Nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen kokeiluvaiheen avulla, Kainuun HVA (RRP, P4, I1)

Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa kehitetään kainuulaisille nuorille perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitoa kokeiluvaiheen avulla. Kokeiluvaiheessa toteutetaan valtakunnallisten suositusten mukaisia Terapiat Etulinjaan - menetelmiä.

Toimintaympäristö

Tarve nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden järjestämisestä on noussut valtakunnalliseksi puheenaiheeksi 2024 syksyn aikana, kun hallitus esitti lasten ja nuorten terapiatakuun sisällyttämisestä erityissäännöksellä osaksi terveydenhuoltolakia. Erityissäännöksellä pyritään vastaamaan lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveyden haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa erilaisten lyhytterapeuttisten menetelmien ja psykososiaalisen hoidon keinoin 28 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Kainuun hyvinvointialueella tätä muutosta on ennakoitu Nuorten Miepän kokeiluvaiheen avulla.

Nuorten Miepä aloitti vastaanottotoiminnan lokakuussa 2024 Kajaanissa ja toiminnan on tarkoitus laajentua kokeiluvaiheen aikana myös osaan muista Kainuun hyvinvointialueen kunnista. Kainuussa kuntien välimatkat  ovat pitkät, jonka vuoksi vastaanotolle saapuminen voi erityisesti talviolosuhteissa olla haastavaa. Kokeiluvaiheessa tämä on otettu huomioon mm. vahvistamalla digitaalisten palveluiden käyttöä suunnitelmallisesti tarjoamalla mahdollisuutta etävastaanottoihin.

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuun hyvinvointialueella perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluissa hoidetaan vain yli 18-vuotiaita asiakkaita. Alaikäisten asiakkaiden mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitoa on toteutettu opiskeluhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, jonka vuoksi nuorten hoitoon pääsy on ajoittain ruuhkautunut, hoitosuhteet ovat pitkittyneet ja molemmissa palveluissa on hoidettu sekä lieviä, keskivaikeita että vaikeita mielenterveyden ja riippuvuuksien häiriöitä. Näin ollen hoidon porrastusta ei ole ollut mahdollista rakentaa. 

Kehittämällä riittävät, Kainuun nuorten tarpeisiin sopivat perustason mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon palvelut selkiyttävät hoidon porrasteisuutta sekä auttavat nuoria jo ensioireiden alkaessa säännöllisten ja tiheästi toteutettavien terapeuttisten menetelmien keinoin.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Nuorten Miepän kokeiluvaiheessa toteutetaan 13—17-vuotiaiden nuorten neuropsykiatrisia diagnostisia haastatteluita (ADHD) sekä lievien ja keskivaikeiden mielenterveys- ja riippuvuushäiriöiden hoitoa valtakunnallisten suositusten mukaisesti, kuten interpersoonallisten ja kognitiivisten lyhytterapeuttisten menetelmien,  ohjatun omahoito-ohjelmien avulla sekä tarpeenmukaisten, psykososiaalisten lyhytinterventioiden keinoin. Pilotin aikana yhdellä nuorella on mahdollista päästä määrämittaiseen ja tavoitteelliseen hoitosuhteeseen, jossa hän tapaa psykiatrista sairaanhoitajaa keskimäärin kerran viikossa 1-3kk:n ajan. Hoidon päättyessä nuori voidaan tarvittaessa ohjata jatkohoitoon esimerkiksi opiskeluhuollon tai erikoissairaanhoidon palveluihin. 

Tavoiteltu muutos

Kokeiluvaiheen tavoitteena on nopeuttaa nuorten hoitoon pääsyä, kehittää hoidon vaikuttavuuden arviointia ja kokeilla määrämittaisia, psykososiaalisia ja lyhytterapeuttisia mielenterveyden ja riippuvuuksien hoitomuotoja. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä selkiyttää hoidon porrasteisuutta.

Walk In -terapiamuodon avulla pyrimme nopeuttamaan hoitoon pääsyä. Walk In -terapiamuoto on etäyhteydellä toteutettavaa kertaluontoista terapeuttista keskustelua, johon nuori voi päästä 1-14 vrk:n sisällä yhden puhelinsoiton perusteella. Walk In -terapiassa voidaan tehdä tarkempi hoidon tarpeen arvioi nuoren tilanteesta ja hänellä on mahdollisuus jatkaa määrämittaiseen hoitosuhteeseen. 

Hoitosuhteen aikana hoidon vaikuttavuutta arvioidaan väli- ja loppuarviointien yhteydessä mm. nuorten interventionavigaattori - kyselyllä, keskustelemalla avoimesti nuoren kokemuksista hoitomenetelmistä hoitosuhteen aikana sekä pyytämällä palautetta nuorilta Forms-kyselyn avulla.

Em. toimintamallien on tarkoitus integroitua osaksi organisaatiota ja olemassa olevia palveluja, joissa nuorten minäpystyvyyden kokemus vahvistuu ja hoidontarve lyhenee.

Muutoksen mittaaminen
  • Menetelmän laajuuden seuranta: yhteydenottojen, hoitoon ohjautuneiden nuorten määrä ja toteutuneiden hoitojen määrä.​

  • Menetelmäuskollisuuden mittarit: psykososiaaliset menetelmien käyttö ja tilastoiminen THL:n toimenpidekoodien avulla. ​

  • Vaikuttavuuden arviointi: nuorten ja huoltajien toiveiden ja kokemusten kuuleminen, nuorten interventionavigaattorin hyödyntäminen sekä nuorten kanssa täytettävä Forms-kysely.

  • Menetelmän vaikutukset käytännön työhön: hoitoon pääsyn nopeutuminen, hoidon kesto (loppuun saatetut ja keskeytyneet) ja muualle jatkohoitoon ohjautuneiden nuorten määrä.​

  • Suora palaute: yhteiskehittämisen kautta yhteistyökumppaneiden kuuleminen ennen kokeiluvaiheen alkamista, sen aikana ja lopetusvaiheessa. Nuorilta ja huoltajilta saatu suora palaute hoitomenetelmistä.

Toteutussuunnitelma
  • Perustason hoidon kokeiluvaiheen toteutus 10/2024 alkaen.
  • Toimintamallin laajeneminen yläkouluikäisten lisäksi 18-vuotiaisiin. 
  • Vaikuttavuuden seuranta määriteltyjen mittareiden avulla.
  • Yhteiskehittäminen ja juurruttamistiimin kokoaminen.
  • Palvelun integroiminen osaksi organisaatiota aloitetaan valmisteluvaiheessa. 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kainuulaiset 13—17-vuotiaat nuoret, jotka kärsivät neuropsykiatrisista piirteistä, lievistä tai keskivaikeista mielenterveys- tai riippuvuushäiriöistä. 

Kokeiluvaiheessa nuoria osallistetaan mm. hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja erilaisten psykososiaalisten ja lyhytterapeuttisten menetelmien avulla, joita tehdään sekä vastaanotoilla ja joita nuori toteuttaa myös itsenäisesti vapaa-ajalla yksin tai yhdessä huoltajien kanssa.

Ideointi
  • Nuorten tapaaminen eri ympäristöissä
    • Pienen koulun räätälöity moniammatillinen juurruttamissuunnitelma
    • Konsultaatiokanava ja hoidonohjaus
Kokeilussa opittua

Nuorten tapaaminen eri ympäristöissä on lisännyt saavutettavuutta ja motivoinut nuoria sitoutumaan hoitoon, kun on ollut vaihtoehtoja. Varsinkin pitkien välimatkojen ylä-kainuussa, on ollut hyvä tarjota nuorille mahdollisuus tavata koululla tai keskustassa. 

Pienen koulun juurruttamissuunnitelma lähti käyntiin koulun henkilökunnan ajatuksesta juurrutuksen onnistumisessa. Juurruttamistyö jatkuu suunnitellusti.

Toimintaamme on kuin huomaamatta tullut toimiva lisä kuin itsestään. Olemme toimineet yhteistyökumppaneillemme myös konsultoijina ja hoidon ohjaajina joissakin tapauksissa. Yhteistyön ja yhteisvastuun määrä on siten kasvanut ja vaikuttanut positiivisesti kehittämistyöhön.