| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintamalli on siirrettävissä eri kuntiin ja eri palveluihin. Toimintamallin siirrettävyys edellyttää osaamista ja sopivaa johtamistapaa. Tarvitaan koulutusta henkilöstölle ja henkilöstön tulee totutella uudenlaiseen kulttuuriin, jossa toimintaa suunnitellaan kumppaneiden kanssa. Toiminta vaatii roolien miettimistä ja tarvittaessa uusien tehtävien luomista. Haasteena ovat palvelun käyttäjien erilaiset mahdollisuudet osallistua palvelujen kehittämiseen. Eriarvoistumista voidaan ehkäistä käyttämällä monipuolisesti kulloinkin parhaiten soveltuvia yhteistuotannon menetelmiä. Voidaan esimerkiksi mennä sinne missä ihmiset ovat ja kohdata heidät siellä, tai viedä esimerkiksi palvelumuotoilu tai raati palvelukeskukseen sen sijaan, että kutsuttaisiin ihmisiä kaupungintalolle tai vastaamaan verkossa. Toimintamallin riskinä voi olla vastuiden hämärtyminen, kun päätökset tehdään isommalla joukolla. Vastuiden ei tule siirtyä esimerkiksi kokemusasiantuntijoille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminta on suunnattu julkisille organisaatioille, palveluja tuottaville yrityksille ja järjestöille sekä palveluiden käyttäjille. Malli pyrkii vastaamaan järjestelmätason hallinnan ongelmiin, joiden seuraukset näyttävät kohdentuvan eniten apua tarvitseviin, kuten vanhuksiin, lapsiin ja nuoriin sekä mielenterveyden häiriöitä ja päihdeongelmia kokeneisiin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Yhteistyötä ja osallistumista korostava toimintamalli auttaa palvelun järjestäjiä vastaamaan palvelutarpeisiin. Se tukee erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ihmisten pirstoutuneen hoidon ja tuen kokoamista kokonaisuuksiksi, ja ohjaa välttämään hankintaan sisältyviä riskejä. Parempien palvelujen lisäksi hankinnan vaiheisiin osallistuminen voi vahvistaa osallistujien osallisuuden kokemusta.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

OSALLISUUS HANKINNAN ERI VAIHEISSA:

Julkinen toimija voi monin tavoin edistää palvelujen käyttäjien osallisuutta hankinnan kaikissa vaiheissa.

Hankinnan valmisteluvaiheeseen soveltuvia keinoja ovat esimerkiksi palvelunkäyttäjille ja heidän läheisilleen järjestettävät seminaarit ja keskustelutilaisuudet, kyselyt, asiakas- ja asukasraadit ja käyttäjälähtöinen yhteissuunnittelu. Valmisteluvaiheessa voidaan hyödyntää myös palvelumuotoilua. Lisäksi asiakkaat tai esimerkiksi heitä edustavat potilasyhdistykset voidaan kutsua mukaan palvelujen tuottamisesta kiinnostuneille järjestettäviin markkinavuoropuheluihin.

Hankinnan kilpailutusvaiheessa voidaan tehdään yhteistyötä esimerkiksi tarjouspyynnössä kuvattavien tavoitteiden, palvelukuvauksen ja tarjousten vertailuperusteiden viimeistelemisessä.

Hankinnan sopimusaikana palvelujen käyttäjät osallistuvat esimerkiksi kokemusasiantuntijan ja vertaisen rooleissa palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja arvioimiseen ammattilaisten rinnalla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

OSALLISUUTTA EDISTÄVÄN HANKINNAN PERIAATTEET

Osallisuutta edistävän sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnan kolme toisiaan tukevaa periaatetta ovat

kumppanuus (4P-kumppanuus, Public-Private-People Partnership)
yhteistuotanto (co-production)
tulosperusteisuus (outcome-based).

Kumppanuudella tarkoitetaan perinteistä laajempaa kumppanuutta julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä kansalaisten kesken. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi osaamisen ja resurssien jakamista, muun muassa avoimen viestinnän avulla.

Yhteistuotannolla tarkoitetaan kansalaisten osallistumista palvelujen käyttäjinä tai alueen asukkaina palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin.

Tulosperusteisuus tarkoittaa, että toimijat sopivat yhdessä toiminnalla tavoiteltavista tuloksista ja vaikutuksista perinteisen tuotosten määrittelemisen sijaan.

Julkisissa hankinoissa kuvatut osallisuutta edistävät periaatteet sisältyvät erityisesti innovatiivisiin ja tulos- tai vaikuttavuusperusteisiin hankintoihin.

VUOROPUHELEVA PROSESSI – ESIMERKKINÄ INNOVATIIVINEN HUUMEHOIDON HANKINTA TAMPEREELLA

Osallisuutta edistävä hankinta etenee vuoropuhelevana prosessina, jossa osallisuutta edistävän sopimusajan toiminnan edellytykset rakennetaan hankinnan valmisteluvaiheessa ja kilpailutuksessa.

Osallisuutta edistävän hankinnan periaatteiden toteutumista on tarkasteltu tapaustutkimuksessa (Schneider 2019), jossa tapauksena toimi Tampereen kaupungin innovatiivinen huumehoidon hankinta (2017 alkanut sopimuskausi). Tampereen kaupungin hankinnassa palvelujen käyttäjät osallistuivat hankintaa valmisteltaessa vain palvelumuotoiluun, mikä on sellaisenaan kapea osallistumisen muoto. Palvelumuotoilun pohjalta palveluille asetetut tavoitteet ohjasivat kuitenkin markkinavuoropuheluja ja kilpailutuksen neuvottelumenettelyä kaupungin ja palvelujen tuottamisesta kiinnostuneiden toimijoiden kesken. Esimerkiksi laadun vertailuperusteina kilpailutuksessa toimivat palvelumuotoilussa esiin tulleet palvelun käyttäjien toivoma yhteisöllisyys ja mahdollisuus kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaan. Yhteistuotanto valmisteluvaiheessa voi auttaa ennakoimaan joitakin toimintaan liittyviä haasteita. Se auttaa myös toteuttamaan kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia.

Kaupunki päätti lisäksi pyytää tarjoukset palveluntuottajien muodostamilta konsortioilta, mikä tuki palveluntuottajien keskinäisen kumppanuuden muodostumista. Sopimukset päätettiin tehdä pitkäkestoisina kumppanuussopimuksina ja sopimuksen ohjausryhmän jäseninä toimivat asiakasedustajat yhdessä kaupungin ja palveluntuottajien edustajien kanssa. Huumehoidon hankinnan alkuvaiheessa luotiin näin sopimuskauden osallisuuden edistämisen rakenteet. Perinteisissä hankinnoissa sopimukset on määritelty hyvin tarkasti ennalta, vaikka tilanteet muuttuvat. Mallissa jatkuvan kehittämisen prosessi on tärkeä.

Ammattilaisten tulee ymmärtää palvelun käyttäjät tasaveroiseksi osapuoleksi. Voi ottaa aikansa, ennen kuin eri osapuolten roolit hälvenevät yhteisessä toiminnassa niin että esimerkiksi palvelun käyttäjät rohkaistuvat osallistumaan tasaveroisesti ja esimerkiksi ohjausryhmä lähtee toimimaan hyvin. Luottamuksen rakentumiseen osapuolten kesken tarvitaan vuorovaikutusta.

TARVE SUUNNITTELUVAIHEESSA JA KIINNITTYMINEN

Toimintamallin taustalla on yleisesti palvelujärjestelmän siiloutuminen, pirstaleisuus, yleiset hallinnan ongelmat, palvelujärjestelmän kompleksisuus ja tässä ympäristössä perinteisin menettelyin tehdyt hankinnat. Näiden järjestelmätason hallinnan ongelmien seuraukset näyttävät kohdentuneen eniten apua tarvitseviin, kuten vanhuksiin, lapsiin ja nuoriin sekä mielenterveyden häiriöitä ja päihdeongelmia kokeneisiin. Uusi julkinen hallinta (New Public Governance, NPG) pyrkii korjaamaan edellä todettuja ongelmia kompleksiseen ympäristöön paremmin sopivin ratkaisuin.

Julkisissa hankinnoissa esimerkiksi niin sanotut innovatiiviset hankinnat ja tulos- tai vaikuttavuusperusteiset hankinnat soveltavat uuden julkisen hallinnan periaatteita. Esimerkiksi Tampereen kaupunki kehitti innovatiivisten hankintojen johtamista vuosina 2015–2018 ja teki pilottihankintana muun muassa innovatiivisen huumehoidon hankinnan. Palvelujen toteuttamisessa hyödynnettiin monituottajamallia, yhteiskehittämistä ja tulosperusteisuutta. Toiminta kiinnittyy palvelujärjestelmään, yrityksiin ja järjestöihin.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Taina Schneiderin pro gradu -työhön ja Sokrassa tehtyyn kehittämistyöhön.
Uusi julkinen hallinta sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa. Tapaustutkimus innovatiivisesta huumehoidon hankinnasta (Schneider 2019)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: OSALLISTUMISELLA JA YHTEISTUOTANNOLLA PAREMPIA PALVELUJA

OSALLISUUS OMASSA ELÄMÄSSÄ
OSALLISUUS VAIKUTTAMISEN PROSESSEISSA
OSALLISUUS YHTEISESTÄ HYVÄSTÄ

Toiminta vahvistaa osallisuutta omassa elämässä, kun palvelun käyttäjät saavat toimivampia ja kokonaisvaltaisempia palveluja. Palvelujen kehittämiseen osallistuminen on myös merkityksellistä. (1) Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa vahvistuu, kun osallistujat kehittävät palveluja yhdessä ja palvelujen käyttäjät pääsevät näin vaikuttamaan niihin. (2) Osallistujat pääsevät panostamaan näin yhteiseen hyvään. Toiminta luo myös turvallisempaa arkea, kun ihmiset saavat tarvitsemaansa apua. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Tässä tapauksessa Sokra-hanke on arvioinut itse kehittämäänsä toimintamallia.

Arvio toimintamallista Osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa (pdf 371,7 kt)

Arvio toimintamallista_Osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa.pdf (371.7 KB)