Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastus, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastus, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen  tavoitteena on  hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäisy. Tavoitteena on tunnistaa riskejä ja puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Toimintamallin nimi
Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastus, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen  tavoitteena on  hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäisy. Tavoitteena on tunnistaa riskejä ja puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Toteutuspaikka
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Sari Lind

Luotu

Luotu

7.12.2023

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

14.12.2025
Ratkaisun perusidea

Omais- ja perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastus on ennaltaehkäisevä toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa omaishoitajien jaksamista, terveyttä ja elämänlaatua. Malli perustuu varhaiseen tunnistamiseen ja oikea-aikaiseen ohjaukseen, jotta kuormitusta voidaan lieventää ja ehkäistä raskaampien palvelujen tarvetta.

Tarkastus toteutetaan säännöllisesti (hoitajuuden alussa, kahden vuoden välein sekä tilanteissa, joissa ilmenee kuormitusta tai tuen tarvetta). Se sisältää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveydentilan arvioinnin, kuormittumisen riskitekijöiden kartoituksen sekä palvelu- ja tukitarpeen selvittämisen. Tuen tarpeen seulontaan käytetään COPE-mittaria, joka tarjoaa systemaattisen ja objektiivisen tavan arvioida omaishoitajan jaksamista.

Mallin vaikuttavuus perustuu luottamukselliseen vuorovaikutukseen ammattilaisen kanssa, joka voi tapahtua lähitapaamisessa tai etäyhteydellä. Digitaalinen seulonta (esim. Omaolo) voidaan hyödyntää ensivaiheen tuen tarpeen seulonnassa.

Toimintamalli sisältää asiakas- ja palveluohjausta usealla tasolla ja hyödyntää moniammatillista yhteistyötä sekä laajaa palveluverkoston tuntemusta. Näin varmistetaan, että omaishoitaja saa oikea-aikaista tukea ja ohjausta kevyempiin tukimuotoihin ennen kuin kuormitus johtaa raskaampien palvelujen tarpeeseen.

 

Toimintaympäristö

Lakisääteisten omaishoitajan terveystarkastusten tulisi STM:n tavoitteen mukaan toteutua joka toinen vuosi. Tarkastusten tavoitteena on omaishoitajan hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäisy. Tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa riskejä ja puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päähuomio tarkastuksessa on omaishoitajan jaksamisessa ja kuormittumisen riskitekijöissä. Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on tukea omaishoitajaa tekemään omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä valintoja. Omaishoitajan terveystarkastuksia tekevä sairaanhoitaja tukee omaishoitajaa tiiviissä yhteistyössä asiakasvastaavan kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä kehittämistyössä olivat omaishoidon sopimuksen tehneet Etelä-Karjalan hyvinvointialueella asuvat omaishoitajat.  Asiakasymmärrystä on kerrytetty muun muassa laajalla omaishoitajille suunnatulla kyselyllä. Tulevaisuudessa mallia tullaan edelleen kehittämään asiakaskehittäjiä osallistamalla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Kuvataan ammattilaisen toimintamalli ja asiakkaan palvelupolku (verkkosivut, intra, työohjeet).
  • Otetaan systemaattisesti käyttöön COPE-seulonta jaksamisen ja tuen tarpeen arvioon
  • Hyödynnetään ICF-osaamista toimintakyvyn laaja-alaisessa  tarkastelussa ja kirjaamisessa.
  • Sovitaan tarkastuksen ajankohdat: hoitajuuden alussa, 2 vuoden välein sekä kuormituksen/tuen tarpeen ilmetessä.
  • Vakiinnutetaan ajanvaraus- ja konsultaatiokanavat: puhelin,  konsultaatiomenetelmät (ja jatkossa sähköinen ajanvaraus).
  • Varmistetaan, että ammattilaiset ohjaavat tarkastukseen huolen herätessä (asiakasvastaavan muistutus osaksi prosessia)
  • Laaja viestintä: esitteet, verkkosivut, mediatiedotteet, intra.
  • Kohdennettu tiedotus omais- ja perhehoitajille (kirjeet/tiedotteet).
  • Yhteistyö hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa asiakasohjauksen vahvistamiseksi
  • Seurataan tarkastusten määrää ja alueellista saavutettavuutta
  • Pysyvä HTV vahvistus juurruttamisen ja toteutuksen turvaamiseksi
  • Osaaminen: ICF-ajattelumalli, COPE-mittarin käyttö ja tulkinta osana kokonaisarviota, Asiakas- ja palveluohjaus, Laadukas kirjaaminen, tietosuoja, vaikuttavuustiedon hyödyntäminen.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Saavutettavuus parani merkittävästi: Tarkastukseen voi hakeutua hoitajuuden alussa, kahden vuoden välein sekä kuormituksen ilmetessä.
  • Tuen tarpeen tunnistamisessa hyödynnetään ICF-osaamista, mikä auttaa hahmottamaan omaishoitotilanteen vaikutukset omaishoitajan toimintakykyyn, terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
  • Vaikuttavuus: Tarkastuksilla on ohjattu asiakkaita takaisin hoitokontrolleihin, ehkäisty raskaampien palvelujen tarvetta ja lisätty tietoa jaksamisen tueksi.
  • Digitaalinen seulonta ei riitä: Omaolon hyvinvointitarkastus ei yksin tunnistanut kaikkia omaishoitotilanteen haasteita, yhteydenoton merkitys on tärkeä
  • Moniammatillinen yhteistyö vahvistui: Yhteistyö hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin kanssa mahdollisti ohjauksen kevyempiin tukimuotoihin.
  • Resurssit vahvistuivat mikä turvaa mallin jatkuvuuden
  • Mallin uudistamien on edellyttänyt laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yhteistyön aikana ymmärrys omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastusten laajasta kokonaisuudesta on lisääntynyt eri toimijoiden välillä. 
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Varmista riittävät resurssit: Mallin juurruttaminen edellyttää pysyvää henkilöstöresurssia ja osaamista sekä laajaa palvelujärjestelmän tuntemusta.
  • Hyödynnä kehittäjäroolia: Kehittäjäterveydenhoitajan aktiivinen testaus ja jalkautus arkeen oli keskeistä mallin onnistumisessa.
  • Osallista heti alusta: Asiakasosallisuus ja verkostoyhteistyö kannattaa ottaa mukaan kehittämistyön alkuvaiheessa.
  • Laajenna soveltamista: Malli on muokattavissa myös muihin lakisääteisiin terveystarkastuksiin.
Kansikuva
Kuvassa kääntynyt hoitajan haastattelussa, eu unionin rahoittama -logo

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä