Päihteet raskausaikana - Monialainen HAL -tiimi raskaana olevan palvelujen yhteensovittajana

HAL -tiimi on Päihteitä käyttävien äitien palvelujen turvaaminen Siun sotessa -hankkeen (2023-2024, STM & Siun sote) kehittämä monialaisen yhteistyön malli, joka yhteensovittaa päihteitä käyttävän raskaana olevan henkilön tarvitsemia palveluja.

Toimintaympäristö

Monialainen HAL -tiimi on toimintamalli, joka on osa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen päihteitä käyttäneiden raskaana olevien palvelukokonaisuutta. 
 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Raskaana oleva, jonka elämään päihteet ovat kuuluneet, voi tarvita useita samanaikaisesti tai perättäisesti toimivia palveluja jo raskausaikana.

Alueen äitiysneuvoloissa ei ollut käytössä selkeää ja yhdenmukaista toimintamallia päihteitä käyttäneen raskaana olevan päihdepalveluihin ohjaamiseen. Toimintamallin puuttuessa päihdehoidon tarpeen arviointi saattoi viivästyä, vaikka sikiön kehityksen kannalta päihdehoito olisi tärkeää päästä aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta. Ammattihenkilöiden kokemus oli, että palvelujen välinen yhteistyö ja tiedonkulku oli riittämätöntä, eikä heillä ollut riittävästi tietoa päihteitä käyttävien palvelukokonaisuuteen kuuluvien palvelujen sisällöstä. 

Palvelujen välisen yhteistyön tehostaminen ja asiakkaan hoidon koordinoinnin kehitystarpeet vaativat uudelleen tarkastelua ja toimintamallien kehittämistä palvelujen yhteensovittamiseksi. Yhteensovitetuilla ja oikea-aikaisesti toimivilla palveluilla tuetaan raskaana olevan päihteettömyyttä ja vanhemmuuteen valmistautumista. Kehittämisen tavoitteena oli turvata raskaana olevan oikeus viiveettömiin päihteettömyyttä tukeviin palveluihin sekä sikiön päihdealtistuksen ennaltaehkäisy. 

 

Tavoiteltu muutos
  • Raskaana olevan oikeus viiveettömiin päihteettömyyttä tukeviin palveluihin toteutuu. 
    • Päihdehoidon tarpeen arvio tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta, jolloin tarpeenmukainen hoito voidaan aloittaa viiveettä. 
    • Viive hoidon aloituksessa ei muodosta riskiä sikiön kehitykselle.
  • Raskaana oleva saa yksilöllisen tarpeen mukaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut.
    • Palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään monialaisessa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Asiakas on asettanut tavoitteet, joihin on valmis sitoutumaan.
    • Raskaana olevan päihdeseulonta on suunniteltu monialaisessa yhteistyössä ja tukee asiakkaan päihteettömyyttä sekä lapsen edun toteutumista.
  • Palvelut ovat saavutettavia ja toimivat saumattomasti yhteen.
    • Palvelujen välinen yhteistyö tehostuu.
    • Asiakkaan kulkeminen palveluissa on selkeästi koordinoitua, jolloin palvelupolku hahmottuu asiakkaalle selkeänä.
    • Tiedonkulku tehostuu.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Päihteiden käyttöä kartoitetaan äitiysneuvolassa kaikilta raskaana olevilta. Päihteiden käytön kartoitus toteutetaan keskustelun sekä kyselyjen avulla. THL on laatinut ehdotuksen äitiyspoliklinikan HAL -vastaanotolle ohjaamisen kriteereistä (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913123984), joiden pohjalta on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle luotu omat lähetekriteerit (kuva). Lähetekriteereitä käytetään alueella ohjaamaan raskaana oleva äitiyspoliklinikan HAL -vastaanotolle sekä samanaikaisesti päihdelääketieteen poliklinikalle. Toimintatapaa kutsutaan alueella Kahden lähetteen malliksi. 

Kahden lähetteen mallin mukaisesti poliklinikoille saapuneet lähetteet käydään läpi monialaisesti HAL -tiimissä.
 

Liitteet
Kuva
Kahden lähetteen mallin mukaiset kriteerit
Kahden lähetteen mallin mukaiset lähetekriteerit
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamallissa hyödynnettiin Vauras -hankkeessa (2022-2024) päivitettyjä HAL -lähetekriteereitä, jotka on laadittu Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle THL:n ehdotuksen pohjalta (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913123984).

Lisäksi HAL -tiimin toiminnassa hyödynnetään Keski-Suomessa kehitettyä Kaksoislähete -mallia, jonka käyttöönottoa Itä-Suomen yhteistyöalueella edistettiin Vauras -hankkeessa. Kaksoislähete -mallissa päihteitä käyttänyt raskaana oleva ohjataan samanaikaisesti päihdehoitoon ja raskauden seurantaan. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toimintatapaa kutsutaan Kahden lähetteen malliksi ja se otettiin alueella käyttöön vuonna 2023.

 

Ratkaisun perusidea

Raskaana oleva, jonka elämään päihteet ovat kuuluneet, voi tarvita useita samanaikaisia palveluja jo raskausaikana. Jos palvelut toimivat toisistaan erillään, ei palveluille muodostu yhteistä näkemystä asiakkaan tilanteesta, hoidosta tai palvelujen tarpeesta ja tavoitteista. Yhteistyö palvelujen välillä voi olla vaihtelevaa, jolloin asiakkaan käyttämät palvelut ja hoito ei muodostu yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Päihteitä käyttävien äitien palvelujen turvaaminen Siun sotessa -hankkeessa pilotoitiin ja vakiinnutettiin HAL -tiimi toimintamalli, jossa päihteitä käyttävän raskaana olevan hoidon ja palvelujen tarpeen arviointia tehdään monialaisessa yhteistyössä. HAL -lyhenne muodostuu sanoista huumeet, alkoholi ja lääkkeet.

HAL -tiimiin kuuluvat terveyssosiaalityöntekijä, päihdelääketieteen poliklinikan lääkäri ja sairaanhoitaja sekä äitiyspoliklinikan HAL -vastaanoton lääkäri ja kätilö. Asiakkaat ohjautuvat HAL -tiimiin äitiysneuvolasta tehdyllä Kahden lähetteen mallilla: päihteiden tai PKV-lääkkeiden käytön perusteella raskaana oleva ohjataan erikoissairaanhoitoon päihdelääketieteen poliklinikalle päihdehoidon tarpeen arviointiin ja äitiyspoliklinikan HAL -vastaanotolle raskauden seurantaan. Osana lähetteiden tekoa terveydenhoitaja antaa asiakkaalle suullisen ja kirjallisen informoinnin tehdyistä lähetteistä, HAL -tiimistä sekä jatkohoidosta.

Äitiysneuvolasta poliklinikoille tehdyt lähetteet käydään läpi HAL -tiimin viikoittaisissa tapaamissa. Tiimi muodostaa yhteisen ja monialaisen näkemyksen asiakkaan tilanteesta sekä tekee suunnitelman siitä, miten hoidon ja palvelujen tarvetta ja päihteiden käyttöä lähdetään selvittämään. Lisäksi tiimi arvioi millaista raskauden seurantaa asiakkaan päihteiden käyttö vaatii ja mitä hoitoa ja palvelua asiakkaalle tarjotaan.

  • Yleensä ensimmäinen asiakkaaseen yhteyttä ottava ammattihenkilö on päihdelääketieteen poliklinikan sairaanhoitaja, joka soittaa asiakkaalle 1-2 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Yhteydenoton tavoitteena on tehdä päihdehoidon tarpeen arviointia sekä sopia ensimmäisestä vastaanottoajasta. Sairaanhoitajan yhteydenotto ja päihteiden käytön selvittäminen toimii ennaltaehkäisevänä interventiona ja matalana kynnyksenä päihdepalveluihin.
  • Äitiyspoliklinikan HAL -vastaanotolla toteutetaan raskausajan ultraääni- ja sikiöseulontatutkimukset sekä seurataan käytetyn päihteen tai lääkkeen vaikutusta äidin terveyteen, raskauteen ja sikiön kehitykseen. HAL -vastaanotolta tarjotaan mahdollisuutta lastenpsykiatrian vauvaperheyksikön raskausajan varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian sekä raskaus- ja pikkulapsiajan hoidollisen vauvaperhetyön aloittamiseen.  
  • Terveyssosiaalityöntekijä tapaa asiakkaan ensimmäisen kerran päihdelääketieteen- tai äitiyspoliklinikan vastaanottokäynnin yhteydessä. Terveyssosiaalityöntekijän keskeisenä työtehtävänä on selvittää asiakkaan sosiaalista tilannetta ja sosiaalipalvelujen tarvetta sekä järjestää tarvittavat palvelut ja tukitoimet.

HAL -tiimin jäsenet tapaavat raskaana olevaa vastaanottokäynneillä. Asiakkaalle luotua yksilöllistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Raskauden edetessä tiimi seuraa ja koordinoi hoidon ja palvelujen toteutumista. Asiakkaan luvalla haastavassa elämäntilanteessa olevan asiakkaan tukemisen keinoja voidaan pohtia laajemmalla ammattilaisjoukolla. Monialaista yhteistyötä voidaan toteuttaa esimerkiksi konsultoimalla muita erikoisaloja, kutsumalla HAL -tiimin kokoukseen muita asiakkaan verkostossa toimivia ammattihenkilöitä tai järjestämällä verkostokokous, johon osallistuu myös asiakas läheisensä kanssa. 

Asiakkaan asioiden käsittelystä laaditaan aina kirjaus potilastietojärjestelmään. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma kirjataan terveydenhuollon tarvitsemassa laajuudessa. Potilastietojärjestelmään tehdyt kirjaukset turvaavat hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt tekevät asiakirjamerkinnät sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Tehdyt kirjaukset ovat asiakkaan nähtävissä OmaKanta -palvelun kautta.

Kahden lähetteen mallin kriteerit on asetettu mataliksi, jolloin terveydenhuollon ammattihenkilöillä on paremmat mahdollisuudet tunnistaa ne raskaana olevat, joiden päihteiden tai lääkkeiden käyttö tarvitsee tarkempaa arviointia raskaudenaikaisen päihteiden käytön tunnistamiseksi ja avun tarjoamiseksi. Matalalle asetetut lähetekriteerit toimivat päihteiden käyttöä ennaltaehkäisevänä interventiona. Mikäli monialaisessa yhteistyössä todetaan, että raskaana olevan päihteiden käyttö ja elämäntilanne ei herätä huolta, päätetään HAL -seuranta jo raskausaikana.

 

Liitteet
Kuva
HAL-tiimin toiminta prosessikaaviona
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Monialaisen HAL -tiimin toimintaa pilotoitiin kahdeksan kuukauden ajan. Tiimi muodostettiin ammattihenkilöistä, joilla oli vahva motivaatio ja osaaminen kehittää päihteitä käyttävien raskaana olevien hoitoa. 

Tiimille sovittiin yhteinen viikoittainen vakiokokousaika, mikä mahdollisti tiimin jäsenten osallistumisen kokouksiin. Pilotointiaikana tiimi kokoontui noin kerran viikossa 30 minuutin mittaiseen kokoukseen. Kirjaamisvastuussa olevat ammattihenkilöt tarvitsivat lisäksi aikaa potilas- ja asiakastietomerkintöjen kirjaamiseen. Tiimille laadittiin ohje kirjaamisesta ja tilastoinnista. 

Pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella toiminta päätettiin vakiinnuttaa käyttöön.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

HAL -tiimi toimintamalli on sovellettavissa mille tahansa useita palveluja ja laajaa tukea tarvitsevalle asiakas- tai potilasryhmälle. Toimintamallin edellytyksenä on asiakkaan informointi ja asiakassuhteen muodostaminen esimerkiksi lähete- tai konsultaatiokäytäntöjen kautta. Ammattihenkilöistä muodostuvan tiimin toiminnan sudenkuoppana voi olla asiakasosallisuuden huomiotta jättäminen. Tässä toimintamallissa asiakasosallisuus huomioitiin kokoamalla HAL -tiimi ammattihenkilöistä, jotka tapaavat asiakasta vastaanottokäynneillä. Asiakasosallisuutta vahvistavat verkostokokoukset, joissa on mahdollisuus asiakkaan ja ammattilaisten väliselle yhteiselle keskustelulle ja tavoitteiden asettamiselle. Asiakasosallisuuden huomiointia voisi tehostaa systemaattisella asiakaspalautteen keräämisellä.

Toimivan tiimityömallin kehittäminen edellyttää innostunutta ja kehittämismyönteistä työryhmää. Tiivis ja aktiivinen tiimityö vaatii esihenkilöiden tukea ja työajan resurssointia. Säännölliset tapaamiset ovat mahdollisia silloin, kun kokousaika on sovitettu jokaisen tiimiin kuuluvan kalenteriin. Toimintamallin pilotoinnin aikana tiimi tapasi viikoittain 30 minuutin ajan. Kirjaamisvastuussa olevat henkilöt tarvitsivat lisäksi aikaa laadukkaiden ja informatiivisten potilas- ja asiakasasiakirjamerkintöjen tekemiseen.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

HAL- tiimin toiminnan vaikutuksia asiakkaille

  • Asiakas saa saavutettavat, yksilölliset ja oikea-aikaiset palvelut.
  • Palvelukokonaisuus ja siihen kuuluvien palvelujen roolit ovat selkeitä ja palvelut toimivat saumattomasti.
  • Asiakkaalle on laadittu yksilöllisen tarpeen mukainen ja selkeä hoito- ja palvelusuunnitelma, joka varmistaa palvelujen samaan suuntaan kulkemisen ja riittävän tiedonkulun.
  • Toimintamalli yhteensovittaa päihteitä käyttävän keskeisiä raskausajan palveluja, kuten päihdehoito, vanhemmuuden tuki, sosiaalipalvelut sekä raskauden seuranta.

 

HAL-tiimin toiminnan vaikutuksia ammattihenkilöille

  • Asiakkaan kokonaistilanne hahmottuu aiempaa selkeämpänä.
  • Palveluilla on yhteinen näkemys asiakkaan hoidon- ja palvelujen tarpeesta.
  • Monialaisessa yhteistyössä laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma sekä asiakkaan oma tavoite on hoitoon ja palveluihin osallistuvien ammattihenkilöiden tiedossa.
  • Asiakkaan hoidon- ja palvelujen koordinointi on selkeämpää ja hoitovastuu jakaantuu tasaisemmin.
  • Asiakkaalle on laadittu yksilöllinen päihdeseulontasuunnitelma.
  • Ammattihenkilöillä on tieto asiakkaan verkostoon kuuluvista ammattihenkilöistä.

     

HAL- tiimin toiminnan vaikutuksia erityisesti tiimin jäsenille

  • Säännöllinen kokousaika lisäsi oman työn suunnitelmallisuutta.
  • Ammattihenkilöt tulivat toisilleen tutuiksi. Saatu kollegiaalinen tuki lisäsi työssä jaksamista ja työhyvinvointia.