| Innokylä

Toimintaympäristö

Kymenlaakson hyvinvointialue sijaitsee Kaakkois-Suomessa kuuden kunnan alueella, jossa on useita eri keskuksia sekä haja-asutusalueita. Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään uusia palveluita palveluvalikon laajentamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi kaikille alueen asukkaille.

Kymenlaakson hyvinvointialueen kuntoutuspalveluihin perustettiin vuonna 2023 Digiterapiakeskus. Digiterapeutit ovat osallistuneet uusien toimintamallien kehittämiseen ja sovellusten käyttöönottoon. Hoidon tarpeen arvion tekeminen fysioterapeuttien toimesta aloitettiin syksyllä 2024. Omaolon oirearvioiden siirtyminen fysioterapeuttien käsiteltäväksi oli yksi ensimmäisistä kehitetyistä toimintamalleista.

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin tavoitteena on ohjata tuki- ja liikuntaelinoireisia asiakkaita ensikontaktiin fysioterapeutille, aina kun mahdollista. Fysioterapeutin osaamista oli pitkään toivottu etulinjaan tai lähemmäs sitä, koska keskitetyssä ajanvarauksessa ei työskentele fysioterapeutteja.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat hyvin yleisiä väestöllä. Kuntoutuksen ammattilainen on usein paras arvioimaan ja hoitamaan vaivoja. Jos asiakkaan vaivat vaativatkin lääkäriä, voi terapeutti ohjata asiakkaan edelleen kiiretiimiin tai kiireettömään tiimiin hoitajan ja/tai lääkärin arvioon.

Monella hyvinvointialueella ollaan siirtymässä entistä enemmän suoraan fysioterapeutille ohjaukseen tuki- ja liikuntaelinoireisten asiakkaiden kohdalla. Asiakkaan näkökulmasta fysioterapeutin vastaanotolla saa ohjausta ja neuvontaa tuki ja liikuntaelinoireisiin laajemmin kuin esimerkiksi yleislääkärin vastaanotolla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Asiakas täyttää Omaolo-sovelluksessa alaselän, polven tai olkapään oirearvion. Jos sovellus arvioi tilanteen kiireettömäksi ja asiakas ei saa sovelluksen kautta suoraan ajanvarausoikeutta tai varaa aikaa, oirearvio lähetetään digiterapeuttien työjonolle. Digiterapeutti tekee hoidon tarpeen arvion viestitellen asiakkaan kanssa sovelluksen kautta. Viestit eivät ole reaaliaikaisia vaan asiakas voi vastata, kun hänelle sopii ja terapeutti vastaa työaikana muiden töiden lomassa. Oirearvioiden käsittelyt sisällytettiin kuntoutuksessa chat-vuoron työhön, jolloin aikaa jää reaaliaikaisten chat-keskusteluiden välillä vastata työjonon viesteihin.

Digiterapeutit arvioivat asiakkaan tilannetta ja varaavat hänelle ajan kuntoutuksen etä- tai lähiajoille, aina kun se on mahdollista. Mikäli asiakkaan tarve on hoidollinen voivat terapeutit varata ajan lääkärin kiireajoille tai kääntää oirearvion käsittelyn hoitajan työjonolle tai lähettää konsultaatiopyynnön moniammatilliselle kiireettömälle tiimille.

Oirearvioiden käsittely hoidetaan pääasiassa viestitse. Kiireettömien arvioiden käsittelyyn oton reagointiaika on vähintään kolme vuorokautta eli arkityötä tekevillä on mahdollista täyttää palvelulupaus. Suurimpaan osaan viesteistä on pystytty reagoimaan jo heti ensimmäisenä arkipäivänä. Pitkien pyhien aikana työjonot siirretään keskitettyyn ajanvaraukseen, joka toimii jokaisena päivänä laajoilla aukioloajoilla.

Kun asiakkaan kanssa on sovittu viestitse jatkotoimet, ehdotetaan oirearvion sulkemista ja kirjataan tiedot potilastietojärjestelmään.

Toimintamallin käynnistyessä käytiin läpi sovellukseen tehdyt suorat ohjaukset ja suoravastaanottokriteerien puitteissa ohjauksia muokattiin siten, että asiakas voi saada helpommin ajan fysioterapeutin suoravastaanotolle tai etävastaanotolle myös suoraan sovelluksesta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hoidon tarpeen arvion tekeminen oli uutta fysioterapeuteille ja Omaolon kautta ohjautuu paljon myös hoidollisia tapauksia. Näiden tunnistamiseksi ja eteenpäin ohjaamiseen tarvitaan riittävästi koulutusta sekä ohjausten ja tilanteiden läpikäymistä yhdessä. Digiterapeutit kävivät keskusteluja muiden oirearvioita käsitelleiden henkilöiden kanssa, heille ohjattiin sivusto, jonka avulla arvioon saa tukea sekä yhteistä keskustelua ja selvittelyä tehtiin paljon tiimin sekä hanketyöntekijän kesken. Oirearviota käsittelevillä terapeuteilla on oltava mahdollisuus lääkäritukeen ja asiakkaan sujuvaan eteenpäin ohjaukseen, mikäli kuntoutuksen palvelut eivät riitä asiakkaan tilanteeseen.

Toimintamalli käynnistämisessä käytettiin vahvaa hankkeen tukea kuntoutuksen kehittäjältä sekä Omaoloasiantuntijalta. Muutos vaatii riittävästi aikaa ja valmisteluja, tässä tapauksessa prosessi kesti puoli vuotta päätöksestä käyttöönottoon, joka tapahtui lokakuussa 2024.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Uuden työskentelytavan opettelu ja omaksuminen vaatii aikaa ja tukea esihenkilöltä sekä koko työyhteisöltä tai muulta, tässä tapauksessa hanketyöntekijöiltä. Suoravastaanottokoulutus tai muu riittävä lisäkoulutus on tarpeen arviointityössä. Käytimme muiden oirearvioita käsitelleiden osaamista ja Benchmarkkasimme toimintaa sisäisesti.

Oirearvioita käsittelevillä fysioterapeuteilla tulee olla arvion tekemisen jälkeen mahdollisuus varata aikoja asiakkaille suoraan sekä fysioterapeuttien että lääkäreiden kirjoille. Ajanvaraukset sovitaan sovelluksessa asiakkaan kanssa. Kiireellisissä tapauksissa eteenpäin ohjaus myös päivystykseen tulee olla sovittu toimintamallissa.

Oirearvioiden käsittely vie välillä kauan aikaa, jos asiakas ei vastaa tai viestittely on muuten hidasta, joten käsittelijöiden työnkuvan on hyvä olla sellainen, että pätkittäinen viesteihin vastaaminen pitkin päivää muun työn lomassa on mahdollista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Syyskuussa 2024 toteutettiin keskitetyssä ajanvarauksessa tuki- ja liikuntaelinoireisten asiakkaiden ohjautumisen seuranta. Puheluiden kautta kuntoutukseen ohjautui 15 prosenttia tuki- ja liikuntaelinoireisista asiakkaista. Omaolon kautta oli aiemmin ollut mahdollista ohjautua fysioterapeutin suoravastaanotolle tai etävastaanotolle, mutta mutu-tuntuma oli, että ohjautumisia tätäkin kautta tuli hyvin vähän. Ohjautumisista ei ole tarkkoja lukuja ennen toiminnan aloittamista, mutta puhelimen kautta ohjautumisten lukuja voitaneen käyttää jonkin asteisena vertailuna.

Toimintamallin käynnistyttyä tilannetta seurattiin kolmen kuukauden jaksolla, jona aikana seurantaan oli kirjattu 116 työjonolähetystä. Sovelluksen kautta työjonolle lähetetyistä asiakkaista 53 prosenttia saatiin ohjattua kuntoutuksen eri vastaanotoille. Lääkäriä tarvittiin 47 prosentista tapauksista.

Toimintamallin avulla on lisätty tuki- ja liikuntaelinoireisten asiakkaiden ohjautumista kuntoutuksen palveluihin.

Omaolon kiireettömien tuki- ja liikuntaelinoirearvioiden käsittely kuntoutuspalveluissa (RRP, P4, I1)