Palliatiivisen hoidon osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen

Palliatiivisen hoidon osaamisen parantamiseksi luotiin valtakunnallinen koulutusmateriaali. Lisäksi kehitettiin valtakunnallinen suositus 'Suositus palliatiivisen hoidon asiantuntijamallista – sairaanhoitajien kliininen urapolku'.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Palliatiivisen hoidon tarpeessa olevia potilaita kohdataan ja hoidetaan laajasti eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Palliatiivisen hoidon perusosaamista tarvitaan valtakunnallisesti. Lisäksi tarvitaa palliatiivisen hoidon asiantuntijuutta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Valtakunnallisesti palliatiivisen hoidon osaamisen tarve on tunnistettu erityisesti palliatiivisen hoidon perustasolla. Yhtenäisiä täydennyskoulutuksen mallia ei ole ollut valtakunnallisesti. Palliatiivisen hoidon suosituksissa on esitetty sairaanhoitajien asiantuntijuuden tasoja eri palliatiivisen hoidon tasoille, mutta tietoa siitä miten nämä valtakunnallisesti toteutuvat ei ole systemaattisesti tiedossa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kaikki valtakunnallisen osahankkeen toimenpiteet toteutettiin valtakunnallisessa yhteistyössä. Osahankkeen työryhmässä toimi asiantuntijoita kaikilta yhteistyöalueilta. Työryhmän kokoonpano oli moniammatillinen. Osahanketta koordinoi Pohjoisen yhteistyöalueen projektipäällikkö.

Tavoiteltu muutos

Osahankkeen tavoitteina oli vahvistaa palliatiivisen hoidon osaamista perustasolla. Lisäksi tavoitteena oli sairaanhoitajien palliatiivisen hoidon asiantuntijuuden mallintaminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Osaamisen kehittämisen kohderyhmänä oli erityisesti palliatiivisen hoidon perustasolla työskentelevät ammattilaiset. Lisäksi kohderyhmänä oli palliatiivisen hoidon asiantuntija sairaanhoitajat.

Tietoa osaamisen kehittämiseen kerättiin valtakunnallisen sähköisen kyselyn avulla. Kysely rakentui Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman raportin: ’Laatukäsikirja elämän loppuvaiheen hoitoon iäkkäiden ihmisten palveluissa’ - pohjalta. Kyselyn väittämät rakennettiin laatukäsikirjan laatukriteereiden pohjalta. Osaamistarpeiden kartoituksen pohjalta saatiin tietoa osaamistarpeista, joiden pohjalta luotiin valtakunnalliseen käyttöön koulutusmateriaalit.

Tietoa sairaanhoitajien asiantuntijuuden hyödyntämisestätä palliatiivisen hoidon eri tasoilla kerättiin valtakunnallinen kartoituksen avulla. Kartoituksen pohjalta kävi ilmi, ettei Sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon suosituksen mukaisia asiantuntijarooleja ole systemaattisesti käytössä hyvinvointialueilla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Parantumattomat etenevät sairaudet kuten syöpä, neurologinen sairaus tai muistisairaus, sydän-, keuhko-, maksa- tai munuaissairaudet, voivat johtaa palliatiivisen hoidon tarpeeseen. Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille riippumatta iästä tai sairausdiagnoosista riippumatta. Palliatiivinen hoito ei ole sidoksissa aikaan, ja hoidon kesto voi olla vuosia. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, ja ajoittuu potilaan viimeisiin elinviikkoihin tai -päiviin.

Palliatiivisen hoidon tarpeessa olevia potilaita kohdataan laajasti sosiaali- ja terveysalan eri yksiköissä. Siitä johtuen, kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla palliatiivisen hoidon perusosaaminen ja lisäksi tarvitaan erityisosaamista. Osaamisen vahvistamiseksi tämän toimintamallin pohjatyönä tehtiin laajat kartoitukset perustason osaamisen tarpeista ja lisäksi sairaanhoitajien erityisosaamisen tarpeista.

Tarpeisiin vastattiin luomalla valtakunnalliset koulutusmateriaalit perustason osaamisen vahvistamiseksi. Materiaalit ovat kaikkien saatavilla Terveyskylän Palliatiivisen talon ammattilaisosiossa. Palliatiivisen hoidon erityisosaamisen pohjaksi luotiin malli 'Suositus palliatiivisen hoidon asiantuntijamallista – sairaanhoitajien kliininen urapolku'.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osaamisen materiaalit on otettu käyttöön useilla hyvinvointialueilla. Materiaaleja hyödyntäen on myös toteutettu webinaarisarjoja valtakunnallisesti kolme eri hyvinvointialuiden toimesta. Materiaalien laaja saatavuus on mahdollistettu sijoittamalla materiaalit Palliatiiviseen taloon. Palliatiivisen hoidon asiantuntijamallin jalkauttamiseksi trvitaan hyvinvointialueiden ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Materiaalin käyttöönotto ja koulutuksien toteuttaminen vaatii organisaation tukea, jotta kouluttajan on mahdollista koulutuksia toteuttaa. Asiantutnijamallin käyttöönotto vaatii johdon sitoutumista roolien perustamiseksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämisen pohjalta saatiin paljon uutta tietoa palliatiivisen hoidon osaamisesta ja asiantutnijuudesta. Osaamisen kehittäminen eri alueilla on helpottanut kun on olemassa valtakunnalliset materiaalit.