Pirkanmaan hyvinvointialue edistää nuorten osallisuutta hyvinvointipalveluiden kehittämisessä aktiivisella toiminnalla. Tähän kuuluu erilaiset jalkautumiset nuorten pariin, sekä alueellisessa nuorisovaltuuston toiminnassa mukana oleminen.
Nuorten osallisuus palveluiden kehittämisessä, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Tekijä
Henna FagerLuotu
30.4.2024Viimeksi muokattu
7.1.2026* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Pirkanmaan hyvinvointialue on omaksunut toiminnassaan lähestymistavan nuorten osallisuuden edistämiseen ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen alueellaan. Tämä näkyy monipuolisena ja systemaattisena toimintana, jossa nuoret ovat mukana päätöksenteossa ja suunnittelutyössä.
Hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden suunnittelijat ovat osallistuneet mm. Tampereen kaupungin järjestämille Vaikuta! -päiville, joissa nuorilla on mahdollisuus tulla kuulluiksi ja vaikuttaa alueen palveluiden suunnitteluun. Nämä päivät tarjoavat foorumin avoimelle vuoropuhelulle nuorten ja suunnittelijoiden välillä, mikä edistää yhteistyötä ja ymmärrystä eri näkökulmista.
Lisäksi hyvinvointialue on panostanut myös muihin tapoihin kerätä nuorten mielipiteitä, ja tähän kuulunut esimerkiksi jalkautuminen nuorisotiloihin. Näissä tiloissa järjestettiin työpajoja ja tapahtumia, joissa nuoret voivat osallistua aktiivisesti erilaisten palveluiden kehittämiseen.
Kyselyt ovat olleet tärkeä työkalu nuorten mielipiteiden ja tarpeiden selvittämisessä. Hyvinvointialue on systemaattisesti teettänyt kyselyitä nuorille eri teemoista, kuten erilaisista nuorten elämään liittyvistä positiivisista ja negatiivisista ilmiöistä. Näiden kyselyiden tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa ja palveluiden suunnittelussa.
Alueellinen nuorisovaltuusto on keskeinen toimija hyvinvointialueen päätöksenteossa ja suunnittelussa. Hyvinvointialue on tiiviisti yhteistyössä alueellisen nuorisovaltuuston kanssa ja sisällyttää heidän näkemyksensä päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston ohjaajana toimii lasten, nuorten ja perheiden suunnittelija, joka tukee nuoria heidän osallistumisessaan ja varmistaa, että heidän äänensä kuuluu päätöksenteossa.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Nuorten pariin jalkautuminen tunnistetaan osaksi kehittämistyötä. Nuorille on paljon tapahtumia, joihin hyvinvointialueen on mahdollista osallistua. Alueellisen nuorisovaltuuston ja kuntien nuorisovaltuustojen kanssa tiivis yhteistyö mahdollistaa erilaisten ideoiden koeponnistuksen.
Tarvitaan myös ammattilaisten yhteistyötä ja toisten kehittämistyön tuntemusta. Suomessa toimivat alueelliset nuorisokeskukset tulee ottaa yhteistyökumppaneiksi erilaisiin seminaareihin ja yhteistyöprojekteihin. Heidän kauttaan välittyy myös kansallista ja paikallista nuorisotyön tietoutta eri toimijoille.
Tehdään tunnetuksi organisaatiossa erilaiset vaikuttamiseen ja osallisuuteen tähtäävät päivät, joihin nuoret osallistuvat koulupäivän aikana.
Alueellisen nuorisovaltuuston kanssa tehdään yhteistyötä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuorisovaltuuston ohjaajana toimii nuorten palveluita kehittävä suunnittelija tai muu palveluiden kehittämisen kanssa toimiva taho.
Erilaisten koulutuskuntayhtymät ja nuorisokeskusverkostot ovat hyviä väyliä luoda nuorten osallisuuteen liittyviä toimintamalleja.
Tiedonkulku on parantunut ja nuorten parissa työskentelevät tulleet toisilleen paremmin tutuiksi.
Nuorilta kerätty tieto on antanut kehittämistyöhön oivalluksia, joiden pohjalta jatkokehitetään nuorille sopivia kokonaisuuksia. Muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialueen nuorille suunnatut sivut pyritään toteuttamaan nuorilta saadun palautteet perusteella nuorten tarpeisiin vastaaviksi. Paljon tehdään työtä yhdessä nuorten kanssa, jotta nuorille tarjottu tieto olisi selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa.
Nuoria otetaan mukaan erilaisiin seminaareihin, suunnittelupalavereihin ja työryhmiin, jotta nuorten ajatukset nousisivat esille aina alkuvaiheesta lähtien.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.