Perheiden hyvinvointipuu - työkalu puheeksi ottamisen tueksi

Hyvinvointipuun avulla pohditaan perheiden kanssa, mistä heidän hyvinvointisa muodostuu perheenä ja yksilöinä, ja millaiset tekijät kuormittavat arkea. Puun avulla etsitään yhdessä keinoja riittävän tasapainon rakentamiseksi ja huomioidaan jokaisen perheenjäsenen yksilöllisyys. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Perheiden hyvinvointipuu - työkalu puheeksi ottamisen tueksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Hyvinvointipuun avulla pohditaan perheiden kanssa, mistä heidän hyvinvointisa muodostuu perheenä ja yksilöinä, ja millaiset tekijät kuormittavat arkea. Puun avulla etsitään yhdessä keinoja riittävän tasapainon rakentamiseksi ja huomioidaan jokaisen perheenjäsenen yksilöllisyys. 

Toteutuspaikka
Mielenterveysomaiset FinFami Pirkanmaa ja Tampereen kaupunki, Toivosta turvaa -hanke
Paikkakunta tai maakunta
Tampere
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Tietoa muualla

Luotu

21.09.2020

Viimeksi muokattu

12.11.2020
Ratkaisun perusidea **

Perheenjäsenen mielenterveys- ja päihdeongelma koskettaa koko perhettä. Se muuttaa perheen vuorovaikutusta, rooleja ja vastuunjakoa. Työkalu perustuu ajatukseen, että kaikissa perheissä on olemassa voimavaroja ja että kaikilla perheen jäsenillä on myös omia vahvuuksia, mitkä voimaannuttavat perhettä ja mitä voidaan hyödyntää toipumisen tukena. Huomioimalla ja tukemalla perheenjäseniä vahvistetaan hyvinvointia ja ennaltaehkäistään kuormitusta.

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n ja kaupungin Toivosta turvaa -yhteistyöhankkeessa on kehitetty arjen voimavarojen huomioinnin ja puheeksi ottamisen tueksi Perheiden hyvinvointipuu.  Hyvinvointipuun avulla voidaan pohtia yhdessä perheiden kanssa, mistä heidän hyvinvointinsa muodostuu perheenä ja yksilöinä.  Työkalun avulla voidaan kartoittaa, millaiset asiat perheessä ovat jo hyvin ja millaisia tekijöitä voimme pyrkiä vahvistamaan.  Perheiden hyvinvointipuu koostuu viidestä teemasta, joita ovat arjen rakenteet, perheen voimavarat, kodin tunneilmapiiri, turvaverkko sekä toivo ja toipuminen. Teemat on muodostettu yhdessä Toivosta turvaa -hankkeen perheiden kanssa.   

Toimintaympäristö **

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä koko Suomessa ja ongelmien on todettu yksilön lisäksi koskettavan koko perhettä. Mielenterveyteen vaikuttavat biologiset, yksilölliset, sosiaaliset ja yhteiskunnallisetkin tekijät, kuten yhteiskunnan rakenteet, resurssit sekä kulttuuriset normit ja arvot. Näin mielenterveyttä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä ei voida erotella toisistaan yksioikoisesti. (Kuhanen 2017, 18−19, 21.) Mielenterveyttä tarkastellaan yksilön voimavarana ja osana yhteiskunnallista hyvinvointia (Friis, Eirola & Mannonen 2004, 32). Mielenterveyttä tulisi vaalia osana kansanterveyttä, koska terveydentilan parantaminen vahvistaa koko yhteisöä (Lindholm 2004, 14).

Maailman terveysjärjestön (World Health Organization) mukaan mielenterveyden riskitekijöitä ovat ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmasta köyhyys, ravinnon puute, työttömyys, syrjintä, väkivalta, työhön liittyvä stressi ja päihteiden helppo saatavuus. Yksilön näkökulmasta riskitekijöitä ovat lapsen kaltoinkohtelu, vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma, heikko opintomenestys, krooninen unettomuus tai kipu, sairaus, päihdeongelma, yksinäisyys, heikko stressin sietokyky ja ennenaikainen syntymä. Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat ympäristön ja yhteiskunnan osalta vähemmistöjen integraatio, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, suvaitsevaisuus, vastuunkanto, toimivat sosiaalipalvelut ja yhteisön tuki. Yksilöllisiä suojaavia tekijöitä ovat positiivinen varhainen vuorovaikutus, myönteinen minäkuva, itseluottamus, turvallisuuden tunne, ongelman ratkaisutaidot, oppimiskyky, vuorovaikutustaidot, ystävien ja perheen tuki sekä stressinhallintataidot. (WHO 2004.)

Kaikkien perheenjäsenten huomioiminen on merkittävä osa mielenterveyshoitoa, vaikka ainoastaan yhdellä perheenjäsenellä olisi mielenterveys- tai päihdeongelma. Perhe on hoidossa aktiivinen osallistuja sekä oman tilanteensa asiantuntija. Kaikilla perheillä on omia vahvuuksia, mitkä voimaannuttavat perhettä ja mitä voidaan hyödyntää hoidossa. Huomioimalla ja tukemalla perheenjäseniä parannetaan perheen hyvinvointia ja ennaltaehkäistään kuormitusta. (Kanerva & Kuhanen 2017, 190, 193.)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toivosta turvaa -hankkeen kohderyhmänä ovat mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaana olevat lapsiperheet, joissa vanhemmalla on mielenterveysongelmia tai päihdeongelmia.  Kansainvälisiin tutkimuksiin pohjautuen oletetaan, että Suomessakin noin 25 % lapsista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. 60 % masentuneiden vanhempien lapsista on alttius sairastua mielenterveyshäiriöön ennen 25 ikävuotta. Erityisessä riskissä ovat lapset, joiden vanhemman mielenterveysongelma vaikuttaa toimintakykyyn tai vuorovaikutukseen, ja oireet ovat pitkäkestoisia. (Solantaus & Paavonen 2009.) 

Perhetaustan merkitys lapsen myöhäisempään hyvinvointiin on osoitettu, ja mielenterveys- ja päihdeongelmien kohdalla ylisukupolviset vaikutukset on tunnistettu monissa tutkimuksissa (Solantaus ja Paavonen 2009). Lapset tarvitsevat tukea, koska pitkäaikaiset kasvuympäristön ongelmat ja mahdollinen geneettinen alttius voivat altistaa mielenterveysongelmien kehittymiselle. Pelkästään toisen vanhemman mielenterveysongelma ei yksinään lisää lapsen sairastumisriskiä. Tutkimusten mukaan sairastumisen kannalta riskialttein tilanne on silloin, jos perimän lisäksi vanhemman sairaudella on vaikutusta lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. (Solantaus & Paavonen 2007, 8−9.)

Myös muilla läheisillä ja perheenjäsenillä on riski sairastua.  Valtakunnallisen omaiskyselyn (2014) mukaan 46 % läheisistä on vaarassa uupua itse.  Perheissä usein sairastuneen puoliso tai muu arkeen osallistuva aikuinen ottaa suurempaa vastuuta arjen sujumisesta ja on vaarassa uupua sairastuneen rinnalla. Läheisten riskiä lisää sairastuneen heikentynyt toimintakyky, useampi sairastunut perheessä, kaksoisdiagnoosit, talousvaikeudet ja ongelmien ylisukupolvisuus. (FinFami Pirkanmaa riskikartoitustyökalu)

Oikea-aikaisella ja riittävällä tuella iso osa perheistä selviää hyvin, eivätkä vanhemman ongelmat automaattisesti määritä lasten ja läheisten myöhempää hyvinvointia.  Usein jo kuulluksi tuleminen, arjen rutiinit ja perheiden omien voimavarojen vahvistaminen riittävät. Perheitä suojaa tieto siitä, miten perheenjäsenen mielenterveyden häiriö vaikuttaa juuri heidän arkeensa ja millaisilla keinoilla arjen hyvinvointia pidetään yllä.  Koko perheen hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Se tukee yksilön toipumista ja kannattelee koko perhettä.

Perheet ovat osallistuneet Hyvinvointipuun laatimiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Osaksi mielenterveys- ja päihdetyön käytänteitä. Omaistyö, perhetyö ja mielenterveyden edistämistyö.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Etsikää perheiden kanssa yhdessä ratkaisuja. Hyvinvoitipuuta voi käyttää niin yksilöiden kuin perheidenkin hyvinvoinnin kartoittamiseen. Perheiden hyvinvointipuun tarkoitus on auttaa ammattilaista ottamaan perheen hyvinvointi puheeksi. Työkalun avulla kartoitetaan millaiset asiat perheessä ovat jo hyvin ja millaisia tekijöitä voidaan pyrkiä vahvistamaan. Kaikissa perheissä on voimavaroja, vaikka hyvinvoiva perhe ei ole koskaan täysin ongelmaton perhe. Hyvinvointipuun avulla voidaan huomioida myös niitä tekijöitä, jotka kuormittavat perheiden arkea. Hyvinvointia suojaavien tekijöiden puute on itsessään jo riskitekijä lapselle ja muillekin perheen jäsenille, vaikka arjessa ei olisi suoranaisia riskitekijöitä. Puheeksi oton lisäksi työkalua suositellaan käytettäväksi palveluohjauksen tukena.

Kansikuva
Hyvinvointipuu

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Perhepalvelut ja -työ Mielenterveys Päihteet ja riippuvuudet

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ammattilaiset Koko väestö Omaiset Perheet