Digitaalista Omaolon hyvinvointitarkastusta on kehitetty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa vuodesta 2022 alkaen. Nyt tarkoitus on laajentaa hyvinvointitarkastus osaksi kansasairauksien hoitoa koko hyvinvointialueelle.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä lähes 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.
Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin.
Omaolon hyvinvointitarkastuksen kehittäminen on aloitettu Pohteen alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa. Ennen RRP2 alkua hyvinvointitarkastus oli otettu käyttöön ikäneuvolan palveluprosessiin ja muutamassa kunnassa omaishoitajien ja työttömien palveluprosesseihin.
Pohteen yhtenä strategisena periaatteena on, että palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä saavutettavissa monin eri tavoin. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Myös henkilöstön osallistaminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämistyöhön yksi strategiassa mainituista asioista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnon strategian visio kuvaa digitalisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana. Strategiassa on neljä päätavoitetta, jotka ovat:
Lue lisää:
Hyvinvointitarkastus on tarkoitettu yli 15-vuotiaille asukkaille. Terveystarkastuksen taustalla olevat riskilaskurit soveltuvat työikäiselle väestölle (noin 30-70-vuotiaille). Terveystarkastuksen voi yleisesti täyttää myös nuorempi tai vanhempi, mutta silloin kannattaa huomioida, että terveystarkastus ei sovellu näiden ryhmien sairausriskien kartoittamiseen. Eniten käytettyjä kohderyhmiä ovat työttömät, omaishoitajat ja seniorineuvolan tai ikäneuvolan asiakkaat. Muita hyvinvointitarkastuksen kohderyhmiä ovat esimerkiksi elintaparyhmäläiset, lausunnon tarvitsijat, sosiaalitoimen asiakkaat ja monialaisten palveluiden tarpeessa olevat asukkaat.
Hyvinvointitarkastus on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon käyttöön (mukaan lukien suun terveydenhuolto). Hyvinvointitarkastusta hyödynnetään useiden terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasryhmien kanssa. Hyvinvointitarkastuksen kokonaisuutta voidaan käyttää asukkaan kokonaisvaltaisen tilanteen arvioimisessa ja segmentoinnin välineenä. Hyvinvointitarkastuksen avulla ammattilaisen tuesta hyötyvät asukkaat tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Lähde: DigiFinlandin oppimisympäristö, hyvinvointitarkastus
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Omaolon hyvinvointitarkastuksen esitiedot ovat olleet käytössä joissakin yksiköissä ennen jatkokehittämisen aloitusta omaishoitajien ja työttömien terveystarkastuksissa sekä ikäihmisten hyvinvointitapaamisissa. Omaolon hyvinvointitarkastusta jo työssään käyttävien ammattilaisten asiantuntijuutta on hyödynnetty asiakasymmärryksen kartoittamisessa.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on ollut vaihtelevaa. Omaolopalvelun laajentamisella alueella tuetaan digitaalisten asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja tasavertainen palvelujen saanti.
Jo aikaisemmin Omaolon hyvinvointitarkarkastusta on käytetty jonkin verran eri palveluprosesseissa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Näistä kokemuksista on saatu näyttöä siitä, että Omaolon hyvinvointitarkastus sopii osaksi kansansairauksien hoitoa, koska se tuottaa esitietoja ammattilaiselle ja antaa ohjausta asiakkaalle ennen vastaanottoa. Lisäksi yhteinäinen toimintamalli koko hyvinvointialueella tasaa asiakkaiden palvelun laatua.
Hyvinvointitarkastuksen käyttöönotto yksikköön alkaa asiantuntijajoukon kokoamisesta, jotta kaikilla on yhteinen ymmärrys kehitettävästä asiasta. Kansansairauksista jokainen prosessi täytyy kuvata erikseen, jotta kaikilla on ymmärrys siitä miten Omaolon hyvinvointitarkastuksen digitaaliset esitiedot muuttavat toimintaa. Lisäksi tärkeää on tunnistaa muut yksikössä käytössä olevat digitaaliset palvelut, kuten esimerkiksi digihoitopolut, jotta asiakkaan palvelupolku säilyy sujuvana. Käyttöönoton alkuvaiheessa palvelulle valitaan vastuukäyttäjä, joka syventyy palveluun enemmän ja tukee ammattilaisia yksikössä palvelun käytössä. Pohjois-pohjanmaan hyvinvointialueella on tehty työtä Omaolon osaamisen varmentamiseen ja Omaolon palveluita työssään käyttävät ammattilaiset suorittavat Omaolon tentin. Omaoloa koskevat ohjeet ja tärkeät dokumentit on koottu selkeästi yhteen paikkaa intranettiin, jotta ne ovat jokaiselle helposti luettavissa.
Asiakkaan ajanvarauksen yhteydessä ammattilainen luo hyvinvointitarkastus kokonaisuuden Omaoloon. Asiakasohjaus tulee suunnitella niin, että asiakas löytää Omaolon hyvinvointitarkastuksen helposti ja pääsee täyttämään sen. Tärkeää on muistaa, että Omaolon hyvinvointitarkastuksen esitietojen täyttö vaatii asiakkaalta vahvan tunnistautumisen, kuten esimerkiksi verkkopankkitunnukset.
Omaolon hyvinvointitarkastuksen esitietojen loppuraportti on ammattilaisten kokemuksen mukaan pitkä ja vaatii usemman lukemisen, että oikeat asiat löytyvät. Hyvinvointitarkastuksen loppuraportin lukeminen helpottuu ja nopeutuu, kun raportin on lukenut muutaman kerran. Hyvinvointitarkastuksen käsittelyyn on tarjottu ammattilaisille tukea ja yhteistyötä on tehty kirjaamiseen tueksi, kuten esimerkiksi on suunniteltu yhteisiä fraasipohjia potilastietojärjestelmään.
Omaolon hyvinvointitarkastus mahdollistaa sen, että ammattilainen saa asiakkaasta laajat esitiedot ennen varsinaista vastaanottoa. Esitietojen etukäteen käsittely mahdollistaa vastaanoton suunnittelun niin, että aikaa kohdennetaan esiin nousseiden terveyshaasteiden edistämiseen. Asiakas itse on myös lukenut oman terveysraportinsa ennen vastaanotolle saapumista, joten hän osaa etukäteen valmistautua vastaanotolla käsiteltäviin asioihin.
Omaolon hyvinvointitarkastus mahdollistaa asiakaskohtaisen resurssien suunnittelun. Mikäli asiakkaalla ei ole esiin nousseita terveysriskejä, niin hänelle voi tarjota kevyempää vastaanottoa, kun sellaiselle asiakkaalle, jolla terveysriskejä on paljon.
Omaolon hyvinvointitarkastuksen esitiedot on valittu osaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhdenmukaista pitkäaikaissairaiden hoitoa eli PISARA-mallia. Tämä tulee tasaamaan hoidon laatua koko hyvinvointialueelle sekä vahvistaa entisestään Omaolon hyvinvointitarkastuksen käyttöä.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.