Pirkanmaan hyvinvointialue edistää nuorten osallisuutta hyvinvointipalveluiden kehittämisessä aktiivisella toiminnalla. Tähän kuuluu erilaiset jalkautumiset nuorten pariin, sekä alueellisessa nuorisovaltuuston toiminnassa mukana oleminen.

Toimintaympäristö

Pirkanmaan hyvinvointialue on omaksunut toiminnassaan lähestymistavan nuorten osallisuuden edistämiseen ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen alueellaan. Tämä näkyy monipuolisena ja systemaattisena toimintana, jossa nuoret ovat mukana päätöksenteossa ja suunnittelutyössä.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden suunnittelijat ovat osallistuneet mm. Tampereen kaupungin järjestämille Vaikuta! -päiville, joissa nuorilla on mahdollisuus tulla kuulluiksi ja vaikuttaa alueen palveluiden suunnitteluun. Nämä päivät tarjoavat foorumin avoimelle vuoropuhelulle nuorten ja suunnittelijoiden välillä, mikä edistää yhteistyötä ja ymmärrystä eri näkökulmista.

Lisäksi hyvinvointialue on panostanut myös muihin tapoihin kerätä nuorten mielipiteitä, ja tähän kuulunut esimerkiksi jalkautuminen nuorisotiloihin. Näissä tiloissa järjestettiin työpajoja ja tapahtumia, joissa nuoret voivat osallistua aktiivisesti erilaisten palveluiden kehittämiseen.

Kyselyt ovat olleet tärkeä työkalu nuorten mielipiteiden ja tarpeiden selvittämisessä. Hyvinvointialue on systemaattisesti teettänyt kyselyitä nuorille eri teemoista, kuten erilaisista nuorten elämään liittyvistä positiivisista ja negatiivisista ilmiöistä. Näiden kyselyiden tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa ja palveluiden suunnittelussa.

Alueellinen nuorisovaltuusto on keskeinen toimija hyvinvointialueen päätöksenteossa ja suunnittelussa. Hyvinvointialue on tiiviisti yhteistyössä alueellisen nuorisovaltuuston kanssa ja sisällyttää heidän näkemyksensä päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston ohjaajana toimii lasten, nuorten ja perheiden suunnittelija, joka tukee nuoria heidän osallistumisessaan ja varmistaa, että heidän äänensä kuuluu päätöksenteossa.

Ratkaisun perusidea

Nuorten pariin jalkautuminen tunnistetaan osaksi kehittämistyötä. Nuorille on paljon tapahtumia, joihin hyvinvointialueen on mahdollista osallistua. Alueellisen nuorisovaltuuston ja kuntien nuorisovaltuustojen kanssa tiivis yhteistyö mahdollistaa erilaisten ideoiden koeponnistuksen.

Tarvitaan myös ammattilaisten yhteistyötä ja toisten kehittämistyön tuntemusta. Suomessa toimivat alueelliset nuorisokeskukset tulee ottaa yhteistyökumppaneiksi erilaisiin seminaareihin ja yhteistyöprojekteihin. Heidän kauttaan välittyy myös kansallista ja paikallista nuorisotyön tietoutta eri toimijoille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tehdään tunnetuksi organisaatiossa erilaiset vaikuttamiseen ja osallisuuteen tähtäävät päivät, joihin nuoret osallistuvat koulupäivän aikana. 

Alueellisen nuorisovaltuuston kanssa tehdään yhteistyötä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuorisovaltuuston ohjaajana toimii nuorten palveluita kehittävä suunnittelija tai muu palveluiden kehittämisen kanssa toimiva taho.

Erilaisten koulutuskuntayhtymät ja nuorisokeskusverkostot ovat hyviä väyliä luoda nuorten osallisuuteen liittyviä toimintamalleja. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tapahtumat ja kouluvierailut ovat hyvä tapa kerätä tietoa ja päästä keskustelemaan nuorten kanssa. Osallisuus kannattaa suunnata paikkoihin, joissa nuoret jo valmiiksi ovat. Erillisiin tapahtumiin on vaikea saada nuoria, joten valmiit konseptit on viisasta hyödyntää. 
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tiedonkulku on parantunut ja nuorten parissa työskentelevät tulleet toisilleen paremmin tutuiksi. 

Nuorilta kerätty tieto on antanut kehittämistyöhön oivalluksia, joiden pohjalta jatkokehitetään nuorille sopivia kokonaisuuksia. Muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialueen nuorille suunnatut sivut pyritään toteuttamaan nuorilta saadun palautteet perusteella nuorten tarpeisiin vastaaviksi. Paljon tehdään työtä yhdessä nuorten kanssa, jotta nuorille tarjottu tieto olisi selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa.

Nuoria otetaan mukaan erilaisiin seminaareihin, suunnittelupalavereihin ja työryhmiin, jotta nuorten ajatukset nousisivat esille aina alkuvaiheesta lähtien.