Omahoitajamalli Etelä-Karjalan hyvinvointialueella
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen omahoitajamallin tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden terveyteen liittyvien asioiden hoitoa. Omahoitajan avulla pyritään turvaamaan hoidon jatkuvuus ja sujuvoittaa yhteydensaantia suoraan ammattilaiseen
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella työskentelee noin 140 sairaanhoitajaa/terveydenhoitajaa ja 40-50 lääkäriä yhdessätoista toimipisteessä yhdeksän kunnan; Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari alueella.
Omahoitaja toimintaa on kehitetty vaiheittain. Alkuvaiheessa Etelä-Karjalan terveysasemilla toimi hoitajien puhelintunti. Soittamalla puhelintunnilla omahoitajan numeroon, asiakas sai suoraan yhteyden alueen hoitajaan. Palvelun loputtua lähdettiin kehittämään omahoitajan takaisinsoittopalvelua. Palvelua pilotoitiin Sammonlahden hyvinvointiasemalla. Pilotoinnin jälkeen omahoitajan takaisinsoittopalvelu laajennettiin kaikille Etelä-Karjalan hyvinvointi- ja terveysasemille.
Omahoitajan takaisinsoittopalvelu on toiminut pohjana nykyiselle omahoitajamallin kehittämistyölle. Omahoitajamallissa tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, vahvistaa asiakkuudenhallintaa ja sujuvoittaa asiakkaiden yhteydensaantia suoraan omahoitajalle.
Väestön ikääntyminen, palvelutarpeenkasvu ja toisaalta jatkuvasti paheneva hoitajapula haastaa meitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kansallisesti ja alueellisesti miettimään uudenlaisia keinoja vastata kasvavaan palveluntarpeeseen ja toisaalta turvaamaan hoidon jatkuvuus. Mahdollistamalla asiakkaiden joustava yhteydensaanti tuttuun omahoitajaan nopeuttaa palveluihin pääsyä ja avun saantia. Hoidon jatkuvuuden turvaamisella vältetään päällekkäisiä uudelleen arviointeja ja hoidon jonouttamista, sujuvoitetaan asiakkaan palvelupolkua ja viime kädessä säästetään koko ajan väheneviä hoitaja resursseja karsimalla päällekkäistä työtä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategian mukaisesti palveluiden porrastus, prosessit ja sujuvuus sekä henkilöstöön panostamisella lisäämme asukkaidemme terveyttä, toimintakykyä ja turvaa läpi elämän.
Kuva
Omahoitajapalvelua tarjoamme:
- kaikille yli 80-vuotiaille
- pitkäaikaissairaille joilla on säännöllinen lääkitys
- henkilöille, joilla haasteita arjessa selviämisessä
Asiakkaan sekä tarvittaessa omaisten kanssa, luodaan vuorovaikutuksellinen ja turvallinen hoitosuhde.
Omahoitajuuden tarkoituksena on helpottaa asiakkaan terveyteen liittyvien asioiden hoitoa. Palvelun avulla hoidon jatkuvuus pystytään turvaamaan ja asiakkaan yhteydensaanti ammattilaiseen sujuvoituu.
Jokaiselle omahoitajapalvelun asiakkaalle on nimetty omahoitaja. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi omahoitaja koostaa terveys- ja hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Hoitosuunnitelmaan kirjataan asiakkaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät haasteet, asiakkaalle merkitykselliset tavoitteet omahoidossa, keinot ja yksilöllinen suunnitelma hoidon seurannassa. Asiakas saa käynnin yhteydessä yhteystiedot omahoitajan takaisinsoittopalveluun. Takaisinsoittopalvelussa asiakas voi jättää soittopyynnön kiireettömissä asioissa omahoitajalle arkipäivisin klo 7-10. Omahoitaja tai omatiimin terveydenhuollon ammattilainen on yhteydessä asiakkaaseen soittamalla takaisin saman työpäivän aikana.
Omatiimissä omahoitajan apuna toimii moniammatillinen asiantuntija verkosto. Verkostoon kuuluu terveys-, kuntoutus-, mielenterveys - ja päihdepalveluiden, sekä sosiaalipalveluiden ammattilaisia.
Kuva
Omahoitajamalliin on rakennettu perehdyttämisen runko. Perehdytykseen kuuluu omahoitajana työskentelyn kokonaisuus, siihen liittyvä puhelinpalvelun tekninen osaaminen, kirjaaminen ja tilastointi puheli- ja vastaanotto tilanteissa. Hoidon jatkuvuutta parannetaan ajantasaisilla hoitosuunnitelmilla.
Perehdytyksestä huolehtivat soteasemien nimetyt vastuuhoitajat yhdessä esihenkilöiden kanssa. Heidän tehtävänään on perehdyttää kaikki uudet soteasemien hoitajat omahoitajamalliin sekä järjestää säännöllisiä kertauksia perehdytyksen kokonaisuudesta omissa työyksiköissä.
Omahoitajamallin myötä sen kohderyhmänä olevien asiakkaiden yhteydenotto terveys- ja hyvinvointiasemille on helpottunut. Lisäksi hoitokäytännöt ovat yhtenäistyneet ja hoidon jatkuvuus on parantunut.
Haasteiksi omahoitajamallin juurruttamisessa on muodostunut mm. terveysaseman hoitajien ajan käyttö, puutteellinen omahoitajapalvelun kokonaishyödyn ymmärtäminen sekä omahoitaja-asiakkaiden hankinta ja omahoitajapalveluun ohjautuminen.