Omaolon hyvinvointitarkastustuksen jatkokehittäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1)

Pohteen alueella Omaolon hyvinvointitarkastusta on kehitetty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa vuodesta 2022 alkaen. Nyt tarkoitus on jatkokehittää hyvinvointitarkastuksen käyttöä koko hyvinvointialueelle.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä lähes 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.

Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Omaolon hyvinvointitarkastuksen kehittäminen on aloitettu Pohteen alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa. Ennen RRP2 alkua hyvinvointitarkastus oli otettu käyttöön ikäneuvolan palveluprosessiin ja muutamassa kunnassa omaishoitajien ja työttömien palveluprosesseihin.

Pohteen yhtenä strategisena periaatteena on, että palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä saavutettavissa monin eri tavoin. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Myös henkilöstön osallistaminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämistyöhön yksi strategiassa mainituista asioista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnon strategian visio kuvaa digitalisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana. Strategiassa on neljä päätavoitetta, jotka ovat:

Henkilön on mahdollista ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään tietoon perustuvan ennakoinnin ja digitaalisten palvelujen tuella.
Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa on vähennetty hyödyntämällä tietoa paremmin ja ottamalla käyttöön kehittyneitä teknologisia ratkaisuja.
Johtajilla, päätöksentekijöillä ja tutkijoilla on laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti käytössä palveluista ja etuuksista kertyvää tietoa.

Lue lisää:

Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi : Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 - Valto (valtioneuvosto.fi)

Pohjois-Pohjamaan hyvinvointialueen strategia, palvelulupaus

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ennen Omaolon hyvinvointitarkastuksen jatkokehittämistä palvelu on ollut käytössä useissa palveluprosesseissa, kuten omaishoitajien terveystarkastuksissa, työttömien terveystarkastuksissa ja ikäihmisten hyvinvointitapaamisessa. Omaolon hyvinvointitarkastusta jo työssään käyttävien ammattilaisten asiantuntijuutta on hyödynnetty palvelun laajennuksessa, jotta asiakasymmärrystä on saatu mahdollisimman laajasti eri palvelukokonaisuuksista.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Omaolon hyvinvointitarkastus on ollut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella käytössä omaishoitajien, työttömien ja ikäihmisten palveluporosesseissa osassa kuntia. Nyt tavoitteena on ollut laajentaa digitaalista Omaolon hyvinvointitarkastusta muihin palveluprosesseihin, kuten kansansairauksien ja paljon palvelua tarvitsevien palveluihin. Lisäksi tavoite on ollut laajentaa palvelua sellaisiin kuntiin, joissa Omaolon hyvinvointitarkastus ei ole käytössä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kun alamme suunnittelemaan käyttöönottoa, niin Omaolon hyvinvointitarkastus esitellään johdolle. Tästä edetään käyttöönottoon ja palvelulle valitaan Omaolon vastuukäyttäjä. Yksikön vastuukäyttäjä suorittaa tehtäväänsä oman työnsä ohessa. Omaolovastaava, yksikön Omaolon vastuukäyttäjä ja yksikön esihenkilö sopivat yhteisesti käyttöönoton toteuteuksesta ja kuvaavat nykytilan ja tavoitetilan, jossa Omaolon hyvinvointitarkastus on osa asiakasprosessia. Osaamisen varmentamiseksi kaikki Omaoloa käyttävät ammattilaiset suorittavat Omaolo-tentin. Omaolon hyvinvointitarkastuksen käyttöön ammattilaiset saavat koulutuksen ja koulutuksen pitää joko omaolovastaava tai yksikön vastuukäyttäjä. Yksikön ammattilaisten digitaidot ja osallistujamäärä vaikuttavat siihen kuinka paljon tukea ja aikaa koulutus vaatii. Koulutuksen jälkeen käyttöönoton alkuvaiheessa esihenkilön ja yksikön vastuukäyttäjän tuki käyttöönotolle on tärkeää. Omaolon hyvinvointitarkastus on ammattilaislähtöinen tarkastus, joten asiakasohjaus täytyy suunnitella hyvin, jotta asiakkaat osaavat täyttää hyvinvointitarkastuksen Omaolossa. Käyttöönotosta kahden kuukauden päästä Omaolon vastuukäytäjä sopii yhteistyöpalaverin johon kutsutaan kehittäminen, tietohallinto ja esihenkilöt. Palaveri kestää noin tunnin, jossa käydään läpi käyttöönoton vaiheet ja tilanne missä mennään nyt. Etukäteen asetetut mittarit käyttöönoton tueksi näyttävät suuntaa onko käyttöönotto onnistunut. Mikäli yksikkö tarvitsee vielä apua käyttöönoton tueksi, niin sitä tarjotaan ja se suunnitellaan yhdessä. Yksikössä vastuukäyttäjä seuraa aktiivisesti analytiikkaa ja raportoi tuloksista. Aina tarpeen vaatiessa vastuukäyttäjä voi olla yhteydessä Pohteen palveluportaalin kautta tietohallintoon.