OSALLISUUTTA EDISTÄVÄN HANKINNAN PERIAATTEET
Osallisuutta edistävän sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnan kolme toisiaan tukevaa periaatetta ovat
- kumppanuus (4P-kumppanuus, Public-Private-People Partnership)
- yhteistuotanto (co-production)
- tulosperusteisuus (outcome-based).
Kumppanuudella tarkoitetaan perinteistä laajempaa kumppanuutta julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä kansalaisten kesken. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi osaamisen ja resurssien jakamista, muun muassa avoimen viestinnän avulla.
Yhteistuotannolla tarkoitetaan kansalaisten osallistumista palvelujen käyttäjinä tai alueen asukkaina palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin.
Tulosperusteisuus tarkoittaa, että toimijat sopivat yhdessä toiminnalla tavoiteltavista tuloksista ja vaikutuksista perinteisen tuotosten määrittelemisen sijaan.
Julkisissa hankinoissa kuvatut osallisuutta edistävät periaatteet sisältyvät erityisesti innovatiivisiin ja tulos- tai vaikuttavuusperusteisiin hankintoihin.
VUOROPUHELEVA PROSESSI – ESIMERKKINÄ INNOVATIIVINEN HUUMEHOIDON HANKINTA TAMPEREELLA
Osallisuutta edistävä hankinta etenee vuoropuhelevana prosessina, jossa osallisuutta edistävän sopimusajan toiminnan edellytykset rakennetaan hankinnan valmisteluvaiheessa ja kilpailutuksessa.
Osallisuutta edistävän hankinnan periaatteiden toteutumista on tarkasteltu tapaustutkimuksessa (Schneider 2019), jossa tapauksena toimi Tampereen kaupungin innovatiivinen huumehoidon hankinta (2017 alkanut sopimuskausi). Tampereen kaupungin hankinnassa palvelujen käyttäjät osallistuivat hankintaa valmisteltaessa vain palvelumuotoiluun, mikä on sellaisenaan kapea osallistumisen muoto. Palvelumuotoilun pohjalta palveluille asetetut tavoitteet ohjasivat kuitenkin markkinavuoropuheluja ja kilpailutuksen neuvottelumenettelyä kaupungin ja palvelujen tuottamisesta kiinnostuneiden toimijoiden kesken. Esimerkiksi laadun vertailuperusteina kilpailutuksessa toimivat palvelumuotoilussa esiin tulleet palvelun käyttäjien toivoma yhteisöllisyys ja mahdollisuus kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Yhteistuotanto valmisteluvaiheessa voi auttaa ennakoimaan joitakin toimintaan liittyviä haasteita. Se auttaa myös toteuttamaan kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia.
Kaupunki päätti lisäksi pyytää tarjoukset palveluntuottajien muodostamilta konsortioilta, mikä tuki palveluntuottajien keskinäisen kumppanuuden muodostumista. Sopimukset päätettiin tehdä pitkäkestoisina kumppanuussopimuksina ja sopimuksen ohjausryhmän jäseninä toimivat asiakasedustajat yhdessä kaupungin ja palveluntuottajien edustajien kanssa. Huumehoidon hankinnan alkuvaiheessa luotiin näin sopimuskauden osallisuuden edistämisen rakenteet. Perinteisissä hankinnoissa sopimukset on määritelty hyvin tarkasti ennalta, vaikka tilanteet muuttuvat. Mallissa jatkuvan kehittämisen prosessi on tärkeä.
Ammattilaisten tulee ymmärtää palvelun käyttäjät tasaveroiseksi osapuoleksi. Voi ottaa aikansa, ennen kuin eri osapuolten roolit hälvenevät yhteisessä toiminnassa niin että esimerkiksi palvelun käyttäjät rohkaistuvat osallistumaan tasaveroisesti ja esimerkiksi ohjausryhmä lähtee toimimaan hyvin. Luottamuksen rakentumiseen osapuolten kesken tarvitaan vuorovaikutusta.
TARVE SUUNNITTELUVAIHEESSA JA KIINNITTYMINEN
Toimintamallin taustalla on yleisesti palvelujärjestelmän siiloutuminen, pirstaleisuus, yleiset hallinnan ongelmat, palvelujärjestelmän kompleksisuus ja tässä ympäristössä perinteisin menettelyin tehdyt hankinnat. Näiden järjestelmätason hallinnan ongelmien seuraukset näyttävät kohdentuneen eniten apua tarvitseviin, kuten vanhuksiin, lapsiin ja nuoriin sekä mielenterveyden häiriöitä ja päihdeongelmia kokeneisiin. Uusi julkinen hallinta (New Public Governance, NPG) pyrkii korjaamaan edellä todettuja ongelmia kompleksiseen ympäristöön paremmin sopivin ratkaisuin.
Julkisissa hankinnoissa esimerkiksi niin sanotut innovatiiviset hankinnat ja tulos- tai vaikuttavuusperusteiset hankinnat soveltavat uuden julkisen hallinnan periaatteita. Esimerkiksi Tampereen kaupunki kehitti innovatiivisten hankintojen johtamista vuosina 2015–2018 ja teki pilottihankintana muun muassa innovatiivisen huumehoidon hankinnan. Palvelujen toteuttamisessa hyödynnettiin monituottajamallia, yhteiskehittämistä ja tulosperusteisuutta. Toiminta kiinnittyy palvelujärjestelmään, yrityksiin ja järjestöihin.
KEHITTÄJÄT
Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Taina Schneiderin pro gradu -työhön ja Sokrassa tehtyyn kehittämistyöhön.
Uusi julkinen hallinta sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa. Tapaustutkimus innovatiivisesta huumehoidon hankinnasta (Schneider 2019)