita.