Ohjatun omahoidon sparri Itä-Suomessa
Psykososiaalisista menetelmiin liittyvän ohjatun omahoitoon liittyvä tukimalli, jolla tuetaan ammattilaisten osaamista ja samalla verkostoitumista ja vertaistukea menetelmän juurtumisessa.
Psykososiaalisista menetelmistä 1–3 kontaktikerran ohjattua omahoitoa on koulutettu paljon Itä-Suomen yhteistyöalueella vuonna 2023, ensilinjassa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijöille. Menetelmä on todettu kansainvälisesti ja kansallisesti vaikuttavaksi hoidoksi yleisimpiin lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin. Menetelmän käytössä on kuitenkin ollut suurta vaihtelevuutta yksiköittäin/työntekijöittäin ja menetelmän käyttöä on osin sovellettu, lisäksi osa kouluttautujista ei ole opiskellut koulutusta loppuun saakka sähköisellä koulutusalustalla. Vaikka menetelmän käyttöönoton kokonaisuus on sisältänyt yksiköiden esihenkilöiden/henkilökunnan infoja, koulutustilaisuuksia, koulutettavien itsenäisen opiskelun seurantaa sähköisellä koulutusalustalla sekä taitopajoja/sparreja yksiköittäin, niin tuen tarve ohjatun omahoidon käytön aktivoimiseksi, jatkumiseksi ja juurruttamiseksi on ollut selkeästi nähtävillä.
Kesän (2023) jälkeen päätettiin järjestää Itä-Suomen yhteistyöalueen tasoisesti ohjatun omahoidon sparrit (2 kpl, syys- ja joulukuussa) menetelmän käyttöön kouluttautuneille työntekijöille. Sparrien tavoitteena oli edistää työntekijöiden menetelmän käyttöönottoa ja toteuttamista. Sparrien keskeisiä sisältöjä oli hoidon porrastuksen näkökulma, menetelmän rakenne ja vaikuttavat elementit, vaikuttavuustieto (kansallisesti ja osin hyvinvointialueittain) sekä ennen kaikkea kokemusten jakaminen menetelmän käytöstä. Sparreihin osallistui perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden ohjatun omahoidon kokeneempi käyttäjä, joka osallistui keskusteluun ja kokemusten jakamiseen. Työntekijöiden palautteiden perusteella sparreihin järjestettiin myös ohjatun omahoidon käyntien potilastapaamisten demoja, joista saatiin edelleen hyvää palautetta.
Joulukuun sparriin osallistujista 84 % koki sen hyödyllisenä ja 12 % jokseenkin hyödyllisenä, loput eivät osanneet/halunneet vastata. Osallistujia oli kaikilta hyvinvointialueilta, pääosin mielenterveys- ja päihdepalveluista.
KOHDERYHMÄ: Terveysalan ammattilaiset, jotka ovat käyneet koulutuksen tai ovat kouluttautumassa.