| Innokylä

Toimintaympäristö

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asui Vuoden 2022 lopussa 169 570 henkilöä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen väestörakenne noudattelee maan keskiarvoa. Ennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestömäärän arvioidaan pienenevän noin 10 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2040 mennessä. Lasten ja nuorten määrä vähenee noin 20 prosenttia tarkastelujaksolla 2020‒2030, mutta väheneminen hidastuu vuoden 2030 jälkeen. Työikäisten määrä vähenee noin 10 prosenttia tarkastelujaksolla 2020‒2030. Samalla tarkastelujaksolla ikääntyneiden määrä kasvaa noin 15 prosenttia. Ikääntyneisyyden kasvu tulee haastamaan koko palvelujärjestelmän toimintakyvyn.

Väestöryhmän pieneneminen vähentää palveluiden tarvetta, mutta sosioekonominen tilanne ja sairastavuus vastaavasti nostavat palvelutarvetta. Siksi Oma Hämeen on ollut tarve löytää uusia tapoja tuottaa palveluita nykyistä tuottavammin ‒ kuitenkin niin, ettei palveluiden saatavuus ja saavutettavuus heikenny. Keskeistä on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen lisääminen ja ennaltaehkäisevien palvelujen tuottaminen sekä yhteistyö muiden toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa. Hyvinvointialueen henkilöstövajetta ei pystytä paikkaamaan pelkästään rekrytoinneilla, erityisesti haastavassa taloudellisessa tilanteessa, vaan tarvitaan myös olemassa olevien resurssien vaikuttavampaa kohdentamista ja toiminta- ja palvelumallien uudistamista.

Palveluiden järjestämisessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tullut huomioida alueen erityispiirteet ja toimintaympäristö. Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta kuvaa maantieteellinen hajautuneisuus kolmeen seutuun: Forssan seutuun (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä), Hämeenlinnan seutuun (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) ja Riihimäen seutuun (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki). THL:n lähtötilannearvion mukaan Kanta-Hämeen väestön arvioitu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarve vuodelle 2023 on hieman yli maan keskitason.

Oma Hämeen arvot ovat yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja rohkeus. Arvojen mukainen toiminta on tärkeä lähtökohta Oma Hämeen toiminnan kehittämisessä, suunnittelussa ja toimeenpanossa. Oma Hämeen digitaalisten palveluiden kehittämisen lähtökohta on ollut helppokäyttöisyys ja saavutettavuus, joka osaltaa lisää yhdenvertaisuutta palveluden käytössä. Oma Häme on kehittänyt tehokkaasti asiakasosallisuutta ja - lähtöisyyttä sekä vaikuttavuuden arviointia, mahdollistaen näiden näkökulmien hyödyntämisen vahvasti myös digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Digipalveluiden kehittämisessä on uskallettu tehdä rohkeita ja uudenlaisia päätöksiä laadukkaan ja innovatiivisen kehittämisen näkökulmasta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Digitaalisten palveluiden kehittämistyön käynnistyessä hyvinvointialueen kunnilla oli käytössä erilaisia digitaalisia palveluita, tosin nykytilanteeseen nähden huomattavan paljon vähemmän. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä oli käytössä erikoissairaanhoidossa digitaalinen asiointiportaali, jota lähdettiin laajentamaan kattamaan koko hyvinvointialueen palvelut. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti asiointialustaa lähdettiin kehittämään mobiilisovellukseksi. Kehittämistyön lähtökohtana oli koota käytössä olevat digitaaliset palvelut yhdelle alustalle sekä tarjota asiakkaille sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhdistävä alusta.

Digitaaliset palvelut ja niiden kehittäminen on merkittävässä roolissa hyvinvointialueen strategian toimeenpanossa sekä palveluverkon osana. Hyvinvointialueen tavoitteena on ollut tarjota alueen kaikille asukkaille heidän tarpeidensa mukaiset palvelut lisäämällä digitaalisten palveluiden tarjontaa.

Oma Hämeen RRP2 -hankkeen alkuvaihessa DigiFinlandin Omaolo -palvelu oli alueella vahvassa roolissa, ja sen käytön laajentamista ja integrointia lähdettiin edistämään. Kanta-Hämeen hyvinvointialue luopui kuitenkin Omaolon palveluista taloudellisista syistä. Omaolon luopumisen jälkeen on tehostettu jo käytössä olleiden ratkaisujen hyödyntämistä aikaisempaa tehokkaammin ja panostettu näiden jatkokehittämiseen. Muun muassa älykkään hoidon tarpeen arviointia tullaan hyödyntämään aikaisempaa tehokkaammin asiakkaiden ohjautumisessa oikealla ammattilaiselle, mikä asiakkaan näkökulmasta tarkoittaa vähemmän valintoja organisaatiolähtöisten vaihtoehtojen välillä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Oma Hämeen digipalveluiden kohderyhmänä nähdään kaikki Oma Hämeen digipalveluita käyttävät asiakkaat. Asukasviestintää käytetään osin myös kohdennettua viestintää erilaisille asiakasryhmille. Tiedostamme, että kaikki asiakkaat eivät kykene digipalveluita käyttämään, mikä on tärkeää huomioida kehittämisen kokonaiskuvassa. Palveluden helppokäyttöisyydessä ja saavutettavuudella haluamme kuitenkin mahdollistaa digitaaliset palvelut mahdollisimman monelle.

Tärkeä osa kehittämistä myös saavutettavuuden ja helppokäyttöisyyden osalta on ollut asiakkaiden osallistaminen kehittämisen eri vaiheisiin. Esimerkiksi Oma Hämeen asiointialustaa on kehitetty ketterällä mallilla yhdessä käyttäjien ja ammattilaisten kanssa. Suunnittelun alkuvaiheessa asiakkaiden toiveita ja tarpeita kartoitettiin asiakasraadilta työpajoissa. Asiakasraadin lisäksi ennen ensimmäistä julkaisua kerättiin palautetta kahdelta focusryhmältä: raskaana olevat asiakkat sekä 2. tyypin diabetesta sairastavat asiakkaat. Näiltä focusryhmiltä kerättiin palautteita liittyen asiontialustan sisältöihin ja käytettävyyteen. Julkaisun jälkeen asiointialustalle tehtiin asiakkaiden kanssa käytettävyystestaukset, jonka perusteella mm. ulkoasua ja muutamia toiminnallisuuksia muutettiin.

Asiointialustan julkaisemisen jälkeen kehittäminen on toteutunut jatkuvana kehittämisenä, jossa hyödynnetään asiakaspalautteita ja kehittämisideoita. Lisäksi olemme aktiivisesti osallistuneet esimerkiksi erilaisiin esittely- ja messutilaisuuksissa, joissa voimme esitellä digitaalisten palveluidemme kokonaisuutta sekä myös kuulla alueemma asukaiden näkemyksiä, mielipiteitä ja kokemuksia.

Asiointialustan lisäksi Digitaalisen sote -keskuksen projekti on ollut merkittävä osa Oma Hämeen digipalveluiden kehittämisen kokonaisuudessa. Asiakkaiden näkemyksiä Digitaalisen sote -keskuksen konseptissa on saatu kolmesta kehittäjäasiakasillasta. Kehittäjäasiakasiltoihin osallistui digikehittämisestä kiinnostuneita hyvinvointialueen asukkaita. Rekrytointiprosessissa kiinnitettiin huomioita siihen, että ryhmältä saataisiin mahdollisimman monipuolisesti erilaisia näkemyksiä.

Hyvinvointialueella koulutettiin vapaaehtoisia Digimentoreita (paikallisia järjestötoimijoita) asiointialustan käytön tukemisessa. Koulutus järjestettiin loppuvuodesta 2023 ja täydennyskoulutukset ovat mahdollisia pyynnöstä Oma Hämeen digitiimin toimesta.

Esittelyvideo sovelluksesta

https://omahame.fi/sovellus

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kanta- Hämeen hyvinvointialueen asukaan digipalvelut koostuvat tällä hetkellä terveydenhuollon geneerisistä esitiedoista ja muista esitietolomakkeista, digipoluista, chateista ja videovastaanotoista. Digitaaliset palvelut ovat ensisijaisia yhteydenottoväyliä niiden asiakkaiden osalta kenelle se on tarkoituksenmukaista. Hyvinvointialueella on kehitetty erilaisia digitaalisia palveluja erilaisiin asiakastarpeisiin.

Videovastaanotot mahdollistavat asiakkaiden osallisuuden silloin kun se ei perinteisillä tavoilla ole ollut mahdollista. Videovastaanotot mahdollistavat myös erityisasiantuntijuuden paremman hyödynnettävyyden koko hyvinvointialueen tasolla. Videovastaanotot ovat kaikkien Oma Hämeen asiakastyötä tekevien ammatilaisten työväline.

Oma Hämeen digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskus -projektin tavoitteena oli saattaa yhteen eri palvelualueiden ammattiryhmien asiantuntijuutta sekä digitaalisia toimintaprosesseja. Kehittäminen on aloitettu chat-toimintojen kehittämisellä, ja vuoden 2024 loppuun mennessä alueella on ollut toiminnassa seitsemän chat-palvelukanavaa (sairaanhoitaja-chat, neuvola, mielenterveys- ja päihdepalvelut, suu terveydenhuolto, kuntoutus, aikuissosiaalityö ja yleistä neuvontaa tarjoava INFO). Asiointeja chateissa on vuoden 2024 aikana ollut yhteensä yli 37 000. Digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen projektissa on kehitetty paitsi chattien toiminnallisia ja sisällöllisiä tekijöitä myös palvelukanavien välistä yhteistyötä. Digitaalisen sote -keskuksen projekti päättyi vuoden 2024 loppuun, ja toiminnen kehittäminen jatkuu osana operatiivista toimintaa.

Digipolulla on tavoitteena tehostaa ja vahvistaa palvelujen sujuvuutta sekä yhtenäistää alueella toteutettavaa hoitoa. Sen avulla voidaan optimoida perinteisiä hoitoprosesseja sekä luoda palveluketjuja joissa yhdistyy sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Digipolulla voidaan säästää ammattilaisten aikaa ja antaa aikaa kiinteille vastaanottokäynneille mm. muistuttamalla automaattisesti asiakasta ja ammattilaista seuranta-ajankohdasta. Polun avulla voidaan sujuvoittaa asiakkaan prosessia kokoamalla yhteen esitiedot, omahoito-ohjeet ja seurantatiedot. Polun avulla asiakkaalla on aina mahdollisuus saada ketterästi yhteys omaan tiimiin tai omaan ammattilaiseen (turvallinen viestinvälitys), kun hänelle sellainen on nimetty. Polku mahdollistaa yksilöllisen hoidon sekä ohjaavaan otteen polulla joka "räätälöiden" kirjaston avulla vastaamaan asiakkaan hoidon tarpeita sisältäen tarvittaessa kiinteät käynnit.

Geneeriset esitiedot -kyselyn avulla on voitu vähentää päällekkäisiä lomakkeiden täyttöä ja aktivoida asiakkaita ylläpitämään omia yleisiä terveystietojaan. Kysely sisältää terveydentilaan ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Ensimmäisen kerran jälkeen tulee näkyviin jo aiemmin täytetyt tiedot, jolloin ne vain tarvitsee tarkistaa ja päivittää siltä osin kuin ovat muuttuneet. Jos asiakkaalla on toistuvia ajanvarauksia, kysely aktivoituu vain, jos sitä ei ole täytetty viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digitaalisten palveluiden kokonaisuus on laaja, ja vaatii jatkuvaa yhteistyötä niin Oma Hämeen sisäisten toimoijoiden kuin myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla se edellyttää myös organistoitua kokonaisuudenhallintaa ja johtamista. Kokonaishallintaa liittyy niin tekninen hallintamalli kuin myös toiminnallisen kokonaisuuden hallinta.

Digitaaliset palvelut ovat asiakkaille uusia tapoja toimia, ja digitaalisten palveluiden markkinointi ja sen suunnittelu on tärkeää. Viestinnällä on tärkeä rooli myös digitaalisten palveluiden ajankohtaisviestinnässä.

Digitaalisten palveluiden käytössä on huomioitava riittävä tuki niin asiakkaille kiun ammattilaisille. Asiakkaiden osallisuus kehittämisessä on myös olennaista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli vaatii johdon tuen ja riittävän resursoinnin. Digitaalisia palveluita on saatu onnistuneesti käyttöön, kun johto on sitoutunut toimintamallin rakentamiseen ja tämän käyttöönottoon. Myös teknologisten ratkaisujen avulla kerätty käyttäjädata sekä -palaute on entisestään sitouttanut niin johtoa kuin ammattilaisia toimintamalliin sekä tämän jatkokehittämisen tarpeeseen.

Asukkaan digitaaliset palvelut ovat laaja kokonaisuus, joka vaati jatkuvaa verkostotyöskentelyä ja reflektiokykyä. Koska asukkaan digitaalisiin palveluihin liittyy yhteisiä työvälineitä ja toimintaa, edellyttää se organisaation eri toimijoiden yhteistyötä ja kykyä yhteiseen johtamiseen. Yhteisen johtamisen keskeinen vaade on yhteinen strateginen tavoite, mihin digipalveluilla pyritään ja mitä tavoitellaan. Johtamisrakenteisiin onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Samoin oleellista on jo ennakkoon suunnitella viestintä esimerkiksi teknisissä ongelmatilanteissa, niin että viestinnällä tavoitetaan asiaankuuluvat ammattilaiset sekä palveluja käyttävät asiakkaat.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakkaan digitaaliset palvelut ovat kiinteä osa Oma Hämeen palveluita joita kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti. Positiivinen yllätys on ollut ammattilaisten kiinnostus digitaalisten työkalujen käyttöönottoon sekä työskentelyyn keskiteyissä digitaalisissa palveluissa. Hyvinvointialueella on digipalveluiden kehittämisen myötä syntynyt uusia ohjausrakenteita ja on huomioitavaa että digitaaliset palvelut ovat koko hyvinvointialuetta läpileikkaava teema.

Asiointimäärät digipalveluissa nousujohteisia, ja esimerkiksi chat- työssä se näkynyt suoraan ammattilaisten työmäärässä. Digitaalisten palveluiden kokonaisuus on jatkuvasti muuttuvassa tilassa ja vaatii jatkuvaa tilanteen ja asetettujen tavoitteiden arviointia. Hyvinvointialueen etuna ovat olleet ketterät kehittämisen rakenteet ja vahva tahtotila uudistua asiakaslähtöisesti. Kansallisessa vertailussa Oma Hämeen digitaaliset palvelut näyttäytyvän varsin monipuolisena ja toimivana kokonaisuutena.

Oma Hämeen asukkaan digipalvelut (RRP 2, pilari 4, investoinnit 1 ja 4)

Kuva