| Innokylä

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä lähes 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.

Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Omaolon hyvinvointitarkastuksen kehittäminen on aloitettu Pohteen alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa. Ennen RRP2 alkua hyvinvointitarkastus oli otettu käyttöön ikäneuvolan palveluprosessiin ja muutamassa kunnassa omaishoitajien ja työttömien palveluprosesseihin.

Pohteen yhtenä strategisena periaatteena on, että palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä saavutettavissa monin eri tavoin. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Myös henkilöstön osallistaminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämistyöhön yksi strategiassa mainituista asioista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnon strategian visio kuvaa digitalisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana. Strategiassa on neljä päätavoitetta, jotka ovat:

Henkilön on mahdollista ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään tietoon perustuvan ennakoinnin ja digitaalisten palvelujen tuella.
Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa on vähennetty hyödyntämällä tietoa paremmin ja ottamalla käyttöön kehittyneitä teknologisia ratkaisuja.
Johtajilla, päätöksentekijöillä ja tutkijoilla on laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti käytössä palveluista ja etuuksista kertyvää tietoa.

Lue lisää:

Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi : Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 - Valto (valtioneuvosto.fi)

Pohjois-Pohjamaan hyvinvointialueen strategia, palvelulupaus

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvointitarkastus on tarkoitettu yli 15-vuotiaille asukkaille. Terveystarkastuksen taustalla olevat riskilaskurit soveltuvat työikäiselle väestölle (noin 30-70-vuotiaille). Terveystarkastuksen voi yleisesti täyttää myös nuorempi tai vanhempi, mutta silloin kannattaa huomioida, että terveystarkastus ei sovellu näiden ryhmien sairausriskien kartoittamiseen. Eniten käytettyjä kohderyhmiä ovat työttömät, omaishoitajat ja seniorineuvolan tai ikäneuvolan asiakkaat. Muita hyvinvointitarkastuksen kohderyhmiä ovat esimerkiksi elintaparyhmäläiset, lausunnon tarvitsijat, sosiaalitoimen asiakkaat ja monialaisten palveluiden tarpeessa olevat asukkaat.

Hyvinvointitarkastus on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon käyttöön (mukaan lukien suun terveydenhuolto). Hyvinvointitarkastusta hyödynnetään useiden terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasryhmien kanssa. Hyvinvointitarkastuksen kokonaisuutta voidaan käyttää asukkaan kokonaisvaltaisen tilanteen arvioimisessa ja segmentoinnin välineenä. Hyvinvointitarkastuksen avulla ammattilaisen tuesta hyötyvät asukkaat tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Lähde: DigiFinlandin oppimisympäristö, hyvinvointitarkastus

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Omaolon hyvinvointitarkastuksen esitiedot ovat olleet käytössä joissakin yksiköissä ennen jatkokehittämisen aloitusta omaishoitajien ja työttömien terveystarkastuksissa sekä ikäihmisten hyvinvointitapaamisissa. Omaolon hyvinvointitarkastusta jo työssään käyttävien ammattilaisten asiantuntijuutta on hyödynnetty asiakasymmärryksen kartoittamisessa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on ollut vaihtelevaa. Omaolopalvelun laajentamisella alueella tuetaan digitaalisten asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja tasavertainen palvelujen saanti.

Jo aikaisemmin Omaolon hyvinvointitarkarkastusta on käytetty jonkin verran eri palveluprosesseissa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Näistä kokemuksista on saatu näyttöä siitä, että Omaolon hyvinvointitarkastus sopii osaksi kansansairauksien hoitoa, koska se tuottaa esitietoja ammattilaiselle ja antaa ohjausta asiakkaalle ennen vastaanottoa. Lisäksi yhteinäinen toimintamalli koko hyvinvointialueella tasaa asiakkaiden palvelun laatua.

Diabetes, prosessikuva, Pohde

diabetes, prosessikuva.pptx (50.35 KB)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointitarkastuksen käyttöönotto yksikköön alkaa asiantuntijajoukon kokoamisesta, jotta kaikilla on yhteinen ymmärrys kehitettävästä asiasta. Kansansairauksista jokainen prosessi täytyy kuvata erikseen, jotta kaikilla on ymmärrys siitä miten Omaolon hyvinvointitarkastuksen digitaaliset esitiedot muuttavat toimintaa. Lisäksi tärkeää on tunnistaa muut yksikössä käytössä olevat digitaaliset palvelut, kuten esimerkiksi digihoitopolut, jotta asiakkaan palvelupolku säilyy sujuvana. Käyttöönoton alkuvaiheessa palvelulle valitaan vastuukäyttäjä, joka syventyy palveluun enemmän ja tukee ammattilaisia yksikössä palvelun käytössä. Pohjois-pohjanmaan hyvinvointialueella on tehty työtä Omaolon osaamisen varmentamiseen ja Omaolon palveluita työssään käyttävät ammattilaiset suorittavat Omaolon tentin. Omaoloa koskevat ohjeet ja tärkeät dokumentit on koottu selkeästi yhteen paikkaa intranettiin, jotta ne ovat jokaiselle helposti luettavissa.

Asiakkaan ajanvarauksen yhteydessä ammattilainen luo hyvinvointitarkastus kokonaisuuden Omaoloon. Asiakasohjaus tulee suunnitella niin, että asiakas löytää Omaolon hyvinvointitarkastuksen helposti ja pääsee täyttämään sen. Tärkeää on muistaa, että Omaolon hyvinvointitarkastuksen esitietojen täyttö vaatii asiakkaalta vahvan tunnistautumisen, kuten esimerkiksi verkkopankkitunnukset.

Omaolon hyvinvointitarkastuksen esitietojen loppuraportti on ammattilaisten kokemuksen mukaan pitkä ja vaatii usemman lukemisen, että oikeat asiat löytyvät. Hyvinvointitarkastuksen loppuraportin lukeminen helpottuu ja nopeutuu, kun raportin on lukenut muutaman kerran. Hyvinvointitarkastuksen käsittelyyn on tarjottu ammattilaisille tukea ja yhteistyötä on tehty kirjaamiseen tueksi, kuten esimerkiksi on suunniteltu yhteisiä fraasipohjia potilastietojärjestelmään.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Alkuvaiheessa yksikön koko henkilökunnalla on hyvä olla selkeä yhdenmukainen käsitys toteutettavasta toiminnanmuutoksesta. Yhteistä aikaa kannattaa järjestää siihen, että kysymyksiä voi esittää ja niihin saa vastauksia.
Ammattilaisten osaamisen varmentamiseen on hyvä käyttää aikaa, jotta palvelun käyttö on sujuvaa.
Omaolon hyvinvointitarkastuksen asiakasohjaus tulee suunnitella hyvin, jotta asiakas osaa täyttää hyvinvointitarkastuksen Omaolossa.
Ammattilaisten kokemuksen mukaan hyvinvointitarkastuksen asiakkaan tuottama loppuraportti on pitkä. Loppuraportin lukua helpottaa ja suvoittaa toistot ja kirjaamisen eteen on tehty työtä luomalla yhteiset fraasipohjat potilastietojärjestelmään.
Omaolon hyvinvointitarkastuksen avulla saadaan laaja raportti asiakkaan terveydestä ja sitä voidaan hyödyntää vastaanoton suunnittelussa.
Yksikköön on hyvä nimetä Omaoloon enemmän syventynyt ammattilainen, joka voi auttaa ja tukea palvelun käytössä tarvittaessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Omaolon hyvinvointitarkastus mahdollistaa sen, että ammattilainen saa asiakkaasta laajat esitiedot ennen varsinaista vastaanottoa. Esitietojen etukäteen käsittely mahdollistaa vastaanoton suunnittelun niin, että aikaa kohdennetaan esiin nousseiden terveyshaasteiden edistämiseen. Asiakas itse on myös lukenut oman terveysraportinsa ennen vastaanotolle saapumista, joten hän osaa etukäteen valmistautua vastaanotolla käsiteltäviin asioihin.

Omaolon hyvinvointitarkastus mahdollistaa asiakaskohtaisen resurssien suunnittelun. Mikäli asiakkaalla ei ole esiin nousseita terveysriskejä, niin hänelle voi tarjota kevyempää vastaanottoa, kun sellaiselle asiakkaalle, jolla terveysriskejä on paljon.

Omaolon hyvinvointitarkastuksen esitiedot on valittu osaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhdenmukaista pitkäaikaissairaiden hoitoa eli PISARA-mallia. Tämä tulee tasaamaan hoidon laatua koko hyvinvointialueelle sekä vahvistaa entisestään Omaolon hyvinvointitarkastuksen käyttöä.

Omaolon hyvinvointitarkastustuksen esitiedot osana kansansairauksien hoitoa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1)

Kuva