Toimenpidekoodit on tarkoitettu käytettäväksi soveltuvin osin palliatiivista hoitoa toteuttavissa yksiköissä. Koodien avulla voidaan arvioida hoidon laatua, helpottaa yksiköiden laadun tarkkailua ja parantaa valtakunnallista laadun seurantaa.

Toimintaympäristö

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmä on kartoittanut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta palliatiivisen hoidon ja saattohoidon nykytilaa Suomessa, antanut suosituksia palliatiivisen hoidon järjestämiseksi sekä ehdottanut toimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi.

Yhtenä jatkotoimenpiteenä asiantuntijaryhmä on esittänyt palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden laadun ja saatavuuden seurannan järjestämistä. Järjestelmällinen seuranta toisi esille kehittämiskohteita ja mahdollistaisi toiminnan laadun parantamisen ja vertailun. Toimenpidekoodit ovat yksi tapa kerätä seurantatietoa.

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Nykytilanteessa palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon liittyvää seurantatietoa ei kerätä systemaattisesti. Kerättävä tieto on hajanaista eikä riitä sellaisenaan kattavaan seurantaan.

Kehittämistyön käynnistyessä palliatiivista hoitoa ei oltu erityisesti huomioitu rakenteisessa kirjaamisessa tai esimerkiksi toimenpidekoodeissa. Osa aiemmista toimenpidekoodeista toimii palliatiivisen hoidon kontekstissa, mutta osalle palliatiivisen hoidon tapahtumista ei ollut sopivaa toimenpidekoodia tai ne eivät olleet yksiselitteisesti liitettävissä palliatiiviseen hoitoon.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden saatavuudessa, laadussa ja osaamisessa on todettu merkittäviä puutteita ja suurta alueellista vaihtelua. Säännöllisesti ja systemaattisesti kerättävää kansallista tietoa ei ole saatavilla.

Toimenpidekoodit mahdollistavat hoidon sisällön ja nykytilan tarkastelun, laadun seurannan sekä toiminnan kehittämisen. Niitä voidaan käyttää arvioinnin välineenä sekä palveluiden ja resurssien kohdistamisessa oikeaan paikkaan oikea-aikaisesti.

Koodien avulla voidaan saada tietoa esimerkiksi siitä:

  • Millaista hoitoa palveluissa annetaan?
  • Miten, milloin ja missä hoitoa annetaan ja toimenpiteitä tehdään?
  • Millaisella hoidolla ja toimenpiteillä on vaikuttavuutta?
  • Miten hoitoon ja toimenpiteisiin ohjaudutaan?
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Palliatiivisen hoidon toimenpidekoodit on valmisteltu asiantuntijatyöryhmän toimesta osana THL:n Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatutieto -projektia. Valmisteluun osallistui laaja joukko palliatiivisen hoidon asiantuntijoita eri ammattiryhmistä ja organisaatioista ympäri Suomea.

Ehdotetut toimenpidekoodit arvioitettiin palliatiivisen hoidon toimijoilla ja saadun palautteen perusteella alkuperäiseen esitykseen tehtiin tarvittavat korjaukset. Toimenpidekoodien muodostamisesta käytiin keskustelua THL:n kansallisen Koodistopalvelun kanssa prosessin alkuvaiheesta saakka.

Tavoiteltu muutos
  • Potilaat saavat entistä parempaa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa
  • Tietoa palliatiivisesta hoidosta saadaan jatkossa rakenteisesti
  • Kirjaustavat yhtenäistyvät
  • Systemaattinen tiedonkeruu mahdollistuu
  • Voidaan kuvata ja seurata koko palvelu- ja hoitoketjun toimintaa
  • Toimintakäytäntöjä voidaan yhtenäistää
  • Yksiköiden ja organisaatioiden oma laadun seuranta tehostuu
  • Valtakunnallinen laatukriteereiden seuranta mahdollistuu
Muutoksen mittaaminen

Toimenpidekoodien käyttö on vasta alussa. Tulevaisuudessa koodien käyttöä voidaan seurata eri tasoilla ja tarkastella onko asetettuihin tavoitteisiin päästy.

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarjoavat yksiköt voivat suunnitella miten toimenpidekoodien hyödyntäminen ja seuranta kannattaa toteuttaa omassa organisaatiossa ja miten se palvelee parhaiten toiminnan kehittämistä.

Toteutussuunnitelma

Organisaatiot voivat ladata toimenpidekoodit itse käyttöönsä THL:n ylläpitämältä kansalliselta koodistopalvelimelta vuoden 2022 alusta lähtien. Koodit löytyvät myös ruotsinkielisinä.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Työryhmä selvitti projektissa kansainvälisiä palliatiivisen hoidon laatuindikaattoreita ja niiden soveltuvuutta kansalliseen laadunseurantaan. Nämä mallit toimivat uusien toimenpidekoodien rakentamisen pohjana. 

Toimivien koodien rakentamiseksi tukea koodien rakentamiseen haettiin THL:n Koodistopalvelulta ja vertailukohtia sekä yhteneväisyyksiä olemassa olevista muiden alojen toimenpidekoodeista.

Ratkaisun perusidea

Uudet toimenpidekoodit ovat seuraavat:

WPA10 Ennakoiva palliatiivisen hoidon hoitosuunnitelma

Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma (ACP), joka tehdään potilaan sairauden varhemmassa vaiheessa tulevia hoitotarpeita varten. Suunnitelmaa varten tehdään laaja kokonaisvaltainen selvitys potilaan palliatiivisen hoidon tarpeesta ja toiveista. Selvityksessä käydään läpi mm. nykyisen hoitolinjan sisältö ja potilaan ymmärrys hoitolinjasta, oireiden hoito sekä kartoitetaan potilaan psykososiaalisen ja eksistentiaalisen tuen tarve, myös läheisten osalta ja suunnitellaan, miten ja missä elämän loppuvaiheen hoito tullaan toteuttamaan.

WPA11 Palliatiivisen hoitotyön suunnitelman laatiminen

Kokonaisvaltaisen, yksilöllisen palliatiivisen hoitotyön suunnitelman laatiminen. Hoitotyön suunnitelmaan kirjataan hoitotyön tarpeet, tavoitteet, auttamiskeinot ja arviointi. Suunnitelma tehdään hoitotyötä varten silloin, kun potilaan palliatiivinen hoitojakso kotisairaalassa tai osastolla alkaa.

WPA12 Tapaaminen läheisten tukemiseksi potilaan kuoleman jälkeen

Tapaaminen potilaan kuoleman jälkeen läheisten tukemiseksi. Keskustelu voidaan toteuttaa myös puhelimitse tai etäyhteyksin, jos olosuhteet edellyttävät ja sisältö vastaa tapaamisessa käytävää keskustelua.

WPA13 Palliatiivinen konsultaatio

Sairaalan palliatiivisen konsultaatiotiimin lääkärin tai sairaanhoitajan tekemä konsultaatiokäynti toiselle osastolle tai muulle hoitavalle taholle sisältäen arvion potilaan tilanteesta ja ehdotuksen palliatiivisesta hoidosta hoitovastuun kuitenkin säilyessä hoitavassa yksikössä.

WPA14 Moniammatillinen palliatiivisen hoidon suunnittelukokous

Ammattilaisten välinen palliatiivisen hoidon suunnittelukokous, jossa hoitosuunnitelmaa tarkastellaan moniammatillisesti. Potilas ei ole kokouksessa läsnä.

WPA15 Palliatiivinen hoitoneuvottelu potilaan ja läheisten kanssa

Hoitoneuvottelu potilaan ja läheisten kanssa palliatiivisen hoidon toteuttamisesta. Jos potilaalla ei ole läheisiä, jotka voivat hoitoneuvotteluun osallistua, voidaan tämä toteuttaa potilaan ja ammattilaisten kesken. Tämä toimenpidekoodi soveltuu käytettäväksi potilaan palliatiivisen osastohoitojakson tai palliatiivisen kotisairaalajakson alkaessa.

WPA16 Laaja-alainen vaativa palliatiivinen oirearvio/hoito

Potilaan moninaisten oireiden laaja-alainen arvio, useiden vaikeiden oireiden hoitosuunnitelman laatiminen ja hoitojen käynnistäminen.

WPA20 Pahanlaatuisen suolitukoksen palliatiivinen hoito

Pahanlaatuisen suolitukoksen palliatiivinen hoito, joka sisältää lääkehoidon aloituksen.

WPA40 Yksilökeskeinen psykososiaalinen selvitys palliatiivisessa hoidossa

Psykososiaaliseen tukeen erikoistuneen ammattilaisen toteuttama interventio.

WPA41 Psykososiaalinen keskustelutuki palliatiivisessa hoidossa

Palliatiiviseen hoitoon erikoistuneen ammattihenkilön antama suunnitelman mukainen keskustelutuki.

WPA42 Perhekeskeinen psykososiaalinen selvitys palliatiivisessa hoidossa

Psykososiaalisen tuen ammattilaisten toteuttama perhekeskeinen interventio.

WPA43 Lääkärin kotikäynti palliatiivisen hoidon toteuttamiseksi

Kotisairaalan lääkärin tekemä kotikäynti potilaan palliatiivisen hoidon toteuttamiseksi (erotuksena esim. kotikäynnistä infektion hoidosta). Tätä koodia voidaan käyttää myös hoivapalveluihin tehtyjen palliatiivisen hoidon kotikäyntien yhteydessä, jos hoitovastuu palliatiivisesta hoidosta on kotisairaalalla, erotuksena konsultaatiokäynnille.

WPA44 Sairaanhoitajan kotikäynti palliatiivisen hoidon toteuttamiseksi

Kotisairaalan sairaanhoitajan tekemä kotikäynti potilaan palliatiivisen hoidon toteuttamiseksi (erotuksena esim. kotikäynnistä infektion hoitamiseksi) sisältäen potilaan oireiden arvioinnin ja jatkohoitoon ohjauksen (erotuksena esim. ainoastaan PCA:n uuden lääkekasetin toimituksesta). Tätä koodia voidaan käyttää myös hoivapalveluyksiköihin tehtyjen palliatiivisen hoidon kotikäyntien yhteydessä, jos hoitovastuu palliatiivisesta hoidosta on kotisairaalalla.

WPA45 Jatkuva lääkeinfuusio palliatiivisessa hoidossa

Jatkuvan lääkeinfuusion suunnitteleminen ja aloitus palliatiivisessa hoidossa. Käytetään vain lääkeinfuusiota aloitettaessa, ei lääkemuutoksia tehtäessä.

WPB10 Saattohoitopäätöksen tekeminen

Saattohoitopäätöksen tekeminen

WPB11 Palliatiivinen sedaatio

Palliatiivisen sedaation suunnitteleminen ja aloitus palliatiivisessa hoidossa. Tämä tulee erottaa toimenpidesedaatiosta, joka voidaan tehdä palliatiivisille potilaille esim. rytminsiirron yhteydessä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimenpidekoodit voi ladata oman organisaation käyttöön THL:n Koodistopalvelimelta. Koodit löytyvät myös ruotsinkielisenä.