Opastava perhetyö tarjoaa tukea kuormitusta kokeville perheille, joissa on alaikäisiä lapsia. Keskusteluavun, toiminnallisen tekemisen ja vertaistuen avulla lisätään perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, osallisuuden kokemusta, voimavaroja sekä keinoja selvitä arjen haasteista.

Toimintaympäristö **

COVID-19 epidemia on vaikuttanut väestön koettuun hyvinvointiin. Kouluterveyskysely 2020 tulosten perusteella myös oululaisten nuorten  mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja psyykkinen hyvinvointi heikentynyt. FinSote 2020 tutkimuksen mukaan oululaisen aikuisväestön koettu hyvinvointi on heikentynyt ja psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on kasvanut (18 %).

Oululaisten yksinhuoltajaperheiden osuus on 22 % ja osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Pienituloisissa perheissä asuu 12,1 % alle 18-vuotiaista lapsista (n. 5 250 lasta), ja se heijastuu useisiin perheiden hyvinvoinnin tekijöihin. Lapsiperheiden kokemustiedon kartoitus on tuonut esille puutteet tuen ja avun saamisessa matalalla kynnyksellä mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. (Laaja hyvinvointikertomus 2022 Oulu) 

Yksinhuoltajaperheet on merkittävä ryhmä Opastavan perhetyön toimintaan osallistuneiden perheiden määrässä. Perheiltä kerätyn palautteen perusteella toiminnan maksuttomuus on merkittävä tekijä osallistumiselle. 

THL:n FinLapset -kyselytutkimuksen mukaan kaikki vanhemmat eivät ilmaise tuen tarpeitaan lapsiperhepalvelujen ammattilaisille. Vanhemmat, joilla on erilaisia jaksamisen haasteita, kuten yksinäisyyttä, masennusoireilua ja psyykkistä kuormittuneisuutta jättävät useammin kertomatta tuen tarpeistaan. Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vaikeudet tuovat lisäkuormitusta tilanteissa, joissa hyvinvointia heikentää esim. terveyteen ja parisuhteeseen liittyvät ongelmat.

Joka neljännellä lapsella on kokemusta oman vanhemman mielenterveyden ongelmista. Suomessa omaishoitajan asemassa olevia lapsia arvioidaan olevan noin 20 000 - 40 000. Tutkimusten mukaan riittävän ajoissa annettu apu perheille suojaa lasta vanhemman psyykkisen sairauden tuomilta riskeiltä. Koronan aiheuttama poikkeusaika on vaikeuttanut monen perheen arkea, jossa mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä väsymys ovat saattaneet näkyä vahvemmin. Perheet ovat jääneet ilman tukea, jota ei normaalioloissakaan ole ollut riittävästi tarjolla. Perheiden palvelut, matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut sekä psykososiaalisen tuen saatavuus ovat merkittävä tuki perheille. (FinFami - Mielenterveyden keskusliitto 2020) Opastava perhetyö pyrkii tavoittamaan tällaiset lapset ja tukemaan heitä yhdessä vanhempien kanssa.

Toimintamallin kehittäminen on kesken.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen avulla autetaan perheitä, joiden elämäntilanteessa on psyykkistä kuormittuneisuutta lisääviä tekijöitä (mielenterveyden ongelmia, lisääntynyttä päihteiden käyttöä, lähisuhdeväkivaltaa, toimeentulo-ongelmia tai muuta vaikeutta). Hankkeessa huomioidaan covid-19-epidemian perheille aiheuttamia seurannaisvaikutuksia:

- epidemiat ja niiden aiheuttama perheiden eristyneisyys aiheuttaa ja piilottaa lähisuhdeväkivaltaa, joka voi kohdistua sekä kumppaniin että lapsiin

- lapset altistuvat kaltoinkohtelulle ja sijaistraumatisoinnille

- perheiden vastuu kotitalouden töistä ja lisäksi lasten hoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät vastuut ovat lisääntyneet ja kuormittavat erityisesti muutenkin haasteellisessa tilanteessa eläviä perheitä

- yleisen tilanteen aiheuttama jännittyneisyys, lisääntynyt stressi, taloushuolet ja vähävaraisuus voivat toimia laukaisevana ärsykkeenä mielenterveyden ongelmille

- esteet avun hakemiselle ovat lisääntyneet, kun perheet ovat aikaisempaa vielä tiiviimmin yhdessä; palvelujen piiriin hakeutumisen kynnys voi olla suurempi, kun on hankala tehdä asioita esim. puolison huomaamatta (esim. turvaan hakeutuminen).

 

Mielenterveys­osaamisen vahvistaminen kunnissa -hankkeet

Hankkeet vahvistavat kuntien mielenterveysosaamista parantamalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kykyä edistää mielenterveyttä, tunnistaa avun tarvetta ja lisätä mielenterveyden ensiaputaitoja.

Huomiota kiinnitetään mm. nuoriin, mielenterveysongelmista kärsiviin perheisiin ja ikääntyviin. Palveluja kehitetään alueellisesti peruspalveluiden ja järjestöjen yhteistyönä. Potilaiden ja perheenjäsenten osallisuutta palveluiden kehittämiseen lisätään. Hankkeet huomioivat myös pandemian aikana lisääntyneen digitaalisten hoitomuotojen tarpeen.

 

Toimintamallin kehittäminen on kesken.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Opastava perhetyö tarjoaa tukea oululaisille perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja joiden elämäntilanteessa on psyykkistä kuormittuneisuutta lisääviä tekijöitä, esim. mielenterveyteen, taloudelliseen tilanteeseen, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvät vaikeudet, jaksamiseen tai arjessa suoriutumiseen liittyvät haasteet sekä COVID-19 epidemian perheille aiheuttamat seurannaisvaikutukset. Perheet voivat olla yhden vanhemman perheitä tai maahanmuuttajataustaisia perheitä. Ajattelutapa on systeeminen eli näkökulma on koko perheen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamisessa, vaikka toimintaan osallistuisikin vain osa perheestä. Toimintaan voi osallistua myös sukulaisia tai ystäviä perheen tukiverkostoista.

Hyvän mielen talo ry on oululainen mielenterveysyhdistys, jonka hankkeena Opastava perhetyö on saanut alkunsa. Hyvän mielen talon toiminta on suunnattu täysi-ikäisille, joilla on kokemusta omasta tai läheisen mielenterveyshäiriöistä ja toipumisesta. Opastavan perhetyön hankkeen käynnistämistä ovat arvioineet Oulun alueen yhteistyöverkostojen lisäksi perheet, joissa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Perheiltä saatiin tietoa hankkeen tarpeesta ja ehdotuksia toimintamuodoista. Konkreettinen ja opastava neuvonta, perheen yhteisten tavoitteiden löytäminen kriisin jälkeen, neuvonta palveluiden käytöstä ja taloudellisista vaihtoehdoista koettiin tärkeiksi. Perheet esittivät keinoja, kuinka koettua kuormitusta voi helpottaa: yhteinen tekeminen, muille avautuminen, tunteiden käsittely, paremmat vuorovaikutustaidot perheen arjessa sekä koulutus ja tuki perheen kuormittavassa tilanteessa.

Vanhempien kokemuksilla on vaikutuksia lapsiin ja on tärkeä tunnistaa erityistä tukea mm. mielen hyvinvoinnissa ja sosiaalisissa suhteissa tarvitsevat perheet. Mielekäs toiminta, mielen hyvinvointia edistävä vertaistuki ja konkreettinen neuvonta ja ohjaus sekä puhumisen ja avautumisen mahdollisuudet auttavat kuormittavassa elämäntilanteessa.

Toimintamallin kehittäminen on kesken.

Ratkaisun perusidea **

Perheen ja perheenjäsenten yhdessäolo ja vuorovaikutus ovat parhaimmillaan mahtava elämän voimavara. Eri syistä perheissä tapahtuu useinkin muutoksia, joista selvitään joskus omin voimin ja joskus taas on hyvä hakea tukea asioiden selvittelyyn ja jaksamiseen. Avun hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta kokemus osoittaa, että avun hakemisessa ei kannata aikailla liian pitkään. Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän toiminnan avulla voidaan selvittää monia hankalia tilanteita yhdessä työntekijän kanssa.

Ajan kuluessa vanhempien suhde muuttuu ja vuorovaikutus eri ikäisten lasten kanssa on erilaista. Perheen kohdatessa psyykkistä kuormitusta ja mielenterveyden ongelmia, perheenjäsenten voimavarat voivat olla vähissä. Opastava perhetyö tarjoaa tukea perheen aikuisille ja alaikäisille lapsille ja nuorille silloin, kun omat keinot eivät tunnu riittävän. Tukea tarjotaan koko perheelle tai sen yksittäisille jäsenille käytännönläheisesti ja perheen omista tarpeista lähtien. Tukea on saatavilla joko kasvokkain tai etänä. Toiminta on osallistujille maksutonta.

Yhteydenottoon ja osallistumiseen riittää ihmisen oma kokemus kuormituksesta. Kohtaamiset ovat luottamuksellisia, eikä niistä tehdä kirjauksia, osallistua voi myös anonyymisti. Opastava perhetyö voi olla lisätukena täydentämässä perheen saamia palveluita palvelupolun eri vaiheissa. Opastava perhetyö tarjoaa matalan kynnyksen puhumisen paikkoja, mutta se voi olla myös avun käynnistymisen paikka.

Opastavan perhetyön kautta on saatavilla keskusteluapua, toiminnallista tekemistä ja vertaistukea. Keskusteluavussa käytetään Käynti kerrallaan -menetelmää, joka tarkoittaa henkilökohtaista, ratkaisu- ja voimavaralähtöistä sekä lyhytkestoista elämäntilannetta selkiyttävää keskusteluapua. Keskusteluapua on saatavilla työntekijöiden lisäksi myös koulutetun vertaistukihenkilön kanssa. Yhden perheenjäsenen saama tuki hyödyttää koko perhettä.

Perheille suunnatun toiminnan avulla vahvistetaan perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä sekä tarjotaan lapsille iloa ja tekemistä, mihin muuten ei olisi varaa. Perheille on tarjolla avointa matalan kynnyksen perheolkkaritoimintaa, toiminnallista tekemistä, työpajoja, tapahtumia ja retkiä. Monipuolisella toiminnalla tehdään oman kotikaupungin toimintaympäristöä tutummaksi aikuisille, lapsille ja nuorille. Perheiltä voi puuttua tukiverkkoja, jolloin osallistuminen mahdollistaa samassa tilanteessa kohtaamisen ja uusien tuttavuuksien syntymisen.

Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden osaamista hyödynnetään sekä yksilö- että ryhmämuotoisessa toiminnassa. Toiminnalla tuetaan tutustumista vertaisten ja vertaisperheiden kokemuksiin ja yhteistä jakamista perheiden, aikuisten ja lasten kesken. Näin mahdollistetaan yhdessä oppimista vertais- ja kokemuslähtöisesti. Pääpaino on vapaaehtoisten ohjaamissa vertaistukiryhmissä, joita perustetaan perheiltä nousseiden tarpeiden ja perhetyöntekijöiden tekemien havaintojen pohjalta.

Hyvän mielen talo tarjoaa yhteisön, jossa painopiste on vapaaehtoisten vetämissä ryhmissä. Opastavan perhetyön kautta on mahdollista ohjautua Hyvän mielen talon järjestämiin koulutuksiin ja ryhmiin.  Kokemusasiantuntijatoimintaa hyödynnetään mm. hyvinvointikeskusten toiminnassa ja siihen sekä palveluiden kehittämiseen on mahdollista liittää asiakasperheiden näkökulma.

Toimintamallin kehittäminen on kesken.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hankkeen tuella ns. laajennetun työyhteisön mallin mukaisesti (laajennetussa työyhteisössä mukana organisaatioiden palkattu henkilöstö, vapaaehtoistoimijat, kokemusasiantuntijat, opiskelijat ja työharjoittelijat, työkokeilijat ja mahdolliset muut toimijat, järjestöissä esim. luottamushenkilöt) toimijat oppivat uusia menetelmiä ja keinoja toteuttaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Ammatillinen ja kokemusosaaminen saadaan tarpeenmukaisesti asiakkaiden tueksi ja käyttöön palvelujärjestelmissä.

Tuloksia ja vaikutuksia levitetään erilaisten yhdyshenkilöverkostojen ja asiantuntijaverkostojen avulla muidenkin käyttöön. Tietoa kerätään useammasta eri näkökulmasta: asiakkaiden näkökulmat (aikuiset, lapset ja nuoret), kokemusasiantuntijat ja vertaisohjaajat, työntekijänäkökulmat, organisaationäkökulma/hankkeen koordinointi ja hallinnointi, yhteistyöverkostojen näkökulma ja raportointi rahoittajalle. Tärkeää on palvelujen käyttäjien osallistumisen mahdollistaminen kaikissa hankkeen vaiheissa, jotta hyviä käytäntöjä etsitään systemaattisesti ja mahdollistetaan luovien ratkaisujen löytäminen hankkeen kuluessa. Hyvän mielen talo ry:n Opastavan perheiden tuen –hanke on jo suunnitteluvaiheessa hyvin verkottunut erilaisten toimijoiden kanssa ja sen tuloksia ja vaikutuksia on mahdollista levittää jo olemassa olevissa verkostoissa hankkeen kuluessa. Yhteistyöverkostot mahdollistavat hankkeen seurannan ja vaikutusten tarkastelun laajemmin kuin vain suoran asiakaspalautteen tasolla.

Hankkeessa työskentelee työparina vastaava perhetyön ohjaaja ja perhetyön ohjaaja (37,5 t/vko), jotka keskittyvät opastavan perhetyön käytännön toteuttamiseen asiakasperheiden ja yhteistyöverkostojen ammattilaisten kanssa. Lisäksi hyödynnetään Hyvän mielen talo ry:n olemassa olevia henkilöstöresursseja 0,5 henkilötyövuoden verran: toiminnanjohtaja ja taloussihteeri 10 %, omaistyöntekijä 20 %, koulutuksellisen tuen koordinaattori 10 % ja kokemustoiminnan koordinaattori 10 %. Tämä resurssi kohdistuu yhteistyöverkostojen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja viestintään, henkilöstö- ja taloushallintoon, vapaaehtoistyön ja kokemusasiantuntijatoiminnan koordinointiin sekä koulutukselliseen tukeen.

Viestinnän yhteistyöryhmiä:
ovat yhteistyökumppaneiden ja erityisesti julkisten palvelujen ammattilaiset. Viestinnän tavoitteena on mielenterveysosaamisen vahvistaminen. Hankkeen toiminnan avulla vahvistetaan asiakaslähtöisen, yhdenvertaisen ja kokemusasiantuntijatietoa hyödyntävän yhteistyön mahdollisuuksia mielenterveystyössä. Lisätään tietoa yhteiskehittämisen mahdollisuuksista.

Viestinnässä toimijoina ovat myös hanketta hallinnoivan Hyvän mielen talo ry:n jäsenet ja toimintaan osallistuvat, vapaaehtoiset, kokemusasiantuntijat, luottamushenkilöt, henkilöstö (11 työntekijää) sekä Oulun elämänkaariverkostot (työikäisten verkosto sekä lasten, nuorten ja perheiden verkosto), Oulun naisverkosto, Oulun miestyön verkosto, Oulun mielenterveys- ja päihdeneuvosto, sote-alan järjestöt, muut hyvinvointia tukevat järjestötoimijat, joiden kanssa tehdään viestinnällistä yhteistyötä.

 

Hyvän mielen talolla on myös yhdistyksen muiden toimintojen hyödyntäminen viestinnän ja tapahtumamarkkinoinnin osalta. 

 

Toimintamallin kehittäminen on kesken.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kohderyhmä tarvitsee monipuolista, eri-ikäiset lapset huomioivaa, kiinnostavaa ja hyödyllistä toimintaa. Konkreettinen toiminnallinen tekeminen on kiinnostanut hankkeen kohderyhmää. Toiminnan maksuttomuus on mahdollistanut osallistumista. 

Toimintaa painotettiin kohderyhmän tarpeiden mukaan ilta-ajalle. toinen työntekijä järjesti tarvittaessa toimintaa lapsille vanhempien osallistuessa ryhmään. Ulkotapahtumat ja toiminnalliset ryhmät olivat suosittuja. Keskusteluavulle on tarvetta. Miehiä vanhemmista oli työntekijöiden havainnon perusteella 30 %. Miesten osuus saattoi jäädä vähäisemmäksi miehiä kiinnostavan toiminnan vähyyden vuoksi. Keskusteluavun osalta miehet olivat kuitenkin aktiivisia ottamaan yhteyttä. 

Avoin olohuone Perheolkkarissa on ollut yleisimmin yksi tai kaksi perhettä kerrallaan, joten olohuonetoiminta ei ole ollut kovin suosittua. Pelkästään vanhemmille suunnattuihin ryhmiin ei tullut juuri ilmoittautumisia. Lisäksi nuorille ja isille suunnattuihin vertaisryhmiin ei tullut ilmoittautumisia. Tukinetin chatin kautta emme ole onnistuneet tavoittamaan ihmisiä. Verkostosta ja kohderyhmältä saadun tiedon mukaan etäryhmät tavoittavat asiakasperheitä heikosti, joten olemme keskittyneet paikan päällä
järjestettäviin pienempiin tapahtumiin.

Asiakasviestintään on syytä panostaa: hankkeen toimintavuoden 2021 aikana suurimmat kanavat asiakasohjautuvuuden kannalta olivat: 43% palveluista, 27% eri medioiden kautta ja 23% tuttavien kautta. Asiakaspalautteen pohjalta muutimme myös kohderyhmäkuvausta "oululaisille perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja eri tavoin koettua kuormittuneisuutta", koska kuvauksessa aiemmin olleet sanat "psyykkinen kuormitus" saattoi nostaa kynnystä osallistumiselle. Stigman vähentämiselle perhetyössä on edelleen tarvetta.
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Ryhmätoiminnasta saadun palautteen pohjalta perheen sisäinen vuorovaikutus, yhteenkuuluvuuden tunne, vanhemmuus ja arjessa selviytyminen ovat vahvistuneet. Toiminnan kautta mahdollistunut vertaistuki on koettu merkitykselliseksi. Osallistujat ovat kokeneet sosiaalisen rohkeuden ja itsetuntemuksen vahvistuneen ja eristyneisyyden tunteen vähentyneen.

Havaintojen perusteella perheet ja perheenjäsenet ovat saaneet uusia tuttavuuksia ja henkilökohtaisia kontakteja samantyyppisten arjen asioiden kanssa tukea tarvitsevien aikuisten, lasten ja nuorten kanssa. Perheet ovat tutustuneet uusiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja tehneet pitkästä aikaa jotakin yhdessä. Vanhemmat ovat oppineet tunnekasvatustaitoja. Perheenjäsenten yhteenkuuluvuus vahvistui. Osallistujat ovat saaneet rohkaisua tutustumistilanteissa. Osallistujat ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi. Lapset ovat tutustuneet uusiin harrastuksiin toiminnan myötä. Lisäksi lapset ovat oppineet vuodenkiertoon liittyvistä perinteistä.

Keskusteluavusta saadun palautteen pohjalta asiakkailla on tapahtunut vahvistumista muun muassa parisuhdeasioissa, jaksamisessa ja omassa toimijuudessa. Keskusteluavun jälkeen asiakkaat kertovat kokevansa vähemmän huolta ongelmista: ne ilmenevät harvemmin ja vaikuttavat elämään vähemmän. Lisäksi luottamus itseen on kasvanut ongelmien selvittämisen suhteen.

Keväällä ja alkukesällä 2021 keskusteluaikoja varasivat usein perheet, joissa on taaperoikäisiä lapsia. Kesän ja syksyn 2021 aikana tuli viestiä asiakkailta ja verkostoilta, että nepsy-perheet kaipaavat vertaistukea. Toiminnassa oli mukana useita perheitä, joilla ei ole juuri yhtään sosiaalisia verkostoja Oulussa. Toimintaan on hakeutunut lisäksi paljon yksinhuoltajaperheitä. Esimerkiksi keskusteluavun 30 perheestä 8 oli yksinhuoltajaperheitä. Lisäksi keskusteluapuun osallistuneista 21 oli työelämässä, 5 opiskeli ja 5 oli työelämän ulkopuolella.